torstai 4. joulukuuta 2008

Ympyröitä metsässä

1,5 tuntia syksyisessä metsässä saa aikaan hyvin märkiä seikkailijoita. Taivaalta putoava nuoska ja läpimärät oksat joita oli ihan turhan tiheään eivät edes olleet se ärsyttävin osio. Ei niin yllättäen, kaksi vuotta jatkuvaa sadetta muutta ilmeisesti metsän suureksi suoksi.  No, ainakin meillä oli... märkää. Ja hitaasti liikutiin mokomassa tiheikössä, Hau ja Max liikkuivat kevyesti mutta ne varmaan pitää mua kovin kömpelönä otuksena. Loppuhuipennuksena me tultiin ulos metsästä sellaisessa kohdassa missä oli aika paksu oja. Hauru tuskin olisi sitä hypännyt ja mä en ainakaan Hauru sylissä, en ehkä muutenkaan. Max sensijaan loikki edestakaisin ja ihmetteli kun me ei tulla :P

Takaisin palatessamme huomattiin nainen kävelemässä meidän edellä ja ovelasti pysyteltiin ihan sen kannoilla. Hauru sai vähän harjoitusta liittyen aiheeseen älä huomioi kanssa-ulkoilijoitamme. Eikä se nainenkaan varmaan huomannut yhtä märkää likkaa ja kahta vielä vähän märempää karhua kintereillään, oltiin siis tosi huomaamattomia.

Täytyisi alkaa hokea 'koti' Haurulle aina takaspäin käveltäessä, jos se vaikka oppisi näyttämään reittiä. Aikoinaan Calle oli tosi hyvä reitin löytäjä, se osasi valita myös lenkkejä joita me ei Vernan kanssa tiedetty. Kerrankin se kävelytti meidät Myllikästä Mellunmäen koirapuistoon ja sitten takaisin ihan tosta vaan. Muutama muukin meidän koira on ollut tässä suhteen ihan OK taitava vaikka Calle on kyllä paras. Max taas ei tunnu tajuavan, nytkin kierreltiin ympyrää kun mä eksyin ja Max ei johtajana tosiaankaan ota suorinta reittiä vaikka yleensä lopulta tajuaa palata kotiinpäin. Tai sitten ollaan aina tuurilla harhailtu ihmisten ilmoille... Uusi Callen arvoinen opaskoira olisi kyllä ihan parhautta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti