perjantai 30. tammikuuta 2009

Mudi vai ajokoira?

Hauru edelleen saa kulkea paljon remmissä (no okei, fleksissä nykyisin) sen riistaviettinsä takia. Ja vapaana kun se on saa olla kokoajan tarkkana että ehtii kutsua sen luokse ennenkuin se ylittää point of no returnin. Välillä mä muistelen haikeudella aikoja jolloin Maxin kanssa kuljettiin kahdestaan, silloin sai kävellä aivot narikassa eikä remmiä tarvinnut ottaa edes mukaan. Mutta on Hauru minusta parantunut ja tulee kutsusta luokse varsin luotettavasti. En kyllä silti uskalla kokeilla missään missä se voisi saada isompaakin vahinkoa aikaiseksi karkaamalla. Ihmiset täällä lähistöllä saa ainakin viihdykettä kun mä kiljun ja pompin ja juoksen kutsuessani Haurua (se on HauHausta suurta hupia ja motiovoi aika hyvin tottelemaan). Kyllä se tästä, joskus vielä se on ainakin melkein yhtä luotettava kuin Max. Toivon ainakin.

tiistai 27. tammikuuta 2009

Ryppyjä rakkaudessa

Ambaralle ja Haurulle sattui tänään pikkuinen väärinkäsitys. Ambara on hyvin resurssi-aggressiivinen, mä olen ainoa jonka se antaa tulla lähelle sen tavaroita. Koirat siis syövät omissa huoneissaan (Ambara eteisessä) ja niistä ei ole lupa poistua ennenkuin mä sanon niin ettei tule riitaa. Ambara oli jo syönyt ja mä nostin sen kupin pois ja sanoin Haurulle että sopii tulla ja meinasin päästää sen ulos. Hauru ohimennessän rapisutti jotain ja Ambara luuli ilmeisesti että maahan on pudonnut siltä ruokaa ja Hau aikoo hotkia sen. Ambara huomautti tästä sanomalla painokkaasti Räyh (=mene mäkeen siitä). Hauru on vähän terävä eikä varmaan ehtinyt edes ajatella mitä teki kun se oli jo tikkaamassa Ambaraa naamaan. Ambara onneksi tottelee ja tietää että meillä ei tapella, Haurun poistin tilanteesta niskavilloista. Väärinkäsitys koko homma ja mun pitää muistaa etten ehkä ensikerralla vapauta Haurua ihan noin nopeasti ruokailun jälkeen.

Nyt ollaan taas jo ihan kavereita ja mulla on mudin hampaanjäljet jalassa muistona.

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Sillasta asiaa

Haurulla on pakkomielle siltojen suhteen. Aina kun ylitetään mikä tahansa edes mielikuvituksella sillaksi määriteltävissä oleva koroke Haurun täytyy kurkkia sieltä alas mielellään kahden askeleen välein. Siltojen  kaiteiden välistä on hyvä tunkea pää ja sellaiset sillat jotka on niin matalia ettei niissä ole kaiteita saattaa saada Haurun myös juoksentelemaan esim. ylitettävän ojan pengertä kummastuneen näköisenä. Eikä se mun nähdäkseni pelkää niitä, kai se on vain uteliaisuutta.

Hauru on muutenkin ihan järkyttävän utelias koira, sen pitää nähdä kaikkialle, olla aina mukana ja avata kaapit ihan vaan mielenkiinnosta. Jos ulkona on jonkun pihalla vaikka puutarhatonttu on Haurun kanssa oltava hyvin tarkkana ettei se livahda tutkimaan asiaa. Kaikki on niin kiinnostavaa ja Haurulta ei kai jää mitään huomaamatta.

lauantai 24. tammikuuta 2009

Lisää mustia länttejä


Ensin Hau TOKOilemassa. Käppänät ja Max on tossa kuvaajana toimivan Vernan kanssa ja ne sekä muutamat ohikulkijat onselvästi vähän liikaa häiriötä Haurulle. Kontakti pysyi kyllä ihan hyvänä mutta aika vahvat vartaloavut jouduin antamaan eikä toi ole teknisestikään ihan sitä terävintä kärkeä. Ja noi vartaloavut saa Haurun myös ennakoimaan parissa kohtaa kun se tieää mun vartalosta mitä mä kohta haluan :P Ihan mainiosti silti 5 kk pennulta minun mielestä.

Toinen video on sitten tottistelun aiheuttamien paineiden purkamista.

torstai 22. tammikuuta 2009

Ensiesiintyminen ja omistajalla välähtää

Hauru on viimeaikoina ruvennut satunnaisesti "karkailemaan" lenkillä. Ihan sellaisissa tilanteissa missä ei tapahdu mitään ja vaikka Hau ei pitkälle lähdekään niin korvien totaalinen lukkiutuminen ei ole kovin kivaa saati turvallista. Ensin jo ajattelin että sillä on joku ihmeen murrosikä mutta näkyisihän se nyt jollain toisellakin tavalla. No nyt mä vihdoin tajusin, tuo koirahan metsästää! Luulisi että spanielin kanssa eläneenä sitä osaisi tunnistaa merkit mutta ei näemmä. Hauru menee ilmavainulla(ei jäljestä) ihan selkää haku-siksakkia, häntä ja nenä pitkänä. Vähänkö olen sokea.

No nyt kun sen ymmärsin niin ehkä on helpompi koittaa saada penneli hallintaan. Saa nähdä alkaako se lähteä myös jäljen perään jossain vaiheessa ja vaikuttaako tuleva jälkikoulutus tähän. Täytyy ainakin laittaa oikein super-bileet pystyyn jos se tulee pois vainulta, tarkoitushan olisi että luoksetulo on kivempaa kuin tuo hajun perässä juoksentelu. Voipi olla vaikea homma.

Tältä valaisevalta lenkiltä palatessa nähtiin pari lasta jotka halusivat rapsuttaa Maxia ja Haurua. No sopiihan se. Vähän yllättäen Hauru arasteli näitä tyttöjä eikä halunnut mennä niiden luokse. Erikoista toimintaa ihmisrakkaalta Haulta mutta toisaalta ymmärrettävää kun ajattelee miten huonosti lapset täällä käyttäytyy. Ei mikään ihme että asioita nopeasti yhdistelevä Hauru erottelee jo lapset ja aikuiset eri kastiin. Tytöt kysyivät osaako nuo mitään temppuja joten Hauru sitten näytti vähän kahdeksikkoa ja peruuttamista. Ihmeen hyvin poju teki ottaen huomioon ettei sen kanssa ole juuri tehty häiriössä ja että se ei pitänyt lapsista.

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

tiistai 20. tammikuuta 2009

Koiratanssin saloja

Ihan vain kotona kylläkin. Siis miten tässä koirassa saa peruutusvaihteen päälle? Haluaisin että se seuraisi kun mä peruutan, tokossakin sitä tarvii kuitenkin. Vaan jos mä otan perusasennosta askeleen taaksepäin tuo koira ei tajua automaattisesti peruuttaa. Namikädellä houkuttelu saa sen tuijottamaan mua sen näköisenä ettei se todella tajua mitään, seinän vierellä yrittäminen saa sen vain hermostumaan. Multa taitaa puuttua joku sivu tän käyttöohjeista? Hauru osaa kuitenkin peruuttaa mun edessä mutta ei osaa nyt yhdistää sitä tähän paikkaan :/ Kohta Hauru osaa kuitenkin sellaisen määrän temppuja että voisi alkaa ajatella jotain hyyyyvin simppeliä koreografiaa. Näkisi sitten että meneekö omistajan jalat solmuun kun pitäisi jossain tahdissa koittaa toimia :P

Toinen on sitten se seisominen mutta valitan siitä jollain toisella kertaa.

torstai 15. tammikuuta 2009

Calle 14 vuotta

Calle spanieeli eli Real Braf Gandalf täyttää tänään ihan kivat 14 vuotta. Juhlan kunniaksi Calle tarjosi kaikille luut jotka iskä oli käynyt ostamassa. Isoille koirille isoja luita mutta Haurulle iskä oli ostanut ihan samanlaisen kuin noille doggeillekin :D Hyvä jos tuo mahtuu Haun pikku suuhun. Parhaillaankin Hauru raahailee sitä paikasta toiseen ja koittaa selvästi pohtia miten sen parhaiten saisi kesytettyä. Luun päällä muristen pyörimistäkin on jo kokeiltu mutta ei se siitä sopivammaksi muuttunut.

tiistai 13. tammikuuta 2009

Yök ja apua

Hauru osaa pyydystää jyrsijöitä, voi yöks. Se tuli mun luo joko tosi iso myyrä tai rotta suussaan. Mä suhtaudun aina niin rauhaisasti tällaisiin tilanteisiin, eli kiljuen juoksin karkuun ettei se tuo sitä liian lähelle. Onneksi Hauru lopulta pudotti saaliinsa eikä mun tarvinnut turvautua esim. puuhun pakoon kiipeämiseen. Joo ja mulla on ollut lemmikkirottia ja niistä kovasti pidin, mutta villielukat (kuolleetkin) on sitten toinen juttu. Ja mun täytyy tosissaan opettaa Haulle vahvempi irti!

maanantai 12. tammikuuta 2009

Koirapuistossa

Mitä tapahtuu kun kaksi belgialaista, kaksi saksalaista ja yksi unkarilainen kohtaavat aidatulla alueella? No ei paljon mitään. Käytiin Haun ja Makkaran sekä Vernan käppänöiden kanssa puistoilemassa. Oli tosi ällö ilma ja paikalla oli vain yksi mies belgianpainajaisen kanssa. Belgi oli jo vanhempi herrasmies (13v.) joten turvallista seuraa sosiaalirajoitteiselle Haurulle. Koiruuksilla tuntui olevan hauskaa ja belgin omistajan juttuja oli kanssa mukava kuunnella. Mies tuntui ainakin tykkäävän Haun luonteesta ja kaappasi juniorin syliinsäkin kerran, se ei Haurua haitannut.

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

tiistai 6. tammikuuta 2009

Yöllistä kivaa

Ilmeisesti päätin alkaa opettamaan Haurulle esineruutua... Oltiin kävelyllä Maxin ja Haun kanssa kun huomasin että mun taskussa ollut hattu oli pudonnut - mun *valkoinen* hattu. Lumihankeen. Kolmelta aamuyöstä. No, päätin mennä vähän matkaa takaspäin etsimään sitä vaikka todennäköisyydet oli aika heikot. Samalla mä innostin poikia kyselemällä niiltä missä lelu on. Max ei tuo tavaroita kun niihin ei saa koskea sen mielestä ja Haurun taas en uskonut tajuavan hommasta mitään. Pitäisi jo tietää että ainahan Hauru tajuaa :) Käveltiin siinä sitten, Maxin ja Haurun riehuessa mun ympärillä kun Hauru juoksee jonnekin ja tulee kohta mun hattu suussa takaisin :O En olisi kyllä uskonut ja Hauru saikin valtavasti kehuja kun oli niin fiksu ja hieno poika. No onhan se kai jo aikakin alkaa tuota harjoittelemaan, vaan ensikerralla mä kyllä ehkä teen vähän harkitummat treenit :P

Päivitetään samalla vähän Haurun tottista, Vernan vinkkien avulla saatiin eteenmeno luonnistumaan ja tästä on hyvä jatkaa. Ollaan nyt tauolla kapulan pitämisestä sillä mä en ole vielä keksinyt millä saisi haurun tajuamaan että sitä pitää ihan oikeasti pitää suussa eikä vain koskettaa. Jos ei harjoitella se varmaan oppii sen itsestään? Seisominen on ihan kamalan vaikeaa eikä Hauru tajua mitään, muuten liikkeestä jäävät sujuu ihan ok ottaen huomioon ettei niihin ole panostettu sen kummemmin. Hau osaa mennä maahan joten menee myös liikkeestä jnpp. Paikallaolo aikaa olen ruvennut pikkuisen pidentämään sekä lisännyt matkaa sekä häiriöitä.

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Iso miäs jo

Aina välillä Hauru nostaa jo jalkaa. Ei se tajua merkkaamisesta hölkäsen pöläystä eikä kyllä tuosta koivennostostakaan oikeasti. Se tekee niin joskus harvoin kun on tylsää tai jotain. Se on myös ryhtynyt sisäsiistiksi mikä kyllä varmaan rikkoutuu nyt kun sanon niin. Tämä on suoraan yhteydessä siihen, että Hauru on viimeinkin alkanut nukkua yöt. No ei siinä kauan mennytkään. Edessä on enää yksi pentuhammas joka näyttää aika hassulta isompiensa vierellä, eiköhän tuo kohta putoa. Takahampaita voi sitten olla vaihtumatta tai varmaan onkin, niitä ihan taaimmaisia kun en ole viimeaikoina kaivanut näkyviin.  Haurusta on myös tullut selkeästi hiljaisempi. Se ei enää piippaa joka tilanteessa, on hiljaa ruoan laiton aikana, leikkii hiljaa. Siis on vaan hiljaa. Kävi varmaan selväksi...

torstai 1. tammikuuta 2009

Uutta Vuotta

Kiireinen päivä tänään, ensin käytiin eläinlääkärillä mikä on tosi ihanaa Haurusta. Siellä on sentään kaikenlaisia pöytiä, tuoleja ja kaappeja joita voi tutkia sekä kissanruokaa kulhoissa pitkin poikin. Hauru ei yleensä ehdi edes huomata jos sille tehdään jotain kun kaikki on vaan niin ihanaa. Paino oli 11,6kg eli vähän vähemmän kuin viimeksi. Ei haittaa, toi on enemmänkin nyt kääntynyt sinne pyöreyden puolelle koko koira :P

Seuraavaksi mentiin selvittämään mun talutushihna ongelma, eli se etten osaa taluttaa Haurua ilman että se sotkeutuu. Mentiin siis eläinkauppaan ostamaan valjaat. Kyllähän se noissakin pystyy astumaan sen remmin yli mutta se osaa myös vapauttaa itsensä paljon nopeammin kun se hihna on kiinnittynyt selkään eikä kaulaan. Ja tuskin valjaista muutenkaan haittaa on vaikka mä tykkäänkin enemmän kaulapannasta.

Lopulta mentiin vielä tapaamaan Sulo ja Muru mudeja sekä näiden omistajaa. Haurua ensin vähän pelotti kaikki haukkuminen ja riekkuminen mutta kyllä se siitä rentoutui. Ja tykkää froliceista, se selvisi myös. Sekä pupun papanoista. Terhikin oli sitä mieltä ettei Haurun korvat nouse ja nyt olisi vikat mahdollisuudet koittaa teipata niitä mutta en kyllä aio siihen ryhtyä. Ja Haurulla on myös alapurenta, minkä kyllä olin huomannut jo vähän aikaa sitten mutta sitten unohtanut koko asian :o Siis sellaistakin voi käydä joillekin. Pentuna Haurulla oli kyllä ihan tavis hampaat, tuo purenta on muuttunut samalla kun sille on tullut aikuiskalusto suuhun muutenkin. 

Kotimatkalla poikkesimme Mäkkärissä, Hauru ei edelleenkään tykkää ranskalaisista tai hampparista. Tietää varmaan ettei pikaruoka ole terveellistä. Hauru vaikutti kuitenkin janoiselta ja otettiin sille kupillinen vettä, se meni niin että vilahti. Hyvää vettä ilmeisesti, takapenkkiläiset jäi ilman :D

Kotona kävin täysin paukkuvarman Maxin kanssa pienen lenkin vaikka räjäyttely oli jo alkanut, se on melkein kuurosokea näissä asioissa. Muutenkin uusivuosi vaihtui rauhaisissa merkeissä, kukaan koirista ei välitä raketeista vaikka onhan se jo aiemminkin nähty myös Haun osalta.

Tällä hetkellä se on tossa mun takana ja on varastanut Avallonin kaulapannan, saanut sen jotenkin omaan kaulaansa ja järsii sitä iloisena. Kumma tyyppi :)