tiistai 30. kesäkuuta 2009

Sosiaalista elämää

Eilen käytiin lenkillä Susan kanssa, vaikka mä vähän valitankin tuon jätkän käytöksestä narttujen kanssa niin oikeasti se osasi taas käyttäytyä ihan hyvin. Myöhemmin nähtiin myös siili, Max kävi sitä vähän haistelemassa kun en heti itse huomannut piikkipalleroa. Max ei onneksi tee niille mitään pahaa, toisin kuin eräs kikkarapää joka huusi verta heti kun sai siilin näköpiiriinsä. Onneksi Hauru on helppo ottaa hyvissä ajoin lyhyelle remmille kun se alkaa höseltämään heti hajun saadessaan. Tietää aina että jossain on joku elukka kun Hauru alkaa vinistä.

Leikittiin pihalla noutokapulalla ja otettiin kauhean äänekkäitä pitoja. Naapurit saa taas ihmetellä kun meikä hihkuu ja kiljuu mutta siinähän ihmettelevät. Meinaan nyt pitää Haurulle kunnon noutokapula on maailman paras- kurssin.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

Kesäjuttuja

Kuumuus jatkuu joten ei kannata odottaa mitään kovin älykästä bloggausta.

Tänään nähtiin yksi käärmes keskellä tietä, ei kyllä mitään tietoa oliko se elossa vai kuollut, voisi veikata jälkimmäistä. Ei ne yleensä kauan saa henkeään pitää kun tielle tulevat. Täällähän on ihan hirveästi aina käärmeitä ja kaikki parhaimmat lenkkimaastot on kokonaan poissa käytöstä. Hauru suhtautui käärmeeseen oikeastaan ihan samalla tavoin kuin kaikkiin muihinkin elukoihin :/ Hau varmasti kyllä tiesi jos se oli kuollut mutta eipä tuo antanut mulle sellaista käsitystä että Hauru osaisi luonnostaan mitenkään pelätä niitä.

Kotona syötiin jäätelöä. Hauru ei suostu syömään vohvelia mutta kyttää jäätelöä sitäkin innostuneemmin. Ihan ymmärrettävää mutta minulle kävisi että mä syön jätskin ja piski vohvelin. Haurulla on liian hyvä maku. Onneksi Maxille sentään kelpaa kaikki.

Lulun juoksut on nyt ohitse Haukun mielestä mutta Susi on sitten aloittanut vuorostaan. Hauru on sujuvasti vaihtanut serenaadien kohdetta ja samalla ikkunaa. Blaah. Pojat.

Tosin noille kahdelle tulisi varmaan tosi "ihania" pentuja. Unkarilais-kongolaisia pienriistan hävittäjiä, rotuominaisuuksiin kuuluu järkyttävä, äänivallit rikkova ulvominen, reviiriltä muiden karkoittaminen sekä katoaminen horisonttiin siinä samassa kun päästät ne remmistä irti. Luultavasti ne olisivat hyvin epäsosiaalisia ja siihen vielä päälle itsenäisiä ja jästipäisiä. Oisi ne ainakin söpöjä ja kippurahäntäisiä :P (voi olla että niistä tulisi oikeasti ihan kivojakin... kai... vaikka äiti onkin basenji...)

lauantai 27. kesäkuuta 2009

Seuraamista

Vihdoinkin vähän viileämpi päivä, minua ei sade haittaa ollenkaan. Kuumuus (ja allergiat) on jostain syvältä ja muuttaisin mielelläni jonnekin pohjoisemmaksi.

Treenattiin seuraamista jotta mä oppisin pitämään Haurun sopivassa mielentilassa. Mä en edelleenkään osaa riittävän hyvin "käyttää" tuota koiraa, kai se on vain niin erilainen kuin mihin on tottunut. Nyt juostiin seuraamisen väliin putkea (selvisi että Hau osaa mennä siitä päästä mistä mä näytän vaikka aiemmin olen aina antanut sen itse hakea kumman vaan) ja kunnon vauhtiluoksetuloja ja päästiinkin tavoitteeseen tosi kivasti. Hau oli hirmu kivan näköinen vaikkakin vähän esti vasemmalle kaarrettaessa. Tehtiin siis ympyröitä. Kaksi maahanmenoa liikkeestä, eka oli sitä tavallista laatua mutta toisella yrittämällä Hau paukautti maahan niin etten ikinä olisi uskonut. Kauheiden kehujen jälkeen oli sitten pakko lopettaa vaikka olin ajatellut ottaa vähän noutoakin. Mutta ei tuosta olisi voinut enää mennä kuin alaspäin joten jääköön noudon kanssa tuskailu jollekin toiselle kerralle.

Jonain päivänä tässä lähimenneisyydessä tehtiin myös i-m-i kaukoja niin että väliä oli ehkä himppa alta metrin. Hauru teki tosi hienosti eikä edes harkinnut liikkumista mutta mä olin ihan kauhuissani että jos se kuitenkin... Otettiin muutama asennonvaihto ja kauheasti kehuja. Olen myös alkanut opettaa maahanmenoa alusta uusiksi, täytyy toivoa että tälläkertaa siitä tulee jotain järkevää ja että Hauru osaisi mieltää tämän uudeksi asiaksi eikä tee vanhoja virheitä uudelleen. Ärsyttävää etten tullut ajatelleeksi asioita kunnolla ja opettanut tuota oikein heti pennusta :(

Hyvinkään näyttelynumerokin tuli tässä päivänä eräänä, ollaan "yllättäen" ainoa mudi paikalla. Joudutaan olemaan siellä vissiin aika kauan kun mudi on aamulla ja doggit vasta puoleltapäivin. Toivottavasti ei tule kauhean kuuma päivä.

torstai 25. kesäkuuta 2009

Lululla oli kolme miestä...

Ja yksi niistä käyttäytyy huonosti eikä vain iltaisin :P Haurun pitää ulos päästessä mennä naapurin ikkunan alle laulamaan serenadeja, käytössä on joku ulvomisen ja vikinän välimuoto. Sisällä ollessaan se rähähtää haukkumaan pienestäkin äänestä ja juoksee ikkunaan katsomaan josko Lulu olisi siellä. Idiootti. Ovesta pitää tietty koittaa karata "ihan vahingossa", ei voi muistaa ettei eteiseen saa edes tulla jos mä olen siellä. Yleinen vinkuminen on myös muodissa. Olisi varmaan ihanaa asua tuon kanssa kerrostalossa jossa olisi useampia narttuja ja kaikilla tietty juoksut peräkkäin. Ei olla paljon harrasteltu kun keskittymiskyky on vähän heikoilla taas vaihteeksi, lyhyitä pikatreenejä otetaan kyllä päivittäin. Sinänsä ihan kiva että tämä joikaaminen ajoittuu ilmeisesti vain parhaisiin päiviin ja siten loppuu toivottavasti kohta, muuten Hauru on ollut suhteellisen rauhallinen naapurin tytöistä huolimatta. (Ne Lulun muut miehet on kai sitten Ringo ja Max tai Calle. Kumpikaan noista eunukeista ei kyllä ole kovin innostunut Lulusta.)

tiistai 23. kesäkuuta 2009

Ambarainen II

Verikokeissakaan ei näkynyt mitään. Outoa, neiti saa nyt kuitenkin antibiootti- kuurin koska ei tuollainen juominen nyt normaaliakaan ole. Katsotaan miten asia kehittyy.

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Ambarainen

Ambara on nyt juhannuksen aikana alkanut juomaan (ja siten myös pissaamaan) todella paljon. Käytiin tänään eläinlääkärissä ja sokeritautia ei ainakaan näkynyt eikä oireita ollut kohtutulehduksestakaan. Huomenna tulee verikokeiden tulokset ja saadaan tietää onko Bamselta mennyt munuaiset tai maksa. Täytyy toivoa että tämä on "vain" kohtutulehdus vaikka pahalta näyttää.

lauantai 20. kesäkuuta 2009

Toisenlaista tokoilua

Tätini halusi vähän nähdä millaista on Rally-Toko joten tein pienen esimerkkiradan ja tehtiin se läpi Haurun kanssa. Hyvin Hauru osaa ja sille uusien liikkeiden kohdalla, oikealta sivulle tulemisessa ja osassa täyskäännöksiä, se seurasi hyvin kättä. Rally-tokossahan saa kehua koiraa ja innostaa sitä mutta tuo menee ihan hukkaan meillä kun olen yrittänyt opetella jättämään kaikki eleet pois (siinä kun onnistuisikin) eli en muista/tajua tehdä mitään lisä-systeemejä. Lisäksi Hauru ei erityisemmin edes innostu jos vaikka hihkun sille jotain, katsoo vain että nyt mä olen kajahtanut ja koitan häiritä toisen seuraamista :P Ihan hyvä, mieluummin näin kuin että Hauru kyllästyisi seuraamiseen heti kun lakkaan hokemasta 'hyvä poika'... Temppuilemisen jälkeen Hauru sai leikkiä Miinan kanssa. Miina taas tykkäsi kauheasti Haurusta mutta sillälailla sisäisesti.

Juhannusta ja kepit

Mihinkäs sitä juhannuksenakaan voisi lähteä kun on talo täynnä hoidokkeja eli kotona täytyy juhlia. Hauru joutui viettämään aika suuren osan ajasta sisällä koska paikalla oli kolme juoksuista narttua mutta sai se sentään osallistua grillaamiseen. Se on Haurusta aina vain yhtä epäilyttävää touhua ja sen pitää tiiviisti tarkkailla tilannetta. Hauru on ihan sata varma että me joku päivä poltetaan puoli Sälinkäätä kun leikitään tulella. Tosin marinadi oli Haun mieleen ja sitä piti käydä salaa lipomassa grillipihtien päältä... Eräs meillä kylässä ollut mies oli ensin ihan kauhea mutta osoittautuikin kivaksi tyypiksi jolta saa rapsutuksia.

Hauru oli superhössöllä tuulella joten opeteltiin keppejä jotta se saisi vähän purkaa intoaan johonkin. Täällä olenkin vähän kertonut ettei ne oikein tahtoneet edistyä kunnes joku lukko aukesi viimein kun käytin lelupalkkaa. Nyt oli nameja mutta poitsu pujotteli neljä keppiä kuin vanha tekijä. Tähän asti vauhtia on ollut tosi vähän, mikä on ihan hyväkin, ja meno muutenkin vähän hapuilevaa. Tänään Haukku alkoi lisätä vauhtia, ei tarvinnut lainkaan apuja ja sillä alkoi näkyä se vähän hassunnäköinen siksak tekniikka (jos tuosta kukaan mitään tajuaa). Lisäsin uuden keppiparin mikä aiheutti hämmennystä pari ensimmäistä kertaa mutta nopeasti Hauru tajusi että pitää vain jatkaa samaa rataa. Nyt täytyykin laittaa kepit tauolle. En oikein tiedä onko hyväksi tehdä niitä alta vuoden ikäisellä koiralla vauhdin kanssa ja lisäksi minulla ei ole enää lisää keppejä :/ Pitäisi hommata uusia tai koettaa suoraan hypätä kuudesta kepistä koulutuskentän oikeisiin keppeihin. Varmaan tuo suora loikkakin menisi mutta mieluummin lisäisin loputkin kepit pari kerrallaan. Ehtiihän tuota miettiä ja pitää taukoa, katsotaan tuota agilityä lisää syksyllä tai ensi keväänä. Eiköhän tuo pujottelu sitten taas löydy jostain mielen syvyyksistä jos vaikka osallistuttaisiin agin alkeiskurssille joskus.

perjantai 19. kesäkuuta 2009

Suojelusmudi taas

Tultiin juuri poikien kanssa yölenkiltä, vähän tuntuu ikävältä herättää koko kylä ihmisten pihoilla haukkuvilla koirilla mutta toisaalta kai me saadaan lenkkeillä milloin halutaan. Eikä pojat edes itse mekkaloi, koirille riittää että ne kuulee meidän askeleet :/

Tuli vielä oikein testattua poikien hermoja kun käveltiin hevoslaidunten ohi. Pollet ovat yleensä suhteellisen kaukana tieltä mutta nyt ne oli siirretty aitaukseen joka on ihan meidän käyttämän tien reunassa. En ihmettele että pojat kokivat tilanteen uhkaavaksi kun meitä kohti ravasi neljän hevosen ryhmä jotka pysähtyivät vasta ihan laitumen reunaan, lähes kosketusetäisyydelle. Max ja Hauru tuskin edes tiedostivat että meidän välillä mitään aitaa olikaan kun se on vain sellainen lanka. Eikä ne varmaankaan ajatelleet että hepat oli vain tulossa kerjäämään ruokaa tai rapsuja :P

Ihan rauhassa silti tuostakin selvittiin, Hauru sanoi niille 'brrrr' mutta hiljeni pyynnöstä. Koko hevosten lähestymisen ajan se seisoi vakaasti mun ja niiden välissä mikä oli minusta aika yllättävää. Yleensä se pakittaa mun selän taakse räksyttämään jos se pelkää jotain. Ja hevosia se vähintäänkin arastelee silloinkin kun ne eivät ole "hyökkäämässä päälle". Myös Max otti hevoset tosi coolisti. Se oli aika kaukana meidän edellä mutta pysyi rauhallisena ja osasi jäädä tien reunaan odottamaan minua ja Haurua ilman ohjeistustakin. Mitä muuta Maxilta nyt voi odottaakaan, se on niin kiltti ja viisas tällaisissa asioissa.

Käveltiin sitten tien päätyyn hevosten vierellä. Max unohti saman tien että mitään kummaa edes tapahtui ja Hauru tarjosi seuraamista. Yleensä se tekee niin silloin kun näköpiirissä on jotain erikoista mikä ei kuitenkaan ole sen mielestä oikeasti kovin kiinnostavaa. Ehkäpä se sitten on päässyt yli hevospelostaan tai muutenkin rohkaistunut. Kyllä se itseasiassa taitaa muutenkin suhtautua entistä rauhallisemmin epäilyttäviin asioihin.

Aamulla opetin Haurulle taas tosi superhyödyllisen tempun. Se "puree" minua kädestä jos sille sanoo puskii... Aika kuolaiseksi jää käsi kyllä... Haurusta se oli tosi hauska juttu vaikka ajattelin ensin että mun pureminen saattaisi kuulua asioihin joista Hau ei niin tykkää. Näköjään sillä ei ole mitään mun hammastelua vastaan.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Päivitystä

Ambaralla alkoi juoksu lauantaina joten ollaan koitettu totutella muutamiin uusiin systeemeihin. Ambarasta on epistä ettei se saa nukkua enää makkarissa ja ärtymys olisi kiva purkaa Avalloniin. Haurusta on epistä ettei se saa päivällä olla Ambaran kanssa pihalla (ei siinä mielessä - se on vain tottunut hoitamaan aamu-ulkoilut Bamsen kanssa) ja olkkariinkaan ei pääse. Tosiaan (vielä) Hau ei ole ollenkaan kiinnostunut Ambarasta, kai se oman perheen koira on aina eri asia. Muutenhan Hauru aina kiinnostuu nartuista, oli juoksut tai ei. Tyttö-korviakaan ei ole näkynyt, Hau nostaa ihanien narttujen läheisyydessä korvat pystympään kuin tavallista.

Sunnuntaina käytiin Haurun kanssa pikaisesti Hesassa, taisi kyllä olla aika tylsä reissu Haun mielestä. Lähinnä autossa istumista ja vähän lisää autossa istumista mutta käytiin me pienellä kävelyllä ja kakkukahveilla mummoni luona.

Tänään käytiin metsälenkillä, mukana taas Niilo äiteineen. Hauru ei pelännyt Niiloa ollenkaan, pari kertaa se meinasi kyllä innostua hyppimään päin. Tosi hyvin kuitenkin totteli kun kielsin mokoman riekkumisen. Nyt ei kuitenkaan paimentanut. Vieraista lapsista Hauru ei edelleenkään oikein pidä mutta hyvä että se on alkanut tottua tähän yhteen tutumpaan yksilöön. Ei muista ole väliksikään ja kuitenkin Hauru selvästi kykenee tutustumaan lapsiin suht normaalisti. Niilo sai taas taluttaa Haurua vaikka Hau ei ole kovin hyvä koira tuohon hommaan :P Linnut sun muut saa Haurun nykäisemään niin että flexi lentää pienestä kädestä mutta ei se metsässä haittaa kun ei ole autoteitä. Kannoin Niilon parista hankalakulkuisesta kohdasta ja silloin Haurun piti taas vähän hyppiä, luulen että se oli lähinnä ihmeissään vaikka varmaan vähän mustasukkaisuuttakin saattoi olla ilmassa.

Ollaan edelleen harjoiteltu puun kiertämistä vähän, pitäisi ottaa pysähtyminen mukaan kuvioihin mutta en oikein vielä tiedä mitä aion tehdä siinä. Vaihdettiin kuppitreenien pesuvati vähän pienempään ruokakuppiin. Minusta tuo ei ollut kovin paljon pienempi mutta selvästi Haurusta oli taas hankalampaa. Osasyynä ehkä uudet, kokeilussa olleet lammassuikale- namit. Ei jätkä jaksanut taas keskittyä jalkojen asetteluun kun piti vain kytätä nameja. Hyvä että silti kelpasivat, eka namu piti kyllä sylkäistä ulos ja tutkia tarkkaan. Ei sitä nyt mitä tahansa voi sentään suuhunsa laittaa.

Pikatreeninä opetin Haurun antamaan tassua, toista tassua ja molempia tassuja. Molempien tassujen antaminen yhtäaikaa oli ensin Haurusta vähän ällöä mutta nyt se tekee senkin jo mielellään, ainakin välillä. Muutenhan tuossa ei juuri mitään opettamista ollut. Pienempänä Hauru oli melkoinen kitisijä, aina piippaamassa jos se halusi jotain. Saattaa se piipata vieläkin mutta selkeästi se on kuitenkin vähentynyt ja tilalle tuli jo varhain mun läppiminen tassuilla. Että en usko tassun antamisen ainakaan pahentavan tilannetta, kyllä taitaa ongelma olla helposti periksi antavassa omistajassa :D Varsinkin jos istun tietokoneella Hauru vaatii hyvinkin ponnekkaasti (lue: väkivaltaisesti) huomiota ja yleensä toisella kädellä rapsutan sitä ennenkuin ehdin edes muistaa että tämä on paha tapa josta voisi päästä eroonkin...

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

,m-.olö 0åäbn

Otsikko on tällä kertaa Haurun keksimä, se haluaa kai osallistua blogin pitämiseen, tämä ei nimittäin ole eka kerta kun se tulee auttamaan kirjoittamisessa. Tuota unkaria? on vain aika vaikea ymmärtää.

Hauru kävi uimassa iskän ja pienen Niilo- pojan kanssa, mukana rannalla myös äitini, Niilon äiti ja tietty minä. Hauru pääsi vähän oikean uimisen makuun kun iskä kantoi sen syvälle, ja antoi uida rantaan. Ihan hyvin Hauru pysyi pinnalla joskin uimatyyli oli mallia 'pärskin ja hosun ku viimeistä päivää'. Eikä Haurulle jäänyt mitään kammoja pakottamisesta, mielellään se meni veteen sen jälkeenkin tosin ei edelleenkään uimaan.

Hauru oli myös tosi kivasti Niilon kanssa. Niilo sai taluttaa Haurua ja ensin Hau pelkäsi kun lapsi tuli aina vain perässä. Juuri kun meinasin että mun pitää ottaa remmi omaan käteen Hauru nostikin hännän pystyyn ja oli ihan OK asian kanssa. Kai se päätti ettei mitään ihmeellistä tapahdu vaikka taluttajana on pikkuihminen. Rannalle pojat mahtui sulassa sovussa ja jonkinlaista leikkiäkin oli ilmassa tosin se meni Haurulla yllättäen paimentamisen puolelle. Hauru koitti ohjailla Niiloa mm. kiertämällä ja haukkumalla. Juuri kun pääsin sanomasta ettei Hau koskaan paimenna. Oli kyllä kiinnostavaa nähdä Hauru tekemässä moista vaikka kohde ei kyllä ollut oikein sopiva. Pikkuiset tulivat kuitenkin niin hyvin juttuun (eikä Hauru tuntunut ollenkaan pelkäävän Niiloa (tai toisinpäin)) että annoin Haukun olla tuhma ja paimentaa tiettyyn rajaan asti, kielsin vain liian pitkälle menevän käytöksen kuten haukkumisen. Ehkä huono veto koska ei todellakaan ole tarkoitus sallia moista mutta homma pysyi ihan kurissa. Ja kuitenkin kun Haurun normaali suhtautuminen Niiloon on pakeneminen ja ärinä niin en halunnut liian kovasti latistaa tätä uutta hommaa. Olisi kyllä kiva nähdä mitä Hauru tykkäisi lampaista.

Hetki sitten täällä käväisi lyhyt ukkonen. Mainittakoon että minä tykkään katsella salamointia kuistilta. Max on yleensä mun mukana kun sitä ei ukkonen haittaa, toisin kuin yksin jääminen. Tytöt ei tietenkään tule "sateeseen" (onhan siinä katto ja kaikki) vaikka ei nekään jyrinästä välitä. Salamat olivat harvassa ja jyrinä vaimeaa joten otin myös Haurun mukaan. Valon välkkeistä Hau ei välittänyt mitään, jyrinä ihmetytti sitä ensin mutta kun Hauru ei millään keksinyt mistä se tulee niin se antoi pian asian olla. Leikittiin vähän ja katseltiin hetki salamoita kunnes mentiin takaisin sisälle.

En usko että onnistuin traumatisoimaan koiraani missään vaiheessa päivää vaikka yritys oli kova :P

perjantai 12. kesäkuuta 2009

Tän päivän temppuilut

Tehtiin pari puun kiertämistä hyvinkin pitkällä matkalla ja hyvin Hauru osasi. Tarkoituksena on alkaa opettaa sille luoksetulon pysäytystä koska muuten pikkumies teoriassa hallitseekin avoimen luokan. (Siis todellakin teoriassa, käytännössä ei kyllä onnistuisi.) Sitten vielä pitotreeniä joka meni ihan ok. Pitää muistaa ottaa varovasti tuon noudon kanssa kun siinä oli aiemmin jotain outoa. Illalla puolentoista minuutin paikallaan makuu niin että mä olin piilossa. Voisi varmaan alkaa jo ottamaan tuota piiloon menemistä ihan lyhyesti häiriössä... ehkä jos uskaltaisi. Varman oloisesti Hau nykyisin jää aloilleen eikä ole osoittanut mitään merkkejä nousemisesta tai siitä levottomuudesta mitä sillä oli nuorempana mutta vähän silti epäilyttää. Vaan joskushan sitä on "pakko" kokeilla ekan kerran.

Hauru sai sellaisen pienen luu-lastu hommelin ja minua kyllä ihmetyttää miksi sitä pitää syödä selällään, luu tassujen välissä? Ilmeisesti tämä on joku mudien juttu kun Terhin mudisivuillakin siitä on maininta mutta oikeasti. Olisiko vähän helpompaa syödä se niinkuin muutkin koirat?? Toinen vaihtoehto on tietty tuoda se luu palvelijalle (=mulle) jotta voin pitää siitä kiinni samalla kun herra tyytyväisenä järsii. Leikkiessäänkin Hauru kyllä usein kierii lelujen päällä tai muuten vain leikkii selällään. Höntti.

torstai 11. kesäkuuta 2009

Pikatreenit

Vähän seuraamisen tekniikkaa, lähinnä käännöksiä. Hauru osaa ne aika hyvin silloin kun mä en ajattele asiaa liikaa :D Tehtiin myös ensimmäistä kertaa liikkeestä seisominen kokonaan ja hienosti Hauru seisoi kunnes tulin takaisin sen vierelle. Sama juttu maahanmenossa mutta se meinasi jäädä istumaan pari kertaa. En oikein tiedä miksi. Sillähän on edelleen väärä makuullemeno tyyli, ensin istuu ja sitten vasta menee maate, mutta kyllä se silti yleensä menee ihan maahan asti. Yksi luoksetulo mikä meni muuten hyvin mutta mä käytin tottis- käskyä vahingossa ja Hauru tuli silti sivulle. Ohjaajan moka taas, jos oli kyllä koirassakin "vikaa". Palkaksi leikittiin Haurun jahtaamista vaikka namutkin oli tietty käytössä. Hauru kokisi varmaan elämänsä kolauksen jos joskus koittaisin tarjota sille pelkkää leikkimistä tokossa :P Tehtiin myös keppejä ja mua edelleen hämmentää miten paljon paremmin ne menee nyt. Muutenkin Hauru oli jotenkin hirmu iloisella ja innokkaalla tuulella. Ainahan se on iloinen mutta jotain eriä siinä silti oli.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Näyttelemässä

Käytiin Hyvinkäällä match-showssa, Hauru sai sinisen isosta kehästä eikä muuta. Meitä tuomaroinut Paula Heikkinen-Lehkonen kehui Haurun turkkia ja runkoa mutta ei niinkään tainnut tykätä purukalustosta. Siis ihan ulkonäöltä, sen lähemmin ei niihin tutustunut sentään :P Hauru oli aika OK kehässä, ei se vieläkään ole mikään rohkeuden perikuva mutta häntä oli pystyssä koko ajan ja antoi koskea itseensä melko hyvin. Ja kun eräs nainen tuli juttelemaan mudeista Hauru hyppäsi sitä päin ja moikkasi muutenkin vapaaehtoisesti. Hyvä homma vaikka toi hyppiminen mua periaatteessa ärsyttääkin. Ehkä tuo ihmeellinen ihmispelko viimeinkin alkaa hälvetä.

Muuten Hauru oli kyllä oikein äijää taas, vikisi Safiran perään ja kulki kuono maassa sen oloisena että mä ihmettelin miksi mun oikeastaan pitikään saada uros itselleni? Yhtä bassettiakin se koitti vähän vikitellä. Oli tosi kuuma ja se vaikuttaa Hauruun hyvinkin paljon joten syyttäisin silti sitä aika pitkälle tuosta nenä maassa menemisestä. Kaikenkaikkiaan ihan hienosti meni ja mä en enää niin kauhulla odota sitä oikeaa näyttelyä. Varmaan se menee ihan hyvin... Huomiseen Järvenpään mätsäriinkin piti osallistua mutta kyyti peruuntui joten mennään sitten maanantaina Vantaalle ainakin. Pitää nyt harjoitella että mä olisin varmempi jolloin Haurukin tietty on.

tiistai 9. kesäkuuta 2009

Hassu mudiainen

Parin päivän tauon jälkeen taas kuppeja ja kyllä mä yllätyin kun Hauru tunki itsensä siihen pesusaaviin heti kun olin laskenut sen lattialle. Onhan Hauru oppinut monia muitakin asioita taukojen aikana mutta silti en olisi kyllä uskonut. Ei tarvinnut yhtään opastaa ja kaikki neljä jalkaa löysi oikeaan paikkaan. Kokeiltiin myös uutta, toistaiseksi nimetöntä temppua ja Hauru tajusi senkin yhdellä näyttämällä ja osasi toistaa sen pyydettäessä.

Käytiin nyt uimassa ilman Maxia mutta ei Hauru silti mennyt uimaan ilman minua. Se kyllä menee juuri niin pitkälle kun pystyy ilman tassujen irroittamista mutta ei askeltakaan yli. No ei se mitään, kyllä kai se siitä ja on mulla vielä muitakin suunnitelmia millä Haurusta leivotaan vesipeto. Leikittiin myös koiraa ja jänistä. Hauru oli useimmiten jänis kun minun kiinni saaminen ei tietenkään ole sille kovin haastavaa. On se kyllä minun mielestä ihan yhtä epistä joka tapauksessa :P Jos mulla olisi neljä jalkaa niin sittenpä nähtäisiin kuinka mä sotkeutuisin niihin enkä pääsisi askeltakaan eteenpäin.

Päivällä Hauru sai koulutusta Lululta ja Susalta aiheesta kuinka tyttöjen kanssa käyttäydytään. Katsoa saa mutta ei koskea ;) Niin ja Hauru sai yksin jäädessään useamman pahvilootan rikottavaksi, tällä kertaa laitoin niihin pienet teipit jotta se ei varmasti saa niitä keploteltua auki. Takaisin tullessani laatikot olikin silputtu olkkarin lattialle ja namit salaperäisesti kadonneet :P

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Isoja poikia

Mä aina unohdan koirieni synttärit ja kissoista en muista edes vuotta ilman kunnollista pohtimista... Onneksi ne saa lahjuksia niin usein ettei se kaiketi haittaa :P 4.6 Max kuitenkin täytti 5 vuotta. Sehän alkaa jo kanssa olla ihan koiran iässä vaikka ei sitä aina käyttäytymisestä huomaa.

Hauru löysi lenkillä linnunraadon johon se ihme kyllä ei koskenut sen kummemmin :0 Alkaakohan sille mennä jakeluun että mä en ilahdu kauheasti noista löydöistä vai oliko kyseessä vain auringonpistos? Se sai myös vainun pitkään peltoon piiloutuneesta eläimestä ja laittoi pystyyn kunnon intiaanitanssin (kahdella jalalla hyppimistä jota säestää kimakka kiljuminen) kun mä en päästänyt sitä irti. Jänikseksi paljastunut eläinkään ei jaksanut kuunnella ja juoksi pois lisäten Haurun ärsyyntymistä. Että ei se ainakaan ihan täysin ole luopunut metsästämisestä. (Jaa mikä koulutus???)

Opeteltiin keppejä vaihteeksi, ne ei oikein huvita Haurua vaikka se on oppinut niiden ideaa aika hyvin vähäiseen harjoitteluun nähden. Nytkin se oli vähän sitä mieltä että teen kun kerran haluat mutta tehtäiskö mieluummin jotain muuta... Otin sitten lelupalkan käyttöön ja johan alkoi pujottelu kiinnostaa. Keskittyminen, jotta suoritus olisi oikea, oli ihan toista luokkaa. Yleensä Haurulle ei kelpaa leikkiminen vaan pitää saada nameja ja/tai kehuja mutta samapa tuo kai. Ja hyvin Hauru leikki vaikka se selvästi tiesi että meillä oli leluna kielletty tavara (puutarhahanska) eikä siksi ensin meinannut tuoda sitä mulle. Varmaan ajatteli että annoin sen sille jossain epähuomiossa ja aion ottaa sen pois. Vaan enpä ottanut ja sitten Hauru toikin sitä ihan hyvin.

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Lisää kuppeja

Huomasin että olisi kannattanut varmaan opettaa Hauru laittamaan ensin takajalat kuppiin ja sitten etuset jotka on kuitenkin helpommat. Tällä tekniikalla Hauru alkoikin toimia paremmin ja harjoituksen lopussa osasi jo laittaa molemmat takaset ja yhden etusen pesuvatiin ilman apua. Viimeisenkin jalan Hau laittoi jos mä huomautin asiasta mutta ilmeisesti se asento on hieman hankala eikä Hau oikein pysty pitämään sitä kovin kauaa. Tasapainossa tai lihaksissa puutteita...

Aamulla Hauru sai muistaakseni ensimmäistä kertaa pahvilaatikkoon piilotettuja namuja. Ei vain ole tullut tehdyksi sille tuollaista vaikka yleensä mun koirat on tottuneita pahvin silppojia. Haurusta se oli kauhean hankala tehtävä mutta lopulta se sai sen laatikon auki tekemättä siihen hampaanjälkeäkään :D (Ja se oli sentään aika hyvin suljettu ettei se aukeaisi.) Hauru on selvästi opetettu liian älyköksi eikä enää kykene raakaan väkivaltaan.

Maxin turkinhoitovälineet oli jääneet pöydälle ja Hau otti "lampurin kamman" eli halusi selvästi turkin hoitoa? Vaihtoehtoisesti Hauru oli ajatellut järsiä kamman puisen varren mutta ei nyt ajatella heti toisesta pahaa :P Hauru ei tykkää kampaamisesta mutta alistui yllättävän kiltisti kohtaloonsa. Mutta kun kerran ollaan menossa näyttelyyn kuukauden päästä niin pitänee jättää kampaamiset pois eli muistaa korjata Maxin kamppeet korkeammalle. Eihän me haluta ihan pörheää Haurua esitellä vaikka mä en ole ihan vakuuttunut että sillä on kauheasti merkitystä. Eli Hau on nyt sitten ilmoitettu Safiran seuraksi Hyvinkään koiranäyttelyyn 5.7. Laitetaan tavoitteeksi vaikka se että selvittäisiin ehjinä kotiin :P

torstai 4. kesäkuuta 2009

Kuppireenit

Ekat pesuvatiin tassujen tunkemistreenit. Tai oikeastaan kaappiin kun olikin arvioitua vaikeampaa saada Hauru ymmärtämään että myös takajalat pitäisi laittaa kuppiin, etujalat se osasi heti. Hauru meinasi alkaa hermostua kun säädettiin siinä mun yrittäessä keksiä miten saisin vinkattua Haurulle mitä mä haluan. Tällaisissa tilanteissa varmaan auttaisi jos Haurulle olisi opetettu jotain laatikkoleikkiä tai muuta jottei se aina odottaisi mun kertovan mitä tehdään. Kokeilisi itsekin välillä keksiä jotain :P Vaihdettiin sitten pesusaavi keittiön kaapistosta irrotettuun hyllyyn... Kaikkea sitä tekeekin mutta mulla ei oikein ollut muuta riittävän isoa (edes mielikuvituksella) kupiksi miellettävää esineistöä. Taas nähtiin ettei Hauru ole niin kääpiö mitä mä aina luulen. Pieni, sievä, hento kuin chihu ja... ei todellakaan. Hyllyyn oli onneksi helppoa saada houkuteltua koko Hau. Luulen että se tajusi homman ytimen joten voidaan varmaan siirtyä takaisin vatiin jos ei nyt heti ensikerralla niin sen jälkeen.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

Temppuhaaste 03

Luulisi että mä tulen pikkuhiljaa paremmaksi kuvaamisessa samalla kun käskytän koiraa mutta ei :D Eli kumartamista kaikilta neljältä temppukoululaiselta. Seuraavaksi ehkä kaikkien tassujen kuppiin sullomista... pitää vielä kysyä käykö kaikille. Mä olen sentään aika hyvä valitsemaan juuri niitä temppuja mitkä Gizmo jo osaa ;)

tiistai 2. kesäkuuta 2009

(Melkein) 10kk tokotukset

Kidutan taas teitä huonolaatuisilla videoilla :P Tai voihan ne jättää aina katsomatta. Eli TOKOn alokasluokan liikkeet hyppyä ja luoksepäästävyyttä lukuunottamatta (ellen mä sitten unohtanut jotain) sekä ei ihan normien mukaisella paikallaanmakuulla. Minusta on hyvä että Hau tottuu heti aluksi siihen että mä liikun sen ympärille ja tehdään tuollaisia harjoituksia kaikissa asennoissa. Ja tietty piilossa olemista ollaan kanssa tehty heti alusta alkaen.

Sitten niihin pakollisiin selittelyihin: ilmeisesti mä jännitän tuota videoimista tai jotain koska Hauru toimii ihan erilailla kameran edessä kuin ilman sitä. Sam kuvasi ja huomasi kanssa että kameran ollessa kiinni Hauru oli innostuneempi. Ei lupaa kovin hyvää meidän kilpailemiselle koska siellä mä tiedän jännittäväni miljoonasti enemmän. Avallonin luonnetestissä tuomarien piti muistuttaa minua hengittämään kun ne pelkäsi että mä pyörryn tai jotain... Toisaalta kun harjoitellaan julkisilla paikoilla Hauru menee yleensä paremmin kuin kotona mutta sitten taas mä en jännitä julkista esiintymistä vaan sitä KOE sanaa. Oli miten oli, jotainhan mun täytyy tehdä eri tavalla koska Hauru ei voisi muuten tietää kuvataanko vai ei.

Niin ja videon lopussa on Haurun ja mun keskustelua siitä miten treeni meni :P Muuten ei ole ääniä koska ne meni välillä äärimmäisen väärässä ajassa esim. mä mukamas vapautin Haun liikkeestä seisomisesta ennenkuin se liike oli vielä edes alkanut :D Ehkä puhelinta ei ole vaan tarkoitettu videokameraksi...

"Oikea" postaus

Koska Maxia varten olin jo ottanut pyörän esiin niin käytiin myös Haurun kanssa pyöräilemässä. Siis niin että minä talutin pyörää Haurun käppäillessä vieressä, varsinaiseen juoksuttamiseen kun Hauru on vielä liian nuori. Hau ei paljon pyörästä välittänyt ja kun tienpientareelle ei lyhyessä remmissä yltänyt niin Hau kulki kiltisti pyörän vierellä. Aika tylsää sillä varmaan oli vaikka ei käyty pitkällä eikä tätä muutenkaan ole syytä harjoitella uudestaan vaan tulipahan kokeiltua. Hauru ei ole koskaan yrittänyt paimentaa minua (tai muita ihmisiä) joten en kyllä odottanutkaan ongelmia.

Opeteltiin uutena temppuna kulhon kiertämistä niin että etujalat on kulhon päällä paikoillaan. Aamulla sain Haurun seisomaan molemmat jalat kulhon päällä. Se oli aika helppoa kun Hauru tarjosi heti ensimmäisenä tassun pitämistä kupin päällä ja äkkiä lisäsin vaatimustasoksi että molemmat tassut pitää laittaa käyttöön. Nyt illemmalla Hauru muisti hyvin mitä pitää tehdä ja seisoa nökötti kulhon päällä. Painostin sitä pikkuisen kävelemällä päin jolloin Hau siirsi takajalkojaan, sai palkan ja tajusi mitä halutaan. Näin tämä temppu opetetaan päivässä. Tosin käskysanan voisi liittää vielä. (Tämä vaihe on aika monessa tempussa jätetty väliin.) Oli kiinnostavaa huomata että Hauru osaa taitavammin tehdä tuon liikkeen vastapäivään kuin myötäpäivään jolloin esiintyi lievää kompurointia. Pitää kokeilla myös niin että takajalat on kupin päällä, se on varmaan aluksi hankalampaa koska Hau ei ennestään osaa mitään missä pitäisi käyttää noin tarkasti takasia.

Lenkillä nähtiin kissa, se oli ojassa paikoillaan kuten irtokissat yleensä ovat ja tuijotti Haurua odottaen että me mentäisiin ohi. Hauru seisoi ainakin minuutin tuijottamassa kissaa hölmistyneenä ennenkuin se tajusi että se "pitäisi" pölläyttää juoksuun. Harmi vain että minä en taaskaan antanut Haurun toteuttaa itseään. Hau on sensijaan vallannut Enderin ja Moirainen terassin. Tämä on hirsitalo ja ikkunoiden kohdalla on aika paljon oleskelutilaa joten kaksi niistä on verkotettu kattien käyttöön. Paitsi että siinä paremmalla ikkunalla ei olekaan istuskellut suomalaisia maatiaisia vaan harvinainen unkarilainen jättiläiskissa... 

maanantai 1. kesäkuuta 2009

Työn alla

Päätin nyt viimein kokeilla tehdä jotain tämän blogin ulkoasulle. Siitä kun mä olen viimeksi sörkkinyt mitään koodeja on varmaan ikuisuus (Verna tietää hyvin kun sitä ärsyttää etten mä edes päivitä sivuja enää :P ) ja muutenkin testailuksi menee. Katsotaan miten lukukelvottomaksi mä tämän onnistun saamaan...

Edit: Melkein olikin valmista kun tuo kommentti tuli :) Eli ei tämä nyt ihan hurjasti muuttunut mutta ompahan nyt ainakin vähän muokattu valmiista ulkoasusta. Taustakuva on tehty GIMPillä jota en ollut ikinä ennen edes avannut ja sitten vielä tämä rämä hiiri joten sinänsä olen ihan tyytyväinen siihen. Ulkoasuun olisin halunnut jotain väriä mutta kaikki kokeillut yhdistelmät olivat enemmän tai vähemmän kauheita joten harmaalla nyt sitten mennään. Tekstien kokoja haluaisin vielä fiksailla mutta ne ei nyt oikein aukene mulle joten ehkä Verna auttaa niissä joskus kun kerkiää ;)