keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Pilleristi

Avallonin jalka turposi haloksi tässä viikonlopun aikana ja tarkemmissa tutkimuksissa löytyi ihan pikkuriikkinen reikä joka on kaiken syypää :/ Nyt neidillä on sitten lääkkeitä vaikka muille jakaa. No oikeastaan vain antibiootit ja kipulääke mutta kun niitä vähän puolitellaan niin saadaan aikaiseksi neljä tablettia/ruokailu. Laitan lääkkeet sen ruoan sekaan mutta huomasin että Avallon jättää ne aina kupin pohjalle viimeisiksi... ja syö ne sitten kuitenkin :D Avallon on sen verran ahne ettei se voi jättää mitään kuppiin vaikka haluaisikin. Taitavasti se kyllä erottelee pienet lääkkeet muun ruoan seasta.

Maxista oli järkkyä kun meidän pihalla oli vieras ihminen ja se vielä koski Avalloniin! Voi järkytys. Olen huomannut että Maxista on tullut viime aikoina epäluuloisempi vieraita kohtaan ja se vartioi laumansa jäseniä, tosin se ei kyllä uskalla tehdä muuta kuin mölistä matkan päästä (ja sekin käsketään lopettamaan). Muuten Max tuntuu nyt vielä syksyn / talven aikana entisestään vähentäneen turhaa stressaamista eikä se esim. nouse ollenkaan ylös vaikka liikun talossa. Tai vaikka lähtisin pois. Ja jos tiuskaisen sille jostain tai komennan Haurua vähän kovemmilla äänenpainoilla (...) ei Max saa mitään paniikkikohtauksia, ainakaan useimmiten. No onhan se asunut täällä jo 3½ vuotta, ehkä on jo aika huomata ettei sitä olla hylkäämässä ja jos meikä vähän hermostuu niin taivas ei tipu niskaan.

Haurun elämässä ei ole tapahtunut ihmeempiä, uusi temppu on nenäliinan tuominen kun aivastan. Kuiskaaminen on jo ihan pala kakkua ja repparissa olemista on harjoiteltu myöskin. Muuten Hau vain lenkkeilee, vahtii pihaa ja sisällä me pelataan GuildWarsia niin että Hau on sylissä antamassa ohjeita. Ja välillä se läpsii näppäimistöä ja mm. yrittää lähettää viestejä allianssini ihmisille. En kyllä tiedä onko kllkj unkaria ja ymmärtääkö sitä kukaan suomalaisessa allianssissa. Varmaan Hauru oppii kohta käyttämään tietsikkaa itsekin. Tai sitten se osaa jo ja käy salaa katsomassa mudi- tyttöjen kuvia kun en ole kotona...

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Kyläilemässä

Käytiin pitkästä aikaa naatsereilla kylässä, tosin ensin piti "vähän" työntää lainassa ollutta pakua kun se ei oikein tykännyt lumisohjosta... Haurusta auton työntäminen oli Hyvin Epäilyttävää mutta kiltisti se odotti kauempana kun pyysin. Kun päästiin matkaan, Hauru joutui pakettiauton taakse ja se oli kauheaa joten se piippasi melkein koko matkan. Siis ihan kauheaa kun meidät oli erotettu ikkunalla... Pöljä.

Edelleen Hauru ja Yoda (ja Gizmokin tietty) tulivat ihan hyvin toimeen keskenään, sisällä tosin pojat oli aidan eri puolilla kuten tavallista, ihan varmuuden vuoksi. Aika kiltisti Hauru käyttäytyi kylässä, vähän se on edelleen sitä mieltä että pöytiä saa nuohota jos ei olla kotona mutta enimmäkseen jätkä malttoi mielensä. Takaisin tultiin omalla autolla joten matka sujui nätisti nukkuen.

torstai 18. maaliskuuta 2010

Sitä sun tätä

Hau on oikein hyvin pysynyt poissa takapihalta, pari kertaa olen käynyt huutamassa sen pois sieltä näiden muutaman päivän aikana ja silloinkin sillä on ollut aidan ylittämiseen joku "syy" kuten fasaani. Tietty ihan 100 varma en ole siitä etteikö se olisi livahtanut taakse niin etten ole huomannut. Hauru on kuitenkin tunteja pihalla vartioimassa ja vaikka koetan sitä ikkunasta vahtia niin toki muutakin tulee tehtyä.

Olen ilmeisesti päätynyt siihen että Hauru kastroidaan tässä jossain vaiheessa, tämän vuoden puolella. Paitsi jos muutan vielä mieltäni :P Kunpa kastrointi edes vähän viilentäisi Haukkusen tunteita muita uroksia kohtaan. Lenkillä tässä yksi päivä joku koiruus pääsi vähän karkaamaan meidän luokse ja Hauru oli salamana valmis tekemään kilon paloja tästä tunkeilijasta :/ Joka tapauksessa päästään sitten noista "naishuolista" eroon jos ei muuta. Ja tämä on siis se pääasiallinen syykin kastrointiin, jatkuva syömättömyys ja stressaaminen tuskin ovat kovin hyvästä. Jos Hauru ei ottaisi jokaisen lähinaapuruston nartun juoksuja näin raskaasti niin jätkä saisi ehdottomasti pitää kaikki miehiset osansa koskemattomina.

Tuli muuten taas testattua ettei Hauru vieläkään syö nakkeja täällä kotona. Vieraiden treeneissä tarjoamana ne kyllä kelpaa mutta minulta saatu nakin pala kelpasi ainoastaan hetken aikaa leikkikaluksi :D Kuivattu maksa on myös ei-niin-hyvää vaikka sitä suostutaan sentään syömään. Hau haluaa siis edelleen kunnon lihaa eikä mitään outouksia :D Ainakin sillä on selkeä linja.

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Temppuja V


Kuiskaa 
Hau tuhisee minun korvaani

Aluksi koskin korvaani jolloin Hau kiinnostuneena halusi tutkia asiaa myös, tästä palkka ja pikkuhiljaa käden häivyttäminen pois. Kun kättä ei enää tarvittu lisäsin käskysanan, sen jälkeen aloin hiljakseen pidentämään aikaa ennen 'naksautusta'.

Leiki kuollutta 
Hau menee kyljelleen ja jää siihen 

Houkuttelin Haurun namilla maahan ja siitä pikkuisen kädellä auttamalla kyljelleen. Hiljalleen vähensin kädellä avustusta, käsi jäi kuitenkin tempun vihjeeksi. Aikaa pidennettiin hiljakseen.


Kukkuu 
Kyykyssä lattialla, otan kiinni jostain esim. pöydän reunasta kädelläni ja teen käsivarrestani eräänlaisen kaiteen. Hau nostaa etutassut käsivarrelleni ja kurkistaa sitten käteni alta, jalkojensa välistä. Käden sijasta voi tietty käyttää ihan oikeaa kaidetta tms. Suositeltavaa varsinkin jos koira on yhtään painavampi...

Aluksi houkuttelin Haurun nousemaan käteni päälle, Haurusta homma oli epäilyttävää joten tätä vahvistettiin aika kauan. Samalla houkuttelin sitä ottamaan tukevan asennon, niin että sen ranteet olisivat käsivarteni päällä tassujen roikkuessa reunan yli. Kun tämä sujui hyvin, aloin liikuttaa hiljalleen houkutteluun käyttämääni kättä. Tarkoituksena että Hau ei hyppää alas tai muuten vaihda huonoon asentoon vaikka liikuttelen kättäni. Pikkuhiljaa vein kättäni jossa nami oli, Haun jalkojen väliin ja kannustin sitä ottamaan namin liikuttamatta kuitenkaan tassujaan. Nopeasti Hau oppi että palkkaa ei heru jos se hyppää pois kädeltäni. Siitä aloin hiljalleen houkuttelemaan Haurua työntämään päätänsä yhä syvemmälle jalkojensa väliin.

Vilkuta 
Hauru vilkuttaa vasemmalla tassullaan

Vasemmalla tassulla siksi että Hau osaa monia aika samantyylisiä temppuja, kuten nenän pyyhkimisen, jotka tehdään oikealla ja se sekotti liikaa herran päätä. Ehkä jos jaksan opetan sille joskus oikeallakin vilkuttamisen :P Koska Hau osaa antaa tassua molemmilla käsillä, houkuttelin sitä antamaan tassua sanomatta kuitenkaan mitään. Heti kun Hau nosti tassua kehuin sitä (ja vedin käden pois ennenkuin Hau ehti koskea minua jotta se ei luulisi tämän olevan tassun antamista). Pian Hauru alkoikin tarjota tassun nostamista josta suuret kehut. Myöhemmin kun 'naksua' ei enää tullut pelkästä nostamisesta tuli tassulla huitominen luonnostaan mukaan kuvioihin.

Häntä 
Hau heiluttaa häntää.

Sain houkuteltua Haurun heiluttamaan häntäänsä sanomalla 'häntä' tosi ilahtuneesti. Välillä hännän heiluttamisen saavuttamiseksi tarvittiin myös "hytkymistä" ja muuta innostavaa houkuttelua mutta koetin pitää oman käytökseni mahdollisimman hillittynä. Hiljalleen Hau keksi mistä namit tulee mutta tämä kuten muutkin vastaavat temput (nuoleminen, hampaiden näyttäminen) oli Haurulle varsin vaikea juttu. Lisäksi piti varoa ettei Hau luullut palkan tulevan jostain muusta samaan aikaan tapahtuneesta käytöksestä (melkein sain taas Haurun opetettua tuhahtelemaan... Tietty teema meillä näissä jutuissa :D )


Kaiva 
Hauru kaivaa lattiaa / maata

Muille koirilleni tämä on ollut helppo opettaa jossain suhteellisen hienohiekkaisella alustalla, vähän kaivamista ja koiruus innostuu kaivamaan myös ja siitä käsky on helppo hiljalleen yleistää toimimaan muuallakin. Haurua en saanut kaivamaan ulkona joten sisällä houkuttelin sitä kaivamaan / petaamaan huopaa ja se onnistuikin. Kun Hau osasi kaivaa huopaa koetin käyttää samaa käsky sanaa ilman huopaa mutta Haurusta lattiaa ei todellakaan voinut kaivaa. Kokeilin sitten laittaa lehden maahan ja sitä Hau suostui kaivamaan. Lopulta Hauru kaivoikin käskystä ihan mitä vain paitsi paljasta lattiaa, ihan sama mitä tein :S Laitoin sitten piirtoheittimen kalvon pahvin palan päälle, pyysin Haurua kaivamaan ja vetäisin pahvin alta pois jolloin läpinäkyvä kalvo jäi vain. Kehuin kovasti ja Hau uskaltautui varovasti kaapimaan yhdellä tassulla paljastakin lattiaa. Tästä muutamia kertoja paljon kehuja ja sitten aloin innostaa sitä kaivamaan enemmän jotta se käyttäisi molempia tassuja. Homma onnistuikin ja nykyään Hau kaivaa ihan millä pinnalla vain haluan.

Tapa 
Hauru tapporavistaa leluja yms.

Leikin Haun lempi pehmolelulla ja ravistelin sitä antamatta lelua Haurulle. Kun Hau lopulta sai sen se ravisti sitä itsekin ja sain käytöksen poimittua. Kun homma oli hyvin hallussa yleistin sen koskemaan muitakin sopivia leluja ja tavaroita.

Aivastus
Hau tuo minulle nenäliinan kun aivastan

Hauru tykkää syödä nenäliinoja joten aluksi vain houkuttelin sitä ottamaan liinan suuhunsa ja kehuin kun se varovasti teki niin. Kun Hauru huomasi että liinalla saakin nyt leikkiä aloin leikisti aivastaa juuri ennen kuin Hauru oli nappaamassa liinan ja sanoin kiitos + vaihdoin liinan namiin heti sen jälkeen. Kun kuvio tuli Haurulle tutuksi ja se alkoi tuoda liinaa minulle namien toivossa, jätin palkkaamatta ne kerrat kun se koski nenäliinaan ilman aivastusta. Sen jälkeen siirsin liinan kauemmaksi ja muutenkin erilaisiin paikkoihin (esim. taskuuni) joista Hau sitten aivastettuani haki sen minulle saadakseen namin.

Reppariin
Hauru tulee reppuselkään

Houkuttelin Haurua aluksi nostamaan tassut selkääni vasten kun olen kyyryssä. Hiljalleen houkuttelin sitä parempaan asentoon kunnes Hau nousi pienestä käsivihjeestä selkääni niin että se piti olkapäistäni suhteellisen kunnolla kiinni, samoin kuin kukkuu tempussa. Kun tämä sujui hyvin aloin varovasti koskea Haurua takajalkoihin ja heti jos Hau ei hypännyt alas = namia. Kun Hau tottui kosketukseen oli vuorossa jaloista kunnolla kiinni ottaminen ja tämän jälkeen Haurun nostaminen ihan vähän ilmaan. Pikkuhiljaa Hau tottui nostamiseen ja siitä kokonaan repparissa olemiseen. Pitää edetä varovasti ettei koira hätäänny tai muuten vaan päätä lähteä tekemään muita hommia ja putoa.

Takapihalainen kuriin

Hauru osaa ponkaista takajalkansa ilmaan, seinää vähän apuna käyttäen, mutta sillä ei tasapaino / tekniikka riitä vielä varsinaiseen käsinseisontaan. En oikein tiedä voiko tuolle tehdä paljonkaan, ehkä se oppii ajan myötä oikean tyylin. Tai sitten ei. Onhan Hau suhteellisen iso koira ja vähän kömpelö (riippuu tietty mihin verrataan) joten aika näyttää.

Tänään opetin sitä kuiskaamaan mikä oli hirveän helppoa ja hauskaa Haurusta. Käskysana pitää vain saada liitetyksi ja temppu on valmis. Pitää ehkä opettaa Hau tulemaan reppariin seuraavaksi, se olisi varmaan hyödyllistäkin vaikka jossain hätätilanteessa kun en jaksa Haurua sylissä kantaa kovin pitkälle.

Koiratanssinumeroa ollaan hiottu myös sekä tehty välillä alon liikkeitä ihan vain jotta homma pysyy muistissa. Muuten tokon treenaaminen saa nyt luvan odottaa lumien sulamista.

Lisäksi Haurulle koetan nyt vihdoinkin opettaa että se ei saa hypätä pihamme väli-aidan yli. Meillä on takapiha eristetty pois koirien käytöstä mutta Hau sujuvasti hyppää aidan yli ja viettää siellä vähintäänkin yhtä paljon aikaa kuin etupihalla... Syksyllä koetin saada tuota Haukkusen tajuntaan mutta silloin pikkuherra ei paljon välittänyt minun mielipiteistä (missään muussakaan asiassa) mutta nyt alkaa siis toinen erä :D Ainakin tänään Hau on ollut aika kiltti, aamulla pienen alkuharjoittelun jälkeen jouduin käymään kolmesti karjaisemassa sille mutta sen kauempaa se ei jaksanut vääntää ja tyytyi kohtaloonsa. Seuraavalla ulkoilulla Hau koetti onneaan kerran, muuten jätkä on pysynyt ihan ruodussa. Ihme jos tämä sujuu näinkin helposti, yleensä jos joku sääntö ei ole Haun mieleen se jaksaa kyllä koettaa rikkoa sitä monen monituista kertaa. Jos NYT vaikka saisikin tehdä niin, eihän sitä tiedä.

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Haisukoira

Hauru haisee vahvasti savulle kun se tulee pakkasesta. Selityksenä on että pakkasella saastehiukkaset ei pääse sekoittumaan ilman kanssa tai jotain... Ja sisällä turkkiin tarttunut savu sitten erottuu. Hassua kuitenkin että haju tarttuu vain Hauruun. Avallon on tietty lyhytkarvainen mutta Max ei haise myöskään, ei muistaakseni edes silloin kun se on ihan pitkässä karvassa. Hau vetää siis saasteita puoleensa? :P

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Ihme treenit

Harjoiteltiin pihalla tokoa, rakensin tosi "hienon" hyppyesteen kastelukannuista ja lapiosta jolla harjoiteltiin :D Ensin Haurusta este oli vähän kumma ja se olisi halunnut kiertää sen mutta muutaman kerran jälkeen tajusi että hypättävä on vaikkei se näytäkään toko- tai edes agi- kentiltä tutulta laitokselta. Kun päästiin kunnolla harjoittelemaan, pysyi Hau tosi hienosti esteen takana. Otettiin jotain 5-6 toistoa ja kerran Hau liikkui (ja pysähtyi käskystä mutta vieraassa paikassa se olisi varmastikin jättänyt minut huomioimatta).

Tein sitten saman tien myös muutkin alon hommat. Paikallamakuu oli ongelmaton ja Hau on alkanut oppia nousemaan perusasentoon käskystä.

Seuraaminen oli ihan ihmeellistä, Haurussa oli paljon virtaa ja se edisti ja luultavasti siten myös poikitti... juoksuaskelissa se nappasi minua hihasta o_O Haurulla on aina ollut aika hyvä vire, ei se ole minusta liian matala (ainakaan tokoon) mutta ei se myöskään kuumu tms. Eipä ole ikinä ollut tällaisia ongelmia ainakaan tässä mittakaavassa. Koetin hillitä herran intoa tekemällä tekniikkaa ja huomauttelemalla edistämisestä, saatiin sitten vähän hyviäkin askelia aikaiseksi.

Liikkeestä jäävät oli tosi hienot, lukuunottamatta edelleen aika... öh... innokasta seuraamista. Haun makuuasento on kyllä ihan liian vino. Olen saanut jo paikkamakuussa enimmäkseen sen korjattua mutta liikkeestä maahan on ihan tätä vanhaa mallia. Seisominen onnistui ihan ongelmitta, siinä Hau on ihan suorassakin.

Luoksetulo on ihanan vauhdikas ja lopun perusasento välttävä :D

Luoksetuloa on vauhditettu lelulla jonka Hau aina palauttaa namia vastaan (ruokaa ei voi suoraan heittää maahan kun maan haisteleminen on kokonaan kiellettyjen asioiden listalla). Hauru palauttikin lelun mutta ei päästänyt irti siitä vaan jatkettiin vetoleikillä. Hau voitti, veti laajan kunniakierroksen (tai kaksi) ja toi lelua uudelleen vedettäväksi. Loppu treenit mentiinkin sitten ihan kokonaan lelun voimalla. Paitsi minun piti nameilla houkutella jätkää päästämään irti, muuten se ei olisi ollenkaan laskenut lelua hampaistaan. Haurulle ei ole opetettu kovinkaan vahvaa irti- käskyä kun se pudottaa tavarat ihan ilmankin. Hau kyllä tiesi että minulla oli lelu taskussa joten olisiko se voinut olla siksi niin ihmeellinen koko ajan, jos se odotti että koska se lelu ilmestyy ja meikä tarjoaa vain nameja? Pakkanen on ehkä palelluttanut sen aivot? Outoa mutta hauskaa. (Tosin tuollaisesta rumasta seuraamisesta ei toivottavasti tule mitään trendiä.)

Kiva on myös huomata että Hau valpastuu nykyään 'valmis' sanasta eikä mene maahan siitä. Kerran kun Hau katseli lintuja tms. ja sanoin kuitenkin valmis se käänsi heti katseensa minuun, tiivisti perusasentoaan ja oli valmiina hommiin... kumma miten se on oppinut kaikkea tuollaista nyt ihan yht'äkkiä.

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Päivän ohittelut

Haurun kanssa ollaan nyt muutaman päivän sisällä ohitettu useita ratsukoita joista yhdellekään Hau ei ole räyhännyt. Se ei muutenkaan vaikuta enää pelkäävän hevosia ainakaan ohitusetäisyydeltä ollenkaan. Sen sijaan epäilen että Hau mielellään koettaisi juoksuttaa niitä jos vain saisi.

Tänään ohiteltiin useampikin koira kauniisti ja yhden perässä kuljettiin jonkun matkaa. Hienosti Hau hillitsi itsensä, vikisi tietty, mutta ei räyhännyt ja otti minuun kontaktia ihan pyytämättä. Melkein kotiovella ohitettiin ranskanbulla joka käveli keskellä kävelytietä, se meni Haurusta liian läheltä :/ Ärsyttävää että lopuksi piti tulla epäonnistuminen mutta en kuitenkaan jaksanut lähteä metsästämään uutta ohitettavaa.

Eilen aamulla laitoin koiruuksille maksalaatikkoa ruoan sekaan ja Hau sekosi ihan kokonaan. Se ryntäili, vinkui ja raapi ulko-ovea kunnes laskin sen pihalle. Siellä Hau sitten haukkui ja juoksi pihaa ympäri... Oli ilmeisesti herkullista ruokaa ja piti sitten kertoa muullekin maailmalle. Ei ollut kuitenkaan niin hyvää ettei saisi sanotuksi?

torstai 4. maaliskuuta 2010

Tanssahtelua

Harjoiteltiin Haun kanssa koiratanssimaista temppujen ketjuttamista pitkästä aikaa. Hau on kyllä osaava kun yleensä temppuja opetellaan ja tehdään erillisinä juttuina. Esim. kun Hau oli peruuttanut aika pitkälle ja pyysin sitä tulemaan jalkojeni väliin oli herra ihan tehtävän tasalla vaikka mitään tuollaista ei ollakaan harjoiteltu. Muutenkin temppujen pieni soveltaminen kävi ihan kuin... no tanssi? Haurua ei myöskään tunnu haittaavan vaikka heilun jotain itse enkä seiso totutusti paikoillani. Kokeilin myös liittää "koreografiaan" erilaisia seuraamisjuttuja kuten puoliympyröitä eri suuntiin peräkkäin yms. Hyvin Hauru pysyi mukana :D Näköjään jätkä on ihan tosissaan sisäistänyt seuraamisen tarkoituksen, vinoutta vain esiintyi vaikeimmissa liikkeissä mutta tuskin se vaikuttaa toko- seuraamiseen jossa ei tuollaisia asioita tarvitse ikinä tehdä. Ainoa ongelma oli että Hau ei erottanut 'kumarra' ja 'kuole' käskyjä toisistaan. Toisaalta ei ehkä ole hyvä liikaa muistutella mieliin kumartamista kun Haurulla on tapana kumartaa liikkeestä maahanmenossa :P Kyllä on taitava tanssija tämä Hau Haukkunen.

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Tokonpoikaista

Haurusta on tullut hirmuinen sylimies, se haluaa koko ajan istua sylissä. Varsinkin jos se on tullut juuri ulkoa, Hau ei meinaa millään käsittää etten halua ihan likomärkää koiraa syliini...

Harjoiteltiin vähän tokoa sohjoisella kentällä, hienosti Hauru osaa sen mitä osaa. Ainoastaan luoksetulossa oli yllättäen vähän ongelmia sivulletulossa. Johtunee siitä että sen kanssa on tehty niin paljon vauhtiharjoituksia. No ainakin Hau nykyään tulee luokse lähes aina laukalla :)

Paikallamakuuta ollaan sisällä harjoiteltu niin, että käsken Haun koirahuoneessa maahan. Poistun huoneesta, laitan ruoat koirille kuppeihin ja annan Avalle ja Maxille luvan aloittaa syömisen ja palaan Haun luokse josta vähän ajan päästä vapautan sen sen omalle kupille. Kertaakaan Hau ei ole noussut ylös, ei edes kerran kun Max riehui ihan hulluna ja jouduin ärähtämään sille. Myös ihan vain aikaa ollaan harjoiteltu, kauhean pitkää aikaa ei vieläkään voi ottaa tai Hau kellahtaa kyljelleen tms. mutta viitisen minuuttia se on jo pysynyt suht skarppina. Hauru on kyllä niin jotenkin sisäistänyt sen että paikallamakuu on tylsä liike... saisi se nyt kuitenkin hereillä pysyä...

Käsilläseisominen edistyy ihmeen hyvin, edelleenkin Hau ottaa tukea mutta selvästi sillä on jonkinlainen ajatus siitä mihin tässä pyritään :o

Ja tässä eräänä päivänä tuli pitkästä aikaa koira lenkillä vastaan, isohko koira joka aika uhkaavasti jäykisteli Haurulle ja saikin murrauksen aikaiseksi mutta Hau hiljeni heti pakotteesta ja ohitus sujui loppujen lopuksi hyvin :) Kesällä päästään varmaan taas ohittelemaan koiria enemmänkin, jos vaikka saisi vielä hiottua suoritusta rennommaksi. Nyt Hau täytyy ottaa aika tiukasti kuriin jotta hiljainen ohitus onnistuu ja sekin tietty kiristää tunnelmaa. Jos voitaisiin ohittaa koirat tekemättä niistä numeroa, kuten Haun "reviirin" ulkopuolella, olisi kivaa.