lauantai 28. helmikuuta 2009

Viihdytä välillä itteäs

Tänään mä olen ollut laiska - no okei, jo kaksi viikkoa melkein. Käytiin kuitenkin Haun, Maxin, Vernan ja käpsyjen kanssa pikaisella metsälenkillä joten sai tuo varmaan pahimmat intonsa purettua. Selvisi myös että Hauru tottelee nimeä Kalkkuna, pikkuG ja isoY ei. (siis mä en osaa tehdä sitä nuoli hommaa alaspäin... :(  höh)

Verna toi myös tilaamani aktivointi pallon joka on parhaillaan testattavana. Hauru suhtautuu tähänkin leluun tarkan tieteellisellä menetelmällä ja koittaa saada namit ulos ilman turhaa väkivaltaa. Tuon pitäisi olla vähän haastavampi kuin meidän vanha pallo josta namit tulee ulos melkein vain katsomalla, vaan saas nähdä kuinka se pärjää tuota älykköä vastaan.

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Kevät!

No ei sentäs, mutta ihmeen kaunis päivä ja lumetkin on sulamaan päin vaikka kyllä ne varmaan jo viimeistään huomenna sataa takaisin. Käytiin auringon innoittamana piitkällä lenkillä, oli myös aika hauska kävellä pitkästä aikaa. Hau kulki kivasti eikä ollut jatkuvasti ajokoira- modella, ehkä siksi kun se ei ole tuolla ennen ollut. Irtiollessaan se pysyi kivasti kuulolla eikä säntäillyt mihinkään, tuli ilman pyyntöä luokse jos kuului auton ääni ja kaikkineen kulki niinkuin toivoisinkin. Yhdelle koiralle sen piti kyllä käydä rääkymässä vaikka olin jo namittanut sen siitä ohi, onneksi olin laittanut sen harvinaisessa viisauden puuskassa remmiin joten palautetta oli helppo antaa moisesta pöllöilystä. Kyllä se kesä sieltä tulee taas :)

Nouto on nyt sellainen että voin antaa Haurun nostaa kapulan maasta tai antaa sen kädestä ja se pitää sitä hyvällä otteella eikä tiputtele vaikka ravistelisin/vetäisin kapulaa. Pitää sitä myös jos kävelen ja houkuttelen Haun kävelemään. Jee, luulen että tää menee taas tauolle kun sitä on jankattu niin paljon ja ei se sitä varmaan unohda kokonaan :P Lisätään sitten liikkuminen mukaan kuvioihin vaikka keväällä, ei noudolla nyt niin kiire ole nyt kun se periaatteessa onnistuu. Ollaan myös harjoiteltu seuraamisen käännöksiä paikallaan. Haurusta ne on näköjään selvää kauraa mutta otetaan nyt ainakin muutamat treenit ennenkuin kokeillaan vähän liikettäkin. Haurusta tuo tuntui sitäpaitsi olevan hauskaa. (Hau yleensäkin tykkää tehdä asioita jotka se osaa)

lauantai 21. helmikuuta 2009

TaDaa (eli vähänkö mä olen taitava)

Siis olen onnistunut opettamaan koiran nostamaan maasta kapulan. Tämä vaikea ja ihmeellinen taito jota aiemmat koirat eivät ole tajunneet (eli kouluttaja on ollut huono) esitellään nyt ihan videon avulla!  Verna on kuvannut tuonkin ja on mun kanssa samaa mieltä siitä, että tolla videolla lagaa ääni. Nih.


Ja vielä kuvia tästä ihmeellisestä nerosta vapaa-ajallaan (toisin sanoen mustia hahmoja valkoisella taustalla osa 621):














tiistai 17. helmikuuta 2009

Sehän osaa!!

Tällä hetkellä Hauru nostaa kapulan maasta mun käteen eli pitää sitä noin sekunnin. Olen liittänyt hommaan irti käskyn ja palkkaa ei heru jos päästää sitä ennen kapulan putoamaan. Nyt pitäisi sitten ihan pikkuhiljaa alkaa lisätä aikaa ja sitä että voin koskea sitä kapulaa ilman että Hau häiriintyy. Sille on niin vaikeata ottaa mun kädessä olevia tavaroita ylipäätään joten ehkä tämä on oikeasti parempi tehdä näin. Ainoa vaan, että Haurullehan ei ole nyt sitten ollenkaan opetettu oikeaa puru-otetta ja sen kyllä huomaa, se pitää sitä kapulaa ihan miten sattuu. Ei hyvä kyllä.

Kahdelta suunnalta on nyt sitten käsketty vetämään sitä kapulaa Haurun pitäessä sitä jolloin ote paranee. Paitsi kun tuo luovuttaa heti, Hau on vaan sellainen. Jatkan nyt sitten muutaman harjoituksen tällä linjalla koska luulen että aika nopeasti päästään siihen tilanteeseen että Hauru antaa mun koskea kapulaa, sitten sitä voisi varmaan vetääkin. Ja ehtii vahvistua paremmin Haun mieleen tuo että irti ei saa päästää ennen käskyä.

Seisoa se ei osaa vieläkään yhtään sen paremmin.

maanantai 16. helmikuuta 2009

Helsingissä taas

Pikapäätöksellä lähdinkin Haukun kanssa Helsinkiin päiväksi. Oli tosi nätti päivä ja paljon ihmisiä liikkeellä joten tehtiin paljon ohituksiakin. Vernan suostuttelemana annoin Haun kulkea pitkässä remmissä ja yllätyin kyllä kovin kun se ohitti melkein kaikki ihmiset koittamatta hyppiä niitä päin. Paha vain että niiden parin kohdalla kun se päättikin tehdä tuttavuutta, oli pitkässä hihnassa paljon vaikeampi reagoida riittävän nopeasti :/ Kuljettiin ongelmitta metrolla sekä bussilla ja käytiin voorumissa vähän kävelemässä. Siellä olikin lattiaan koristeeksi upotettu metallinen levy jonka yli Hau ei suostunut kulkemaan. Se ei ole ikinä pelännyt mitään alustaa, ei metallisiakaan, joten ota nyt sitten selvää mikä tuossa oli niin kaameaa. Kävelytin sen sitten siitä yli muutaman kerran ja annoin sille pari namia niin että Hau seisoi sen levyn päällä. Outoa.

Käytiin myös Rajasaaren koirapuistossa kun se oli kerrankin melkein tyhjä - hyvä juttu Haun kannalta. Lopulta Hauru intoutui vähän kummalliseen leikkiin pienen westien tms. kanssa vaikka se oli jotenkin sen näköistä, ettei Hau tiennyt itsekään oliko kivaa vai pelottavaa. Itse se kuitenkin sinne meni, vaihtoehtona olisi ollut myös meidän kanssa kauemmas jääminen. Varmaan kallistui sitten kivan puolelle. Voi olla että kohtapuoliin me lakataan käymästä koirapuistoissa edes harvoin. Ei oikein vaikuta siltä että Haurun kanssa kannattaa enää kun se on vanhempi. Eikä Haun tarvitse koirapuistokoira ollakaan, toivoisin vain ettei se olisi ihan noin arka :/ 

Illaksi mentiin sitten mummolaan ja kaikesta aktiviteetista huolimatta Hau oli "hieman" villi. Kaikki pinnat piti taas käydä tutkimassa ja teepöydän kattauksessa piti auttaa kielloista huolimatta kunnes sitten Hau poltti nenänsä teepannuun. Jossain vaiheessa käytiin vakavia keskusteluja aiheesta saako mutiaiset varastaa koristeena olevia pehmoleluja ja saako matonkulmaa järsiä - siitä huolimatta että sitä on ehkä joku muu jo aloittanut. Kyllähän se sitten lopulta rauhottuikin. One se ainakin nukkuessaan söpö ;)

lauantai 14. helmikuuta 2009

Poliisikoira

Minulla on ollut paljon menoja joten Hau on saanut kulkea mukana muka sosialistumassa vaikka aika paljon se on sosialistunut auton sisäosien kanssa... Poliisiasemalle se sai kuitenkin tulla mukaan, jouduttiin menemään portaat jotka Hauru kulki tosi hienosti ylös-alas. Se astuu aika kivasti joka askelmalle eikä koita loikkia ja pomppia. Osaa siis käyttää takakoipiaan tässäkin asiassa. Paikalla oli myös mies vauvan kanssa. Mies selitti kokoajan lapselle(en) "katso, hauva! joo, on se hauva... hauva" Hauru luuli että sille puhuttiin eikä oikein tajunnut kun en antanut sen mennä miehen luo. Hauva ja Hauru toki kuulostaa ihan samalle. Tehtiin vähän tottistakin kun nyt kerran oltiin uudessa paikassa jossa oli melko vähän häiriötä. Tosi hyvin Hau kuunteli ja piti kontaktia. Hieno poika. Pari poliisiakin nähtiin mutta ei ne pyytäneet Haurua liittymään poliisivoimiin vaikka se osasi istua vieraan miehen tuijottaessa???

torstai 12. helmikuuta 2009

Askel eteen, kaksi taakse

Se seisominen, josta mä lupasin joskus aiemmin valittaa. No tämä on se. Kun mä en osaa saada tuota koiraa ymmärtämään tätä asiaa. Auttaisikohan pään seinään lyöminen? Siis mun, ei Haun, eihän tää nyt siihen liity. Siis kyllä mä Maxin sain seisomaan. Se nousee ylös ja pysähtyy ihan hyvin, Hau ei tee kumpaakaan. Se luulee jotenkin että SOO tarkoittaa nuole mun kättä tai jotain. Mahan alta kun sitä koittaa rapsuttaa se istuu vaan tyytyväisenä. Ei tule kesää ei. Mä koitan nyt harjoitella paljon seisomista Maxin kanssa, jos Hau vaikka tajuaisi mallioppimisella. Ehhh...

Noutamisen mä sensijaan otin takas listoille nyt tauon jälkeen. Viimeksi siis jäätiin siihen että Hau koski kapulan mutta ei oikein tajunnut että sitä pitäisi pitääkin. Niinkuin kauan. Tai edes sekunnin näin alkuun. Koitin nyt sitten osaako Hauru nostaa kapulan maasta ja osaahan se. On varmaan nähnyt siitä unta. Ajatus on nyt lähteä tästä työstämään jotta Hau nostaisi sen mun käteen eikä vain vähän matkaa ylös. Silloinhan se joutuu pitämään sitä vähän kauemmin jotta saan napattua kapulan ja siitä tulisi niinkuin sitä pitoa. Sen jälkeen voitaisiin tehdä ihan pitotreenejäkin kun se ensin tajuaisi sen pitämisen... meneekö vaikeimman kautta? No katsotaan. Tällä hetkellä mulla on nimittäin koira joka osaa joko tökkiä mun kädessä olevaa kapulaa tai heittää kaaressa pois maassa lojuvan kapulan :P

tiistai 10. helmikuuta 2009

Istu meinaa siis istu

Vähän teho-harjoitusta aiheesta 'istu- käskyllä ei mennä maahan'. Haurusta maahanmeno on paljon kivempaa kuin istuminen ja oikeastaan melkein joka toinen käsky tarkoittaa maahan. Paitsi ei. Se nyt vaan ei käy.

maanantai 9. helmikuuta 2009

Etsijäkoira löytää jälleen

Hetki sitten lenkillä HauHau käveli ihan rauhassa tienreunaa, kunnes se äkkiä käväisi pikaisesti ojan pientareella. Huomasin että Haurulla on jotain suussa ja se paljastuikin Nokian kännyksi. Vieläpä toimivaksi sellaiseksi. Ihme nenäotus kun se senkin sieltä haistoi :)

Hau on muutenkin nykyisin tosi kova kanniskelemaan kaikki löytämiään roskia ja toistaiseksi olen antanut sen jatkua. Täällä ei kuitenkaan ole niin paljon roskia ainakaan nyt talvella että Hau ihan viiden minuutin välein olisi tuomassa uutta tupakka-askia niinkuin kaupungissa voisi käydä. Ja on ihan kiva että se löytää välillä hyödyllisiäkin asioita, voi olla että tuonkin puhelimen omistaja saa omansa takaisin.

Match-Showssa

Hauru oli tosi kivasti ja pentukehässä jopa seisoi vaikka se on vähän ongelma. Saatiinkin punainen nauha :) Ainakaan Haurun mätsäri ura alkoi siis ihan kivasti. Punaisessa kehässä Hau ei sitten oikein jaksanut olla aloillaan ja oli sitäpaitsi muuttunut siniseksi pyörittyään parkkihallin lattialla :D Vaan onhan sekin ihan hyväksyttävää mudeilla. Mukana oli käppänöiden ja Safin lisäksi Jaana + Miina & Camilla. Camilla oli isojen sinisten toinen.

Gizmo osallistui (varsin hienosti) tosimölli-tokoon ja sen tähden tultiinkin tosi aikaisin tapahtumapaikalle. Ihan hyvä koska varsinainen ajatus mulla on opettaa Hauru olemaan rauhassa jos/kun päästään joskus kisaamaan. Pitkiin päiviin on hyvä tottua, luulisin. Myös Jaana ja Miina osallistuivat mölleihin, niihin vähän kehittyneempiin. Hyvin meni Miinallakin. Mä haluaisin kanssa osallistua, ihan epistä :P Haurun kanssa ei ehkä vielä ihan voi  vaikka se osaisi ne liikkeet kahta lukuunottamatta ;)

Haurulle olen jo aiemmin opettanut että jos otan sen selälleen mun syliin siinä pitää olla aloillaan ja rennosti. Tätä kokeilimme nyt sitten tositoimissa ja hirmu kivasti Hau oli vaikka ympärillä hälistiin. Jotkut luulivat Haurun olevan tosi väsynyt joten täydestä meni. Väsynyt se ei kyllä todellakaan ollut vielä siinä vaiheessa. "Vapaanakin" Hauru käyttäytyi suhteellisen ok, muutaman kerran se intoutui haukkumaan ja ihmisten päälle se yritti tietty hyppiä ihan innoissaan. Monet tulivatkin moikkaamaan Haurua kun se "on niin innoissaan" ja eräät ihmettelivät eikö mua haittaa kun se on niin kovin vieraiden ihmisten perään. No ei, miksi haittaisi? En sitäpaitsi usko että se suhtautuisi enää niin hyvin jos vaikka koittaisin antaa sen jollekin niistä :P

Kaksi sattumustakin oli, toinen kun eräät tulivat ihan kiinni meidän vilttiin harjaamaan koiriaan. Hauru alkoi haukkua ja komennettaessa vaihtoi varsin vakuuttavan oloiseen murinaan. Ei tartte tulla meidän reviirille, ilmeisesti. Toinen kävi, kun nuori ajokoiran pentu pääsi karkuun omistajaltaan ja päätti tulla moikkaamaan Haurua. Koiran omistajat nappasivat sen kiinni ennenkuin se ehti meidän luo mutta Haurun piti silti huutaa muutama kirosana poistuvan karkulaisen perään. Pelostahan nuo jutut johtuvat edelleen.

Bongattiin myös kroatianpaimenkoira Saga omistajansa kanssa :) Kiva oli nähdä melkein sukulainen vaikka Hauru ei Sagasta tykännytkään. Ylläri :P Harmi ettei voitu jäädä katsomaan miten heillä meni kun tytöt & Max oli kuitenkin olleet jo tosi pitkään keskenään.

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Onnea kymmenvuotiaalle!

Ei Avallonista ikinä uskoisi minkä ikäinen se jo on kun neito painattelee Haurun kanssa pihalla tai painii sisällä. <3 Toivotaan vielä monia terveitä vuosia rakkaalle kauhukakaralle!

perjantai 6. helmikuuta 2009

Puolivuotias HauHau...

...on kovin hiljainen verrattuna aiempaan
...tykkää TOKOilla ja temppuilla
...tykkää ihmisistä mutta ei lapsista ;)
...ei karkaa ovesta
...karkaa kylläkin kissan, lintujen jms. perään
...on voittanut suuren kenkäsodan, omistaja ostaa kenkähyllyn
...on lellivauva ja mamman mussukka (kts. ylempi :P )
...on sisäsiisti ja osaa jäädä yksin kotiin nätisti
...on vähän lihava. Edelleen samaa sarjaa.
...on super fiksu ja tosi ihana
...räyhää joskus toisille koirille. Kun ne on tyhmiä ja haisee pahalle.
...puree omistajaansa takapuolesta jos tää on liian kauan tietokoneella
...auttaa pyydystämään Moiran kun se **** taas karkaa
...on ihan paras.

Eikä jälkeäkään mistään allergisista reaktioista. Huh. Toivottavasti pysyvätkin poissa.

tiistai 3. helmikuuta 2009

Bullterrieri sittenkin

Kun nyt näitä rotu vaihtoehtoja alettiin pohtia. Tänään heräsin jo tosi aikaisin Haurun levottomaan vaeltamiseen. Ensin meinasin etten kiinnitä siihen huomiota mutta päätin sitten kuitenkin nousta jos sillä on vaikka hätä. Ihan hyvä niin, joku oli kidnapannut mun sievän mudin ja laittanut tilalle oudonnäköisen bullterrierin. Kuvasta näkee vähän mallia vakka tässä se turvotus on jo "valahtanut".

Onneksi sen hengitystiet oli ihan auki eikä sen naama enää paisunut lisää. Raukalla oli korvatkin ihan turpeat. Hauru oksensi kaiken mitä söi ja ihan selvästi kutisi ja oli tyhmää. Kortisonin jälkeen jäbä oli ihan kunnossa omasta mielestään vaikka toi naama ei siltikään ole ihan normaali. Ei mitään hajua mikä tuon on aiheuttanut, täällä ei ole mitään uutta. Tosin Hauru on ehkä käynyt kissojen huoneessa mihin sillä on normaalisti porttikielto. Siinä on niin matala este että se on lähinnä vain henkinen vaan nyt siihen tulee kyllä joku muu, pitävämpi systeemi. Ei sielläkään ole muuta ihmeellistä kuin kissojen vessat, nekö tuon on saanut aikaan? Täytyy katsoa uusiko tuo nyt lähiaikoina :(