torstai 30. heinäkuuta 2009

Hiljaiseloa

Ei olla tehty mitään kirjoittamisen arvoista. Vähän jotain mini-treeniä esim. tolpan kiertoa ettei Hauru ihan tylsisty. Itsellä on inspiraation puutetta joten saa nähdä koska tilanne muuttuu. Ehkä kun tulee viileämmät ilmat ja vähemmän ötököitä tai jotain...

Olen pitkään halunnut kokeilla "idioottirinkiä" Haurun kanssa. Tänään satoi = oli viileää joten kokeiltiin sitä nyt sitten. Se oli kyllä vissiin vähän normeja pienempi, lisäksi palkkasin Haurun aina palatessani sen kohdalle. Meni ihan superhyvin, ei mitään ongelmia. Hauru pysyi kaikissa asennoissa koko kierroksen ajan ja teki kaikki kolme asentoa oikein ekasta käskystä. Otin sen videollekin mutta ilmeisesti puhelin ei oikein tykännyt sateesta ja oli tiltannut vaikka tein sille hienon suojankin >(

torstai 23. heinäkuuta 2009

Luonto-expertit liikkeellä

Kävin tänään Haurun, Maxin ja Ambaran kanssa poimimassa mustikoita. Avallon sai jäädä kotiin kun sitä ei uskalla laskea irti. Ensin ei meinattu löytää kuin jotain puolukan? varpuja mutta Ambaran avulla päädyttiin lopulta jonnekin metsän siimekseen missä kasvoikin niitä ihan reilusti. Tämä marjojen poiminta on kyllä aina yhtä rentouttavaa näiden pölhöjen kanssa :P

Maxin piti koko ajan rojahtaa makaamaan mun eteeni just siihen mistä koitin poimia. Mene pois- käskyllä se sitten lähti niin kauas etten nähnyt sitä jolloin oli pakko huutaa se lähemmäs. Eli takaisin makaamaan niiden mustikoiden päälle :X Ei meinannut herran jakeluun mennä että pysyisi kauempana mutta silti näköpiirissä. Eihän se nyt mihinkään olisi varsinaisesti lähtenyt mutta kun en yhtään tiennyt missä ollaan (eli kuinka lähellä on asutusta/teitä/jotain) niin en uskaltanut antaa sen harhailla liian kauas.

Hauru oli ensin ihan ihmeissään kun ei minulla ole tapana paljon pysähdellä lenkeillä. Hau terävänä poikana tietty huomasi että kerään mustikoita mutta se ei itse tykännyt niistä. Siitä huolimatta niitä piti tietty ottaa suuhun ja sylkeä pois... Jossain vaiheessa Hauru sitten huomasi että niitähän voi tuoda vaihdettavaksi nameihin. Ihan kiva että toinen auttaa mutta mulla on nyt kädet ihan siniset kun Haun keräämät marjat oli aika heikossa hapessa :P Ehkä jos se vähän harjoittelisi tuota marjan ehjänä irroittamista pensaasta se voisi alkaa syksyisin työskentelemään poimijana ;)

Lopulta Hauru kyllästyi mustikoihin ja juoksenteli tutkimassa metsää kuten tavallisesti. Kai se huomasi ettei mitään kovin jännää tapahdu, mamma vain keräilee niitä pahoja marjojaan. Kuultiin joku lintu, se piti tosi kovaa ääntä ja oli kaiketi aika lähellä. Hauru kävi minusta välittämättä aukomassa sille päätään pari kertaa mutta ei se lintu tuntunut paljon välittävän. Toivottavasti ei onnistuttu nyt sitten pilaamaan sen pesintää tai jotain. Minä en niitä tunnista mutta ilmeisesti se ei ollut mikään kaamea mudin tappaja siivekäs koska Hauru tuli ihan ehjänä takaisin reissuiltaan. Muuten Hauru oli ihan kiltisti, pari kertaa se meinasi lähteä kai joidenkin äänien perään mutta tuli takaisin ja kerran se vainusi (varmaankin hirven) jäljet. Mentiin sitten vähän kauemmas siitä kohdasta ja kiltisti Hau pysyi joukon mukana.

Ambara tietty vain hengaili mun vierellä ja varasti mustikoita kiposta aina kun silmä vältti. Ambarakin tietää varsin hyvin miten mustikoita poimitaan mutta se ei halua syödä niitä suoraan oksista. Kai se on sitten liian rasittavaa kun kuitenkin minulta onnistuu aina varastamaan jossain välissä. Mutta Bamse on ansainnut paikkansa marjastusreissuilla koska se osaa etsiä mustikoita ja ilmaisee parhaimmat paikat aika kivasti. Haurullekin voisi varmaan aika helposti opettaa tämän jos saisi aikaiseksi, Ambara on ihan itse-oppinut.

Saatiin sentään tän kaiken välillä jotenkin kerättyä riittävästi piirakka- tarpeiksi kun Hau ja Max ilmaisi jotain metsässä. Molemmat tuli kutsusta luokse vaikkakin Hauru vastahakoisesti ja melkoisella viiveellä. Siellä olikin muita marjastajia joten lähdettiin pois kun ei Haurua olisi voinut oikein pitää irti niiden läheisyydessä. Löydettiin muuten metsänlaitaan aika nopeasti, voisi jopa sanoa ettei taaskaan eksytty. 10 vuotta täällä asuttu ja nyt sitten en enää eksy ihan joka lenkillä. Suuntavaisto on kyllä minulla ihan huipussaan :D

Kotimatkalla meidät ohitti pari pyöräilijää ja käskin piskit seuraamaan. Hienosti ne menikin ja vielä koon mukaan riviin: Hau mun vierellä, sitten Max ja kauimpana Bamse. Toinen pyöräilijöistä sanoi että onpa siinä hyvin koulutettuja koiria! No onhan ne silloin kun ne hyvälle päälle sattuu :P

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Räyhä-Hau

Eilen lenkillä tuli vastaan koira + nainen sekä hetkeä myöhemmin mummo. Tämä on merkittävää koska me nähdään täällä lenkkeillessä vieraita ihmisiä noin kerran kahdessa kuukaudessa jos ei tuota Siwan ympäristöä lasketa mukaan. Hauru, joka muualla ohittaa melko nätisti (eli vetää aika usein ohitettaessa koiria), saa aina raivarin jos täällä näkyy koiria ja saattaa se ihmisillekin sanoa sanan tai pari jos ne tulee jotenkin yllättäen vastaan. Koko Sälinkää on kaiketi Haurun valtakuntaa sen mielessä.

Yleensä koitan kiertää koirat kauempaa jolloin Hau uskoo paremmin kieltoa mutta nyt ei oikein voitu paeta minnekään ja oli tosi ahdas paikka. Tein sitten niin että heitin kourallisen kissan kuivaruokaa maahan ja Hauru keskittyikin aika hyvin etsimään niitä. Kyllähän se vähän tuijottelikin ja ihan kohdalla meinasi alkaa räyhäämään mutta kiellon jälkeen etsi taas nameja. Mummon kohdalla Hau saikin jonkun ihme idean ja räyhäsi sille samalla tavoin kuin se teki "ihmispelko- kaudellaan" jos joku ihminen koitti lähestyä sitä. Ehkä vain vähän aiemmin tapahtuneesta koiran kohtaamisesta oli vielä tunteet pinnassa.

Tänään tehtiin ihan vähän agilityä, tietty alkoi ripsua vettä (= liukastumisvaara) melkein heti kun olin vihdoin saanut esteet jotenkin kuriin. Ensin harjoiteltiin alastulo- kontaktia mikä meni ihan hyvin ja Hau selvästi tajusi jotain asiasta. Sitten tehtiin ohjausharjoituksia kahdella hypyllä (rimat maassa tietty). Aika hyvin Hau ymmärsi mitä siltä halutaan ja tuli vahingossa testattua miten hyvin se itseasiassa ohjautuu. Näytin jotain ihan omiani ja Hauruhan teki tasan niin :P Vieläkin on vähän sitä ongelmaa että Hau meinaa tulla esteen jälkeen sivulle seuraamaan mutta on se alkanut jo oppia menemään eteenpäin kunhan huidon tarpeeksi...

sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Pikainen bloggaus

Aika kiltisti Hauru käyttäytyi, vonkasihan se varsinkin Helmi- mudin perään eikä jaksanut keskittyä koulutukseen. Varmasti Hauru oli turhan väsynytkin jo tässä vaiheessa kun sillä ei ollut mitään paikkaa missä se olisi voinut vähän rauhoittua. Eipä se ainakaan vinkunut ihan koko aikaa ja kuunteli puhettakin joten jotain aivotoimintoa oli havaittavissa :P On se kyllä silti rasittava tällä hetkellä vaikka tämä olikin huomattava parannus sen käytökseen kun viimeksi oltiin koirien ilmoilla. Eikä Hauru arastellut ketään, ei kyllä varmaan ehtinyt kun piti vahtia Helmiä... Mutta kiva oli nähdä muita mudeja.

HauHau muuten mitattiin 51 cm jos en ihan väärin muista, eli oikeastaan sama tulos mihin päädyin kotimittauksissa joku aika sitten.

Edit: Helmillä alkoikin sitten juoksut mikä kyllä selittää Haurun käytöstä vaikka onhan se viime aikoina ollut pahempikin ja ihan ilman juoksuisia lähistöllä.

lauantai 18. heinäkuuta 2009

Yksin kotona

Tänään oli enoni häät joten Hauru joutui jäämään yksin kotiin pidemmäksi aikaa. Olihan muu lauma tietty kotona mutta en koskaan jätä Haurua muiden kanssa samaan tilaan kovin pitkäksi aikaa joten nytkin se oli eristettynä omiin oloihinsa. (Ei vara venettä kaada.) Lauma joutuu tosi harvoin olemaan yksinään tuntia, paria pidempään joten tämän päiväinen himpan yli seitsemän tunnin odotus oli aika paljon normaalia pidempi.

Hienosti pikkuinen oli ollut, olin jättänyt Haurulle pehmoleluja, huonon luun sekä kongin tyyppisen frisbeen jossa oli välipalaa sisällä. Tullessani hetki sitten kotiin oli ensinnäkin täällä aivan hiljaista. Maxkaan ei haukkunut :) Hauru oli leikkinyt leluillaan, tyhjentänyt frisbeen ja syönyt vähän luuta sekä patjaa. Ei onneksi kovin paljon viimeistä, vain pikkuisen oli päälikangasta irroitettu. Tosi kiva oli tulla kotiin siis. Ja Max ei ollut myöskään tehnyt mitään pahaa :D Hieno homma kaiken kaikkiaan. Olen kyllä tosi iloinen että Hauru osaa olla niin kivasti yksinään kun ennalta olin henkisesti valmistaunut että eroahdistus luultavasti tarttuu.

Huomenna pitäisi sitten lähteä kouluttautumaan mudi tapaamiseen, saa nähdä miten homma sujuu. Voi olla että hyvin tai voi olla että mulla on remmin päässä täysin kuuroutunut, piippaava hiiwiö.

torstai 16. heinäkuuta 2009

Tämähän alkaa sujua

Ei tullut nyt kuitenkaan ihan sitä pyydettyä toko- videota. Leikitään Haurun kanssa frisbeellä ja on siinä jotain tokon tynkääkin jos tarkkaan katsoo. On vaan ihan mielettömän ihanaa että tämä leikkimisasia on edennyt näinkin hyvin ja ollaan saatu jonkinlainen yhteisymmärrys aikaiseksi.

Asioita mitä tulee mieleen tuota katsoessa: Kiva etukeno kokoajan ja erinomainen katsekontakti meikällä. Blaah, ei ihme jos Hauru ihmis-herkkänä koirana ei halua leikkiä kun yksi nojaa kokoajan päälle... Muutenkin pitäisi palkata joku heittämään mua kivillä aina kun teen noita totaalisen turhia apuja. Hauru osaa kyllä ilman niitä, minä en. Aika hienosti Hau palauttaa, vain kerran poitsu meinaa jättää lelun tuomatta.

tiistai 14. heinäkuuta 2009

Ain vaan tokoa

Lisää eteentuloa, tosi hyviä sekä tänään että eilen. Voi varmaan kokeilla noudon palauttamista kuten oli aluperin tarkoituskin, eiköhän se oikea eteentulo ole nyt muistunut taas Haun mieleen.

Olen koittanut vahvistaa Haurun seisomista luoksetulon pysäytystä varten, kovin hyvähän se ei ole jos totta puhutaan. Jotenkin tuo on tosi vaikea ollut Haurun sisäistää (ja oikeasti vikahan on tietenkin opettajassa). Tehtiin liikkeestä seisomista juosten sekä riehumisesta seisomista frisbeen avulla. No ainakin Hauru pysähtyi ja nopeasti vaikkakaan en ole ihan varma onko tämä se keino millä haluaisin tuon opettaa. Tosin näin kai muutkin tekee, jos se nyt lohduttaa. Lähinnä pelkään sitä että Hauru vain ehdollistuu mun heittävään käteen eikä itse käskyyn, en haluaisi käyttää käsimerkkejä kokeissa. Lisäksi on mahdotonta kontrolloida pysähtyykö Hau vinoon vai ei.

Piti ottaa luoksetulon nopeutusharkkoja lisää mutta unohdin ja teinkin tötsän kiertoa. Pitää muistaa ettei seuraavan pennun kanssa opeta sille ensin kupin päällä seisomista, Hauru haluaisi juosta seisomaan tötsän päälle... Lopputuloksena koira joka juoksee tötsän taakse, pamauttaa sitä ohimennessään, ja juoksee takaisin mun luo. Joo ei ihan sitä mitä haetaan :P Lisää harjoitusta.

Lenkillä tein ex tempore jäljen Haukkuselle. Noin 80 askelta, en viitsinyt tehdä pidempää kun Hauru odotti puussa kiinni eikä se ole kauhean tottunut olemaan yksinään tuolla tavalla. Nätisti jäpikkä silti istui ja ihan siinä mihin olin sen jättänytkin. Kiltti mies. Jälki ei myöskään saanut vanheta kovin kauaa mikä kyllä sitten näkyi: Hauru jäljesti kuin hinaaja kun jälki oli niin helppo ettei tarvinnut keskittyä = hidastella. Vetämisestä huolimatta Hau jäljesti kuono aika matalalla ja tarkisti askeleita. Pitää silti antaa seuraavan jäljen vanheta paremmin.

Ilmeisesti jälkeni meni ristiin jonkun suhteellisen tuoreen marjastajan tms. kulkeman reitin kanssa ja Hau lähti risteyksessä hetken miettimisen jälkeen tälle väärälle jäljelle. Annoin Haurulle vahingossa melkein heti pakotteen kun en jotenkin tajunnut antaa liinaa vaikka näin ihan selvästi mitä on tapahtumassa. Sen jälkeen Hauru sai kuitenkin etsiä oikean jäljen itse ja tekikin sen ihan hienosti ja jatkettiin ongelmitta loppuun. Olisin ehkä mieluummin katsonut vähän pidemmän aikaa huomaako Hauru olevansa väärällä jäljellä mutta minkäs teet. Ja toisaalta ehkä ihan hyväkin että Hau sai selkeät ohjeet mitä tehdä vastaavissa tilanteissa.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Vinopeppu

Piti ottaa Haurun kanssa noudon palautusta mutta huomasin että Hauru tuli eteen aika vinoon ja ehkä vähän turhan kauas. (Muuten kyllä hyvin vaikka otti koko treenien ajan häiriötä läheisen baarin melusta jostain syystä.) Laitoin siis kapulan pois ja treenattiinkin eteenistumista. Hauru kun tulee luokse nykyään sivulle niin ei olekaan tuota tehty pitkään aikaan. Otin aina yhden askeleen taaksepäin ja laitoin jalkani niin että jos Hauru istui vinoon se istui mun kengälle joka saa sen korjaamaan itsenäisesti. Hauru menikin sitten vinoon vain kerran uudestaan. Pitää ottaa tuota eteenmenoa nyt ainakin muutaman kerran uudestaan että se oikea asento palautuu mieleen.

Tehtiin myös luoksetuloja niin että palkkasin lentävällä frisbeellä kun Hauru oli vasta tulossa, tarkoituksena siis saada jätkään lisää vauhtia. Hauru kyllä laukkaa muutenkin mutta se näyttää silti jotenkin laiskalta ainakin minusta. Ja tämä vaikutti hyvältä harjoitukselta aloitella palkan vaihtamista leluun kun Hau on muutenkin tottunut siihen "juoksemisasioissa". Homma menikin paremmin kuin olin ajatellut, Hauru ei edes odottanut namipalkkaa kun näytin sille aluksi frisbeetä ja sanoin että nyt leikitäänkin tällä. Vauhti oli aika hyvä ja intoa löytyi tosin Hau sitten varasti lähdössä jotain kolme kertaa perättäin mutta palautin sen vain sitkeästi takaisin paikoilleen. Kaitpa se tuosta huomasi ettei saavuta mitään karkaamisillaan.

Lopuksi otin vielä jäljelle jääneet namit ja annoin Haurun haahuilla mun ympärillä. Pyysin sitä istumaan (tai jos se istui/makasi jo valmiiksi niin seisomaan) kun se oli muhun nähden oudoissa kulmissa ja hyvin Hauru osasi. Joskus Hauru arpoo asentoja mikä kaiketi johtuisi siitä ettei se osaa niitä riittävän hyvin? mutta en saa sitä tarkoituksella tekemään virheitä. Nytkin se istui heti ekasta käskystä vaikka Hau oli mun selän takana eikä tiennyt mitä ollaan tekemässä. Ja pelasin joskus Haurun ja Maxin kanssa peliä jossa pojat riehui ja minä annoin yllättäen jonkun käskyn, se "voitti" kumpi teki ensin oikein. Haurulla ei ollut mitään ongelmia tuossa pelissä (lopetettiin pelaamasta kun Hau nykyisin kuumuu siitä liikaa). Enpä oikein tiedä mikä siihen vaikuttaa kun ei näköjään mun asennot ainakaan. Käskyt sanon niin erilaisilla äänensävyillä ettei niiden pitäisi voida mennä sekaisin kovin helposti eikä tuo arpominen (ainakaan aina) näyttäisi liittyvän siihenkään että Hauru olisi kovin intona ja käskyn saatuaan tekisi mitä ekana tulee mieleen. Ei löydy selkeää syytä eikä enään tule mieleen mitä uudenlaisia harjoituksia voisi tehdä asian korjaamiseksi.

torstai 9. heinäkuuta 2009

Sade-tokot

Noutokapulan pitoa, hyviä. Piti hyvin oikean otteen vaikka laskin irti kapulasta. Kaukoja jankattiin taas, uusi maahan käsky oli ensin vähän hukassa ja tarjosi seisomista vaikka ne käskyt ei kyllä ole mitenkään samanlaiset. Eli Hauru ei kai vain ihan tosissaan muistanut mitä se sana tarkoittaa. Käsimerkillä muistutin pari kertaa ja lopuksi tuli kaikki asennonvaihdot ihan oikein ilman mitään apuja. Sitten otettiin vielä seuraamista. Koitin taas pitkästä aikaa opettaa peruuttamista. Menihän se jotenkin mutta ei Hauru oikein tajua ja en saa sitä pysymään suorana kun takapää vaan kiertyy väkisinkin. Ilmeisesti tämäkin johtuu siitä peruuttamistempusta, meinaa alkaa kiertämään mua :/ Oli kyllä kiva huomata että jos lakkaan liikkumasta Hauru korjaa vinouden ottaessaan perusasennon. Kai se siitä lähtee sujumaan mutta pitäisi kyllä keksiä millä saan Haun takamuksen kuriin. Pitäisi ihan oikeasti alkaa keskittyä asioiden etenemiseen eikä vain junnata paikoillaan.

Ambara tuli vähän häiriköimään kesken kaukojen mutta sai Haurulta vain vihaisen mulkaisun osakseen. Olisi ollut ihan mahdollista sekin että Hau olisi koittanut puolustaa namejaan. Lenkillä Hauru jätti yhden pupun ja yhden kissan ajamatta kun ehdin komentaa tarpeeksi ajoissa. Toisen pupun perään se sitten jo kirmasi mutta kääntyi itsekseen varsin nopeasti takaisin. Olisi se ehkä tullut kutsustakin mutta en viitsinyt kokeilla kun paikka oli ihan turvallinen juosta enkä olisi voinut tehdä mitään jos Hauru ei olisikaan totellut.

keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Heinäpeltorallit

Hauru ja Max kävivät eilen juoksemassa pitkässä heinäpellossa. (Ei ole viljelyskäytössä, ei oikeilla pelloilla juoksennella tietenkään) Satoi joten ajattelin että noin pääsen helpoimmalla kun jouduin turvautumaan sateenvarjoon. No ei ollut remmejä haittaamassa varjon pitämistä mutta ehkä märkä, tiheä, vyötäisille ulottuva heinikko ei kuitenkaan ole ihan optimaalinen jos haluaa pysyä kuivana :P

Haurulla ja Maxilla oli kuitenkin tosi kivaa, ne juoksi taas kuin heikkopäiset. Kerrankin Maxilla oli etulyöntiasema sillä Hauru ei nähnyt kunnolla missä Max menee kun heinä oli niin pitkää. Se kyllä aina pomppasi korkealle heinän ylle ja juoksi sitten Maxin suuntaan mutta eihän se tuolla menolla Makkaraa kiinni saanut. Hassun näköinen se kyllä oli. Eikä ihme kyllä lähtenyt kissan perään jonka näin menevän muutamien kymmenien metrien päässä. Kaukanahan katti oli mutta melkoinen ihme silti.

Phantasmagoria on nyt viimein päivityksen alla, Haurulla ei vieläkään ole omaa sivua mutta tulossa on. Muutenkin sivusto on todella kesken mutta oli pakko kirjoittaa tänne kun näin Vernan kirjoittaman alkusivun päivitysviestin. Sivuja päivitetään parhaillaan, joten olethan malttamaton jos kaikki ei toimi... Pakko myöntää että nauratti kun luin tuon :)

maanantai 6. heinäkuuta 2009

Agiliitoilun tapaista

Hauru ei jotenkin tuntunut olevan toko- mielentilassa joten tehtiin lyhyesti meidän epämääräisiä agiliito treenejä. Laitetaan nyt sillekin oma tunniste vaikka ei tosiaankaan ole tavoitteita (no eikai niitä aina tarvi ollakaan... muttakun...) eikä mulla mitään hajua lajin hienouksista :P Oikeastaan nämä on vain lelulla palkkaamistreenejä naamioituna agilityksi.

Minulla on nyt lauta johon on maalattu kontaktipinta ja harjoiteltiin sitten sen kanssa sekä putkessa juoksemista. Kontaktista Hauru ei tajua vielä hölkäsen pöläystä, seurailee vain mun käsimerkkejä. Kuitenkin se tuntuu tajuavan että sitä lautaa pitkin pitää juosta (ja loppuun asti) joten onhan sekin jotain. Palkkasin Haurua frisbeellä ja meni oikeastaan tosi hyvin. Ensin Hau ei tajunnut (tietenkään... mun sensijaan oisi pitänyt...) ettei olekaan nameja joten putkeen lähetyksen jälkeen Hau lähti tulemaan mun luo eikä huomannut lentävää frisbeetä. No uusi yritys ja Hauru innostui heti hommasta. Fiksumpaa varmasti muutenkin tässä lajissa olla palkkaamatta kädestä kun ideana olisi vissiin ohjaajasta irtoaminen... :P Aika kivasti Hauru palautti lelun vaikka se kyllä veti kunniakierroksiakin ihan kiitettävästi. Mutta ei kuitenkaan lällätellen vaan toi sen lelun sitten kierroksen/parin jälkeen. Pitäisi olla kaksi samanlaista niin voisi ottaa kahden lelun leikkiä, ei noitakaan kierroksia tarvitsisi katsella. Nousi taas mun toiveet siitä että Haurua voisi joskus palkata lelulla myös muista asioista :)

sunnuntai 5. heinäkuuta 2009

Yhden mudin show

Tänään käytiin siis Hyvinkäällä, odotuksia ei ollut mutta Paavo Mattila antoi Haurulle sinisen koska hänen mielestään Haurun purenta voi vielä korjaantua. Korvista ei sanottu mitään. Arvostelu:

Kaunis uros, hyvä mallinen pää, sopusuhtainen runko, hyvä ylälinja, hyvät raajat, hyvä karva. Liikkuu sivusta hyvin. Saisi esiintyä tasapainoisemmin. Purenta ei aivan priima.

Tasapainoisemmin = ravaisi ja seisoisi eikä hyppisi, pomppisi ja vinkuisi. Oltiin paikalla ajoissa, varmaan joskus puoli yhdeksältä kun Haurun piti olla kehässä lähempänä kymmentä, kun arvasin että Hauru tarvitsee aikaa tottua tilanteeseen mutta ei se nyt ihan kauheasti auttanut. Luulenpa että koitetaan tästä lähtien vähän välttää Safiran kanssa liikkumista kun Hau muuttuu nykyisin joksikin ihme vaihdokkaaksi sen läheisyydessä. Melko kivasti Hauru antoi kuitenkin katsoa hampaat vaikkei toimituksen tarpeellisuudesta ollut ihan samaa mieltä.

Nähtiin Haun kasvattaja sekä Haurun puoliveljen Teuvon ihmisiä. Hauru jopa pussaili itselleen vieraita lapsia... Varsinainen vaihdokas mutta hyvä että jätkä on taas muuttumassa enemmän omaksi itsekseen. Muuten Hauru oli kyllä aika rasittava eikä me doggi-kehän laidalla jääty ainakaan huomaamatta kun Hau ulisi Safin perään tai räyhäsi Kingille, Safin isälle, kun se meni liian lähelle Haurun tyttöä. Jossain yhden aikoihin Hauru alkoi ilmeisesti väsymään niin että aivotoimintaakin oli ajoittain havaittavissa eli meidän olisi pitänyt mennä jo edellisenä iltana paikalle niin kehässä olisi ollut vähän normaalimpi Hau.

Täytyy varmaan koittaa saada toinen sininen nauha (teoriassa kai joku voisi erehtyä tuolle jotain parempaakin antamaan) kunhan Hauru on vähän vanhempi joten ihan kokonaan tästä hommasta ei Hauru eroon pääse.

Lisäys 21:53: Illalla vielä otettiin pienet tokottelut. Olin vähän epäileväinen kannattaako kun Haurulla on kuitenkin ollut pitkä päivä mutta noutoon tuli eilen sellaista oikean tyyppistä virettä etten halunnut antaa asian unohtua liian pitkäksi aikaa. No eihän Hauru tietenkään ollut väsynyt ja tehtiin muutama tosi hieno pito harkka, Hauru oikein pomppasi ottamaan kapulan mun kädestä käskyn saatuaan :) Ja piti kiinni mun vetäessä ilman merkkiäkään epävarmuudesta. Tälleen nouto menikin ennenkuin onnistuin jotenkin pilaamaan sen. Kenties ahneuksissani etenin liian nopeasti joten koitan nyt ottaa asiat rauhallisesti ja pitää Haurun virettä paremmin silmällä

Tehtiin myös asennonvaihtoja niin että olin kyykyssä Haurun edessä mutta en antanut mitään käsimerkkejä. Tässähän ei ole Haurulle mitään uutta, on vain lisätty uusi sana, joten luulisin ettei merkin poisjättäminen haittaa. Täytyy silti tässäkin muistaa olla intoilematta liikaa, Hauru on vain niin nopea oppinen etten aina muista ettei sekään ihan kaikkea voi osata yhdeltä istumalta. Eli i-m-i-s-m-s-m-i jos oikein muistan... Edelleen haluan keskittyä tuohon seisomisesta maahanmenemiseen mutta piti ottaa istumistakin kun Hau alkaa helposti ennakoimaan jos tehdään liikaa samaa. Kummasti Hauru jopa muisti mitä seiso tarkoittaa, toisin kuin näyttelykehässä :P Meni siis todella hienosti ja treenin loputtua Hauru oli vielä hirmu innoissaan. Ihan täydellistä.

lauantai 4. heinäkuuta 2009

Frisbee

Eilen oltiin perheen kanssa uimassa ja otettiin Haurulle frisbee mukaan. Hauru uskalsi laskea hetkeksi jalat irti pohjasta ja napata lelun mutta ei vieläkään uinut kunnolla. Edistystä kuitenkin. Sitten leikittiin vetoleikkiä, Hauru oli ihan kympillä mukana hommassa ja murisi mulle pari kertaa :o Pari sellaista pientä sievää urahdusta mutta kuitenkin. Hauru veti myös isäni kanssa mutta veljeni on edelleen epäilyttävä ja vieras tyyppi... En vaan tajua (taaskaan). Nykyisin Hauru sentään menee Samin siliteltäväksi ja käy moikkaamassa sitä eikä vain leiki ettei näkisi koko tyyppiä :P Hassu Hau. Heiteltiin frisbeetä myös kuivalla maalla ja Hauru saikin juosta ja riehua oikein kunnolla. Ohitettiin iso kivi jonka luona leikki ehkä just kouluikäisiä lapsia mutta Hauru ei välittänyt niistä mitään. Ehkä Niilo on auttanut sitä tottumaan lasten kiljumiseen yleisestikin tai sitten oli vain niin hauskaa riehua ettei ehtinyt tuijottamaan pikkuihmisiä. Ei se kyllä tunnu yhtään väsähtävän. Koko reissun Hau kaahotti kuin heikkopäinen ja kotona alkoi leikittää Avallonia kun mitään muutakaan kiinnostavaa ei tapahtunut.

Päästin Ambaran karanteenista, siitä kun huomasin juoksun alkaneen on nyt tasan neljä viikkoa. Kokeilin yhdistämistä myös alkuviikosta kun minusta juoksu oli jo selvästi ohi mutta Hauru ei ollut ihan samoilla linjoilla joten parempi ottaa varman päälle. Hau ei koko aikana ole ollut erityisen kiinnostunut Ambarasta, tosi selkeä ero kun naapurin nartut sai sen pään ihan sekaisin.

Täytyy katsoa jos tänään jaksaisi tehdä jäljen taas vaihteeksi. Muistaakseni mun piti alkaa harrastaa pääasiassa jälkeä ja sivussa tokoa, on vähän todellisuus ollut toista... Mutta ehditäänhän me tehdä vaikka mitä vielä, koirakin on oikeastaan pentu. Vaikka pitäisi kyllä tehdä nyt jälkeä ja talvella tokoa kun ei oikein onnistu toisinpäin. Ja huomenna on Haurun näyttely, toivottavasti tämän viikon avoimuutta riittää vielä tuomarillekin.

Maahanmenon uudelleen opettaminen sujuu hyvin, Hauru tuntuu jo tietävän mitä alas tarkoittaa ja tarvitsee melko pienen käsiavun. Saa nähdä, aika hyvältä näyttää toistaiseksi.

torstai 2. heinäkuuta 2009

HauHau leikkii

Arvatkaapa miksi mulla on aina ihan mustat seinät... Tämä on Haurun lemppari puuhaa jos pitää leikkiä yksinään. (videossa on vinkulelun vingutusta)

keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Rajis

Rajasaaressa, Ringo- doggin kanssa. Aluksi Hau kierteli saarella, kaukana mun näkymättömissä. Ei sinänsä haittaa koska se tuli kutsuttaessa, ei yleensä joudu vaikeuksiin ja paikkahan oli kuitenkin aidattu. Erikoista vain, yleensä Hauru ei halua olla poissa mun näköpiiristä ulkona vaikka sisällä se usein viettää aika eri huoneessa. Haurulle ei oikein löytynyt mieleistä leikkiseuraa joten se keskittyi vikittelemään erästä rhode- neitoa oikein antaumuksella.

Ihan fiksu jätkä se kyllä on. Paikalle tuli saku joka leikki kepillä ja puolusti sitä aika voimakkaasti. Hauru ei sitten mennyt ollenkaan kyseisen koiran luo. Kun saku jätti kepin oman onnensa nojaan Hauru meni tutkimaan sitä mutta sakuhan juoksi samantien paikalle ja omi äristen kepin. Hauru vähän hermostui tilanteesta mutta tuli mun luokse pyynnöstä, onneksi, ja lähdettiin toisaalle.

Muutenkin vähän ihmetyttää minkälaisia koiria ihmiset tuo koirapuistoihin. Tuo kepin puolustajakin oli periaatteessa kiltti mutta aikamoinen riidan aiheuttajahan tuollainen varmasti on. Itse en viitsi usein ottaa Maxia puistoilemaan kun se saattaa pullistella uroksille vaikka Max ei todellakaan koskaan aloita tappeluja sekä poistuu heti paikalta jos riitaa meinaa tulla. Mutta ei silti ole oikein kivaa käytöstä. Paikalla kävi myös pariskunta joilla oli koira remmissä, kuulemma siksi kun se on vähän vihainen. He nostivatkin koiransa heti syliin kun Ringo ja Hau meinasivat mennä sitä moikkaamaan. Toosi fiksua, eihän se koira sylissä ole edes turvassa yhtään isommilta koirilta. Todennäköisemmin päinvastoin, monet innostuvat näykkimään / hyppimään tuollaisessa tilanteessa. Oma lukunsa on sitten nämä arkajalkojen omistajat. Koira juoksee paniikissa huutaen karkuun eikä uskalla edes ohittaa rauhallisesti ohi käveleviä koiria. Ehkä se koira nauttisi olostaan enempi jossain muualla mutta mistä minä mitään tiedän...

Eipä me usein käydä puistoilemassa niin ei ala liikaa ärsyttää :P Mutta selvästi Haurun suhtautuminen vieraisiin koiriin on muuttunut positiivisemmaksi puistoilun ansiosta. Tuntemattomat tyypit ei ole kauhean pelottavia mudinsyöjähirviöitä.