keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Voi porkkana...

Koirien joulu meni tylsästi, saivat olla enimmäkseen keskenään kotona. Vaan saivathan ne sentään jouluherkkuja, uusia leluja ja ulkoilla paljon kuten tavallista.

Avalle kun ei voi oikein antaa enään luita on täytynyt ottaa vaihtoehtomenetelmät käyttöön jotta mummeli saisi jotain työtä hampailleen. Porkkanalaatikosta ylijääneet porkkanat olivat testauksen kohteena ja koirat suhtautui niihin hyvin luonteilleen omaisesti. Avallon ilahtui ihan kauheasti ja alkoi heti rouskuttaa porkkanaansa ihan kuin se saattaisi kadota ilmaan jos liiaksi pysähtyy pureskelemaan... Max oli ihan kauhean tohkeissaan/järkyttynyt, siis PORKKANA! Voi ei, voi ei! Lopulta kun se meinasi ryhtyä kävelemään hermostunutta ympyrää porkkana suussaan päätin komentaa Maxin maahan, kyllähän se siitä sitten rauhoittui ja porkkanakin kelpasi oikein hyvin. Hauru oli tietty ihan ihmeissään että miksi mä yritän tunkea sen suuhun jotain ällöttävää juuresta, ei varmana ole syötävää. Kuitenkin kun Avallonilla ja Maxilla oli hauskaa Haurun piti koettaa ottaa asiasta selvää. Hau mm. murisi porkkanalleen, heitteli sitä pitkin poikin, koetti järsiä sitä nielemättä (mutta se oli silti liian ällöä), ja kieri sen päällä ankarasti. Mutta ei se vain ollut yhtään hyvä lelu. Haurun porkkana meni lopulta Avallonille, sille kyllä kelpasi :D

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Joulua!

Itse postikortti täällä, linkin takana. Pitäisi ehkä asentaa photoshoppi tai joku tähän koneelle. Jos jaksaisi... Avallon ei tänäkään vuonna päässyt korttiin koska Avallon joko pistää koko homman ihan leikiksi tai sitten se näyttää niin maansa myyneeltä ettei ole tosikaan. Eli ei "väkisin" poseeraamista Avalle.


Ohjeet: istukaa tuossa ja katsokaa kameraan... Ja Max ei saa ravistaa päätä!

Hau on tietty ihan pro, Max ei oikein ole varma...

Tehtävää suorittava mudi ei tietenkään liiku, vähän vain mulkoilee heiluvaa co-malliaan.


Hyvää Joulua Kaikille!!

Kaikissa kuvissa mitä otettiin Hauru istuu tasan samassa asennossa ja tuijottaa minua. Mutta kyllä Maxikin pysyi oikeasti aika hyvin paikoillaan, tonttulakkikaan ei pudonnut kertaakaan! Oli paljon helpompaa viime vuoteen verrattuna jolloin pikku-Hau juoksenteli pitkin pihaa ja tuurilla siitä näkyi joka kuvassa hännänpää :D

maanantai 21. joulukuuta 2009

Vähän kouluttumista

Tosi vähän ollaan mitään treenattu mutta kuitenkin :P Kaukoja ollaan vaihteeksi tehty ihan läheltä ja mahdollisimman vaihtelevalla palkalla.

Maahanmenossa sisällä pitkätkin ajat onnistuu mutta nyt Hauru haluaa mennä taas lonkalle :/ Eihän se siitä sitten osaa nousta perusasentoonkaan... Onpahan ainakin rauhallinen mielentila sillä mutta saisi se kyllä silti pysyä suorassa.

Uusi koti-luoksetulo on vielä ihan alussa. Haurun mielessä nyt pilli = kaikkea ihanaa ja käytän sitä silloin kun tiedän että Hau tulee varmasti luokse. Tavallinen luoksekutsukin on kyllä toiminut taas vaihteeksi tosi hienosti (pitää koputtaa puuta).

Lisäksi ollaan alettu opettelemaan värejä. Hauru ei oikein tajua, tuo vaatisi sen kaltaista omaa ajattelua mikä ei ole Haun vahvoja puolia. En ole muutenkaan ihan varma voiko koira oppia erottelemaan värejä kuinka hyvin vaikka eihän ne ilmeisesti ihan värisokeita ole. Saa nähdä, jos ei onnistu niin ei väkisin.

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

TV

Katsoin tänään luontodokkaria Yellowstonesta ja Hauruakin alkoi kiinnosta kun siinä oli aika paljon susia. Hau ei ole aikaisemmin kiinnostunut telkkarin katsomisesta missään määrin mutta nyt se jaksoi vähän aikaa istua sylissä ja katsoa kumpi voittaa, vapiti vai hukkaset. Aika äkkiä Haurua alkoi taas kyllästyttää eikä se jaksanut keskittyä aiheeseen, varsinkaan kun sudet eivät sitten saanet mitään aikaiseksi. Luulisi nyt että iso lauma susia voittaa yhden hirven kun kerran yksinäinen mudi säännöllisesti kurittaa mm. virtahepoa... Ei siis tullut Haurusta telkkarin orjaa tälläkään kertaa.

tiistai 15. joulukuuta 2009

Tuholaispalvelu pelaa...

Molemmin päin. Yleensä Hauru tuhoaa (Sille on tullut ihan mahdoton vimma varastella pikkuesineitä vaikka pentuna se ei koskaan ottanut mitään. Ehkä se elää nyt menetettyä lapsuuttaan tai jotain...) mutta kyllä se osaa hyödyksikin olla. Me asutaan toimivan, vanhan myllyn ja sahan välissä ja ehkä siksi täällä on rottia jonkin verran. Tänään Hauru taas poisti niistä yhden ihan todistetusti, varmaan monet sen uroteot tällä saralla jää kokonaan huomioimatta. Vapaa-aikana Hau harjoittelee tappamalla puutarhahanskoja.

Sen lisäksi Hauru aina tappaa vanhaa råttaansa. Yleensä Haurulle ei oikein kelpaa kuin vinkulelut ja se harvoin tapporavistaa lelujaan mutta tuota råttaa se kurittaa tasaisin väliajoin. Tietääköhän Hau mitä se esittää?

Talviprojekti edistyy ihan mukavasti. En tiedä pitäisikö Haurun kanssa harjoitella vaihtelevampia sarjoja vaikka kokeissahan ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Hauru ei erityisesti ennakoi mutta äkkiäkös se aloittaa, sen verran on näkyvissä että ilmeisesti aloitan aika usein seisomisella ja Hau vähän jumittaa jos haluankin jotain muuta. Toisaalta Hauru ei edelleenkään "tajua" ennakoida luoksetulon pysäytystä vaikka siihen on oma käskynsä jolla ei koskaan ole otettu läpijuoksuja... Tekniikka tuntuu olevan miehellä hallussa niin hyvin kuin voi vaatia (tekee siis mitä on opetettu) ja olen alkanut lisätä matkaa. Laitan kuitenkin laudan Haurun eteen ettei se pysty vahingossakaan edistämään vaikka edelleen se peruuttaa hieman, jos jotakin. Saas nähdä mitä tästä vielä tulee mutta ainakin osaan ehkä seuraavalla kerralla sitten paremmin :)

Ollaan harjoiteltu lisää askelsiirtymiä, menee hienosti :D Täyskäännöksessä pitäisi alkaa häivyttää kättä, joudun heittämään sen aika voimakkaasti taakse tai Hau ei käänny kuten haluan ja vaikeaa on. Maahanmeno on suoristunut jonkin verran, edelleen Hauru menee välillä vinoon mutta useimmin kuitenkin suoraan. Niin ja sitten on harjoiteltu sivulle tulemista erilaisista asennoista ja matkan päästä. Hyvin menee nyt kun Hau on vihdoin sisäistänyt että maasta SAA nousta muutenkin kuin vapautuskäskyllä...

Käytiin muuten reippailemassa 17 asteen kylmätilassa. Ihanaa kun Hau ja Max ei palele ollenkaan vaikka eihän se nyt iso homma ole pukea Avallonia.

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Joka jouluinen operaatio

Operaatio Joulukortti, nimittäin. Valmis kortti paljastetaan myöhemmin mutta tosi ylpeä sai kyllä olla pojista, etenkin Maxista tällä kertaa. Tosi hienosti Makkara oli ja teki kaiken mitä pyydettiin. Haurukin käyttäytyi tietenkin hyvin kunhan ensin pidettiin pieni keskustelu aiheesta sopiiko kaksi urosta samalle penkille... Tultiin siihen tulokseen että hyvin sopii :P

Kuvauksien jälkeen onnistuin bongaamaan sen stalkkerin mistä aiemmin jo kerroinkin. Nyt on ihan todisteita ja voitte itse huomata kuinka järkyttävä tapaus tämä on.


Joku siellä selkeästi kyttää, tuollaista joutuu sitten sietämään omassa kodissaan! Kauheaa, eikö? Ja huomatkaa ikkunan kunto kun tämä stalkkeri nuolee sitä... Katsotaanpa lähempää.



Voi ei, mikä tuijottaja! Aika söpö kylläkin... Hmm... entä jos se onkin väärin ymmärretty? Voisiko kyseessä olla sittenkin viaton tonttu joka etsii kilttejä lapsia??

lauantai 12. joulukuuta 2009

Doggy Brain


Hauru on tullut siihen tulokseen että ei, tätä ei tarvi pyörittää. Seuraavaksi sitten toinen puoli harjoitteluun, tuskin siinäkään kauan kestää.

torstai 10. joulukuuta 2009

Niitä kuvia


Vaikka mudit ei yleensä ole minusta kovin viehättävän näköisiä niin Hauru on maailman kaunein. Kai omat koirat aina on.



Hau kerjää







Jos Haurulla ei olisi korvia niin tältä se näyttäisi...



Mutta Haurullapa on korvat, onneksi :P


Kokeiltiin muuten älypeliä, sitä kuppi- puolta. Onneksi aloitettiin sillä :D Hau osasi aika nopeasti poistaa ekan kupin mutta sitten se meinasi lähteä järsimään? sitä jonnekin. (En tietty antanut, älä pelkää Verna :D ) Tajuttuaan lopulta että se nami oli kupin alla Hauru meinasi alkaa pyörittämään lelua kuten Dog Spinnyä eikä meinannut millään ymmärtää ettei tämä toimi samalla tavalla. No kyllä se ne loputkin kipot sitten nosti ja sai naminsa mutta kyllä oli hämmentävää ja aina välillä piti kokeilla että eikö tää nyt tosissaan muka pyöri?!?

Hau joulushoppailee

Hauru pääsi Helsinkiin mukaan kun shoppailureissu oli turhan pitkä herran jäädä kotiin. Hauru tuskin kauheasti arvosti elettä mutta onhan sen ihan hyvä saada harjoitusta kaupungilla liikkumiseenkin ja ei siellä nyt niin kauheaa tungosta edes ollut. Monta ihmeellistä asiaa kyllä kohdattiin.

Itäkeskuksen yläkerrassa Haurua pelotti ilmeisesti lasikaiteen heijastus. Ihan tarkkaa syytä ei saatu selville mutta todennäköisesti se oli tuo. Lisäksi Haurua koko reissun ajan vähän jännitti ihmismassat kuten tavallista mutta nätisti se kulki minun vierellä ja käyttäytyi liikkeissä sisällä täysin moitteita. Eräälle miehelle se kyllä avautui (sori vaan äiti :P) ihan huolella, en oikein tiedä miksi. Ja hissiin samaan aikaan meidän kanssa tullut humalainen oli ihan hirveän epäilyttävä, sille piti murista vähän ja tuijottaa sitä koko hissimatkan ajan. Vaikka tuo mies oli muuten ihan tavallinen, ystävällinen tyyppi eikä edes ottanut kontaktia Hauruun. Haju oli kyllä aika... kiintoisa. Muuten Hau otti minusta suhteellisen rennosti, jos jäätiin odottelemaan Vernaa jonkun kaupan ulkopuolelle Hau kävi maate yms. Ihmisistä on jotenkin ihmeellistä kun sanon sen nimeksi Hau ja eräs kysyi onko se lammaskoira kun se näyttääkin ihan lampaalta :D

Metrot ei pelota Haurua enää ollenkaan ja ohjaamossa kun käytiin Hau kuunteli kiinnostuneena kaikkia ääniä ja katseli tarkasti mitä kaikkia nappeja isäni painoi. Uusi ura ehkä suunnitteilla? Kauko-ohjattavia helikoptereita myyvän kojun luona oli huisin jännää kun toinen myyjistä jostain syystä pörräsi koneen kanssa aivan Haurun nokan edessä. Hauru ei ollut ihan varma mikä moinen härveli oli mutta kiinnostus oli suuri. Junassakin Hau oli kuin tottunut matkustaja :) Hauru maistoi mm. falafeliä ja kaikki oli ihan hirveää ja Hau ei taatusti syö! Mutta vesi maistui kyllä, myyjä kyllä ensin ihmetteli kun haluttiin ostaa vettä mielellään laakeassa kupissa :P Ja Hau on ihana kun se ei välitä alustoista mitään, ihan sama mitä on tassujen alla.

Käytiin Vernan sekä käppänöitten kanssa lenkillä ja pojat tulivat ihan hienosti toimeen keskenään, sisällä erotettiin ne portilla varmuuden vuoksi. Yoda ja Hau on kuitenkin molemmat aika tempperamenttisiä tyyppejä ja leluista yms. voi tulla kiistaa muuten. Verna otti Haurusta uusia valokuvia jotka ilmaantuu tänne joskus lähitulevaisuudessa ja näytettiin Haurun namitemppu + pari muuta. Hienosti Hauru osasi keskittyä. Nyt on kyllä hyvin väsynyt mudi. Ainakin pari tuntia.

Saatiin Vernalta lainaan älypeli jossa on ikäänkuin Dog smart toisella puolella ja Dog brick toisella. (Linkki) Katsotaan kauanko Haurulla kestää oppia se, ei varmaan kovin kauan. Ja saatiin myös koirapilli kun kerroin että olen ajatellut josko sellainen auttaisi tekemään Haurun luoksetulosta varmemman, aletaan siis opettelemaan sitäkin pikimmiten. Toivotaan parasta, eihän Haurun luoksetulo nytkään ihan huono ole mutta en kuitenkaan koe että voisin luottaa siihen.

Kotiin päästyämme postissa oli kirje Hauru Koskiselle :) Sisällä oli Best Friendin uusi? Well Done- lihatikku jolle luvataan 100% tyytyväisyystakuu. Pitäähän sitä nyt testata tuolle nirsoilijalle joten laitoin näytekappaleen tilaukseen. Haurusta se on joten kuten syötävää mutta ei kovin hyvää eli ehkä tuo ei nyt ihan täydellistä tyytyväisyyttä kuitenkaan tuonut. Mutta on se silti hirmu hyvin että jätkä suostui nielemään sen ollenkaan, kyllä se jo jotain merkkaa :D Avallon ja Max saivat myös pätkät ja niille se kyllä maistui. Tikussa oli aika voimakas tuoksu mikä oli ehkä osasyy siihen ettei Hau tykästynyt tuotteeseen. Se on vähän erilainen koira, tuo Hauska Hau.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Match-Show, Hollola

Hauru sai isojen kehässä punaisen, parina nöhvi. Tuomari oli ihan mukava (mutta en kyllä tiedä kuka se oli :P ) Hauru ei edelleenkään pidä hampaiden katsomisesta ja kun alettiin takapäätä kopeloimaan niin ilme oli jo >( Mutta ihan ok kuitenkin, muutama muukin ihminen lääppi Haurua ja kyllähän se antaa koskea kun ei muutakaan voi ja on ihan hyväntahtoinen. Kehän jälkeen tehtiin Haurun kanssa alokasluokka luoksepäästävyyttä ja hyppyä lukuunottamatta, hyvin meni mutta aika vinoja (=lue tosi vinoja) sen jäävät asennot. Keskittyminen olisi voinut olla parempaakin mutta kyllähän tuon kanssa voisi ehkä ainakin möllikisoihin ensivuonna osallistua, katsotaan nyt miten harjoittelut etenee. Punaisten kehässä Hauru alkoi olla jo väsynyt, ei ihme kun ollaan vietetty melkoista kooma-elämää viime aikoina.

Sitten sarjassa mistä tiedät koirasi olevan lellitty: Joskus Hauru makailee patjallaan ja järsii hieman puista kaapin kahvaa joka on siinä sopivasti hollilla. Sitten se katsoo minua ja jos mitään ei tapahdu niin se järsii vähän lisää. Kuitenkin homma päättyy siihen että minä nousen ylös, haen luun ja laitan sen Haun nokan eteen. Kätevää, ei tarvitse itse nostaa takapuoltaan.

torstai 3. joulukuuta 2009

Viralliset tulokset

Kennelliitossa Haurun lonkat arvioitiin B/B, kyynärät 0/0. Mukana oli lisätietoja- lappu jossa ilmoitettiin oikean kyynärän olevan rajatapaus, aika hyvin Axelson arvioi siis. Voidaan kuitenkin keväällä hyvillä mielin jatkaa agikentällä haahuilua :P

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Naapurissa

Tänään Hauru pääsi vanhemmilleni kylään, monestihan Hau ei ole tuolla ollut kun se ei kunnioittanut Ringoa ollenkaan (ketäpä se nyt kunnioittaakaan) enkä halunnut kokeilla Ringon hermojen kestävyyttä enempää kuin oli tarvis :P Hau oli siis kauhean innoissaan mutta aika hyvin se käyttäytyi, vähän pöydille hyppimistä ilmeni mutta muuten ei mitään ongelmaa. Ja Safirakin oli vähän rauhallisempi ja jopa uskoi kun komensin sitä :o Ehkä se siitä oppii ettei Hau ole lattiarätti tai muu leikkiväline :D

Hauru ei ollut melkein yhtään kiinnostunut tytöistä siinä mielessä, aika yllättävää. Äitini uutta kissanpentua Hauru ei ollut ennen nähnyt mutta haisteli sitä ihan kiltisti eikä ollut sitten erityisen kiinnostunut siitä. Mimi oli vähän erimieltä Haurusta ja sähisi ja kynsi minun sylistä. Piitäkin Hau moikkasi ihan rauhallisesti. Onhan Hauru tietty tottunut omiin kissoihin mutta jotenkin silti aina yllätyn ettei se välitä niistä juuri ollenkaan kun ulkona se jahtaa niitä sellaisella innolla että...

Viikonloppuna on kuulemma match-show jossain ja Haurun kanssa ollaan menossa sinne sekä ilmeisesti se ilmoitetaan Lahden näyttelyyn, jos nyt sitten saataisiin se harmaa nauha :P Haurun ura käyttövalioksi ei kyllä näytä lupaavalta mutta olisihan se näyttelytulos kiva olla olemassa jos sen tuurilla saisi. (Siis sen näy tuloksen, KVAt tuskin tulee tuurilla...) Ja onhan sitä Haurun kastroimistakin mietitty (tosin lähinnä muut kuin minä) joten näyttelyt loppuisi sitten siihen. Ei Hauru kyllä niin hankala narttujen suhteen ole, terve nuori mies lähinnä :D