lauantai 29. marraskuuta 2008

Takaisin hevosen selkään

Ollaan käyty nyt Haurun kanssa varovaisilla lenkeillä muutaman kerran ja tänä aamuna Hau sai olla irti lumisella pellolla. Jalka ei tunnu välittävän :) Luulisin että palataan nyt Haun kanssa normaaliin arkeen vaikka Maxin kanssa en kyllä meinaa antaa sen juosta ennenkuin se on kuluttanut osan keräämästään energiasta.  Sisällä pojat ovat jo saaneet peuhata ja se on juuri niin villiä menoa kuin arvata saattaa kaiken tämän eristämisen jälkeen. Toivottavasti jalka nyt sitten pysyy hyvänä.

perjantai 21. marraskuuta 2008

Tekevälle sattuu

Tiistaina Hauru leikki kaverin isokokoisemman pennun kanssa. Pentu hyppäsi leikin keskellä Haurun päälle ja nyt Hauru onkin sitten ollut jalka paketissa :/ Käytiin ottamassa vähän kuvia koivesta ja se on ehkä vain revähtänyt tai sitten siinä on niin pieni hiusmurtuma ettei se näy hyvin, ell ei tiennyt kumpi. Tosi hyödyllistä ja me oltiin siellä useampi tunti.

Nyt Hauru voi jo paljon paremmin eikä oikein tajua miksei saa leikkiä ja touhuta kuten normaalisti. Ensilumikin satoi ja on Haurusta ihan ylitsevuotavan ihmeellistä ja nyt toinen raukka ei voi edes olla ulkona koin paljon. Mä en ehkä ole enää niin huolestunut & järkyttynyt ja Hauru alkaa ehdottomasti käymään mun hermoille kaiken energisyytensä kanssa. Ja on sentään mennyt vain pari päivää, levossa pitäisi olla sen pari viikkoa ainakin. Kivat ajat koittavat taas.

Täytyy koittaa muistaa opettaa Haurulle "kuoleminen" kunhan poitsu tervehtyy, ainoa ongelma lääkärissä oli kun se olisi pitänyt laittaa kyljelleen pöydälle. TOKO makaaminen onnistui kyllä mutta se kyljelleen ei niinkään. Muuten Hauru olikin ihan mallipotilas. Lääkärit saivat pistellä, tökkiä ja venytellä miten vaan ja Hauru vain nuoleskeli niiden käsiä. Niin ja painoa on nyt sitten 9kg.

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

15 vko

HauHau osaa nyt seurata ja tulla sivulle kaikenlaisista kulmista. Istuminen ja maahanmeno on myös kuin vettä vaan, maahanmeno vähän turhankin hyvä kun sitä pitää tarjota vähän jokapaikassa. Tarkoitus olisi oppia seuraavaksi peruuttamaan, sen pitäisi kai kehittää takapään hallintaa... Ja toki Hauru osaa enemmän tai vähemmän hyvin kaikenlaisia normi-elämän hommia kuten ei, odota ja älä ******** hypi. Hauru on aika kova haukkumaan eikä oikein ymmärrä sanoja tuki turpasi, tämäkin on kuitenkin paranemaan päin. Luulisin.

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Liian hyvää koulutusta

Hauruhan oli ekoina päivinä hieman... villi remmissä. Siitä sitten pikkuhiljaa sheippasin sille toiminnaksi seurata mun vierellä, pitäen lähes jatkuvaa katsekontaktia. No sen se on nyt oppinut, liiaksikin. Irti päästessäänkin Hau on kuin liimaantunut mun jalkaan mikä ei kyllä ole ihan tarkoitus. Se kyllä käy vähän haistelemassa tienpiennarta tms. mutta palaa sen jälkeen taas tuijottamaan mua kuin jossain kummallisessa TOKO- kokeessa. Toisaalta en haluaisi kokonaan poistaa tätä käytöstä, ainoastaan saada Haun tajuamaan että ei nyt ihan koko ajan tarvitse seurata. Täytyy katsoa mitä asialle tekisi.

lauantai 15. marraskuuta 2008

Helsingissä taas

Oltiin eilen Helsingissä shoppailemassa. Edelleen Hauru oli tosi kiltisti silloin, kun joutui jäämään autoon odottamaan. Hau ei edes koskenut ruoka-ostoksiin jotka oli takapenkillä, Hau siis istuu edessä lellittynä. Täytyisi varmaan hommata sille kyllä häkki, mieluummin ehkä ennen kuin se syö auton takapenkin... Auton liikkuessa Hauru on vähän levoton sillä ulos pitäisi nähdä mutta Hau on vielä niin pieni ettei ylety ikkunoihin kovin hyvin ihan vain nätisti istuen.

Kävelykin sujui hyvin, oltiin jossain metsässä joten annoin Haurun kulkea vapaana. Mä en osaa ulkoiluttaa pikkukoiria ja Hauru astuu koko ajan hihnanasa päälle eikä sitten osaa kovin nopeasti vapauttaa itseään. Helpompaa on vain pitää se irti kun se kerran luotettavasti tulee. Tai eihän se mihinkään mene alunperinkään. Nähtiin paljon ihmisiä, muutama hölkkääjä sekä koiria. Hauru ohitti ne nätisti, yhdelle koiralle se kokeili haukkua mutta kun meidän seuralaiset (Safi, Gizmo ja Yoda) eivät liittyneet moiseen pöllöilyyn mukaan jäi se Haurultakin vain kokeeksi. Hyvin Hau on ymmärtänyt ettei koiria tarvitse ainakaan paeta, ei ne ole tulossa meidän kimppuun.

Yllättävän käänteen sai aikaiseksi lähistöllä alkanut ilotulitusnäytös. Ensimmäinen pamaus kirkkaiden valojen säestämänä sai Haurun pysähtymään ja ihmettelemään joten sanoin sille ettei tarvitse välittää. Hauru uskoi ja loppuja raketteja se ei tuntunut edes huomaavan. Hauru ei kyllä tunnu olevan yhtään ääniarka vaikka reagoikin usein niihin tietyllä valppaudella. Vahtikoiran alku kenties?

tiistai 11. marraskuuta 2008

Spanielit

Käytiin kävelyllä Mäntsälässä kun tuntui taas siltä että ollaan vaan oltu omissa oloissamme. Voi olla että Haurun ohittamiset pysyisi parempana jos niitä joskus harjottelisikin :P Satoi (ylläri) joten kovin paljoa ihmisiä ei ollut uskaltautunut ulos. Ne on niitä fiksuja, luulisin. Näimme kuitenkin yhden mukavan koiran. Se kulki ensin omistajansa kanssa meidän takana mutta sai meidät pian kiinni ja omistaja pysähtyi juttelemaan ja halusi koirienkin tutustuvan. Hauru ei arvatenkaan halunnut enkä mä halua sitä pakottaakaan. Haurusta paras reaktio oli mennä seisomaan mun jalan taa ja murista muka uhkaavasti. Onneksi tämä omistaja oli sellaista ymmärtäväistä laatua eikä halunnut väkisin tunkea koiraansa Haun iholle. Juteltiin sitten siinä hetken Haurusta ja tämän koirasta joka on kuulemma todella ystävällinen ja jos jotakuta pelottaa niin osaa aina suhtautua siihen tosi hyvin. No hei, se oli spanieli. Tai sitten mulla on vääristyneet kuvat Callesta mutta jotenkin ei tunnu siltä. Hauru oli jo aika cool, kun mä kyykistyin vähän rapsuttamaan tätä spanielia toiveena että Hau sitten huomaisi ettei se syö minuakaan, ei siis ehkä mudejakaan. He sitten jatkoivat matkaa kävellen ihan pikkuisen meidän edellä ja liikkuminenkin rauhoitti Haurua entisestään eikä pian enää välittänyt koko koirasta. Pian kaksikko kääntyi ympäri palatakseen tulosuuntaansa joten me vaihdoimme taas muutaman sanan ja Hauru jopa haisteli spanielia nopeasti. Se ei reagoinut pentuun mitenkään joten Hau päätti vihdoin sen olevan sittenkin ihan OK ja kävi moikkaamassa sen sedänkin sillä Hauruhan nyt rakastaa kaikkia ihmisiä. Tosi kiva kohtaaminen koska Haurua ei pakotettu mihinkään ja koko homma kesti hyvin kärsivällisen ihmisen + koiran ansiosta niin kauan että Hauru rentoutui. Yleensähän vaan kävellään äkkiä ohi ja jatketaan matkaa kun mä sanon ettei Haurua saa tulla moikkaamaan.

sunnuntai 9. marraskuuta 2008

Paita-otus

Paitaansa Hau ei ole oikeasti käyttänyt enää pitkään aikaan mutta kuvia piti saada eikä se ole aiemmin onnistunut. Tosin eipä niiden laatu nytkään kovin onnistunut ole :P

















lauantai 8. marraskuuta 2008

Haluaako joku mudin yö-kylään?

Jos täällä on ollut yllättäen vähemmän tekstiä, se johtuu yhden ihmisen univajeesta. Toi koira ei todellakaan nuku yöllä, se riehuu kissojen kanssa, varastelee tavaroita tai muuten vaan häröilee pakottaen myös mut hereille vaikka koitan olla niin ettei se huomaisi sitä. Vaan eipä tuo taida sitä mun huomion takia tehdä. Tosi tosi kivaa kun on pentu ja mä vielä vapaaehtoisesti sen hankin... Päivällä Hauru on suhteellisen rauhallinen, ei varasta eikä jahtaa kissoja. Se on siis keksinyt että yöllä ei ole samat säännöt.

Vapaata liikuntaa tuo saa niin paljon kun haluaa ja täällä on vielä leikkikavereitakin. TOKOa harjoitellaan sen verran kun uskallan, en halua että pikkumies kyllästyy ja sisällä tehdään namin etsintää ja muuta joten ei pitäisi olla aktiiviteetin puutetta. Jäljestämään nyt ei olla päästy kun täällä tosiaan jalka uppoaa mutavelliin kun menee ulos mutta tuskin se nyt on ongelma. Sisäsiisteyskään ei edisty, vaikka tuo sen jotenkin tajuaa, kun eihän se yöllä malta pidättää. Eipä se kyllä ole (tässä iässä) kovin suuri huoli. Mutta mä haluaisin nukkua.

torstai 6. marraskuuta 2008

13 vko

ja 7,9 kg

tiistai 4. marraskuuta 2008

Huono hermorakenne

Omistajalla meinaan. Käytiin yllättävän pitkäksi venynyt lenkki Maxin ja Haurun kanssa ja nyt mä täällä mietin onkohan sillä vähintäänkin nivelrikko mun takia :P Ehkä mulla on vähän traumoja Ambarasta mutta silti saisin kyllä ottaa jotain rauhottavia. Ei se koira nyt kävelystä mene rikki kun ei me kuitenkaan mitään pyörälenkkejä tai muutenkaan paahdeta menemään hiki hatussa. Ihan oikeasti.

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Se syö sittenkin

Hauru on alkanut syömään enemmän, ehkä siitä sittenkin tulee ruoalla motivoitava! Se syö nyt kolmesti päivässä niin paljon kun haluaa mutta entisen nyrppimisen tilalle on tullut melkoisia määriä kitaansa imaiseva syöppö. Ei haittaa yhtään, toivottavasti tämä ei ole vain joku vaihe.

Ei niin positiivista on taas alkanut yökukkuminen. Hetken jo näytti siltä että Hauru nukkuu ainakin melkein koko yön, nyt ei todellakaan. Mun herätessä Hauru on ollut ylhäällä jo ties kuinka kauan ja ehtinyt kiusata sekä kissoja että Ambaraa ja kämppä on myös sen näköinen :/

Ovista kulkemisessa on tapahtunut jonkinmoista kehitystä vaikka edelleen Hauru tykkää livahtaa tilaisuuden tullessa. Tämä varmaan sujuisi jo paljon paremmin jos a) mä muistaisin olla tarkempi asian kanssa ja b) noi rontit ei näyttäisi sille huonoa mallia. Max ja tytöt tietää koska ne saa mennä ulos ja koska ei ihan vain jonkun mun sanattoman vihjeen perusteella tai sitten ne on niin rutinoituneet mun tapoihin. Oli miten oli, ne rynnii kun norsulauma ulos ovesta silloin kun on lupa vaikka eivät todellakaan karkaa luvatta. Ehkä Haurukin oppii tämän eron jossain vaiheessa - tosin luulen ettei sitä tällä hetkellä ainakaan huvita oppia. Kivempaa on "karkailla".