keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Tanssikoira

Ollaan parina päivänä harjoiteltu koiratanssia, Hau on kyllä varsin taitava :) Vähän häsläämiseksi menee välillä kun Hauru ei malta keskittyä mutta pääsääntöisesti se suorittaa minun haluamani koreografian. Hienoa kuitenkin että Hau ei yhdistä tätä millään tapaa tokoon missä sen mielentila on aina tietyllä tapaa vakava, agilityssa esim. Haurulla on se ihan sama mielentila vaikka se ei oikein siinä lajissa toimi...

Noudon osiakin on koetettu taas. Edelleen se on ihan järkyttävän huono, Hauru ällöää kaikenlaista noutamista :/

Lämpimien säiden johdosta ollaan ohitettu aika paljon koiria ja se sentään on sujunut aika hyvin. Muutamille se on päässyt rähisemäänkin, ihan omaa vikaani. Eräänkin koiran kohdalla huomasin kuinka se alkoi tuijottaa sitä "sillä silmällä" enkä kuitenkaan komentanut Haukkua. Fiksua vain miettiä että kohta räjähtää... voisi tietty kieltääkin :P

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Vielä viikko...

Haukku on saanut pakollisten yksityislenkkien lisäksi muutenkin aikalailla erikoiskohtelua tämän viikon aikana. Esimerkiksi jos Hau syö luuta kun meinaan lähteä jonnekin niin minun täytyy odottaa että se haluaa tehdä jotain muuta, luun kaluaminen kun ei oikein onnistu kaulurin kanssa joka on siis käytössä öisin ja kun en ole kotona. Lisäksi Hauru huijaa ettei se muka osaa kävellä kaulurin kanssa ja minun pitää nousta auttamaan se ohi kapeista paikoista yms. Oikeasti Hauru pääsee niistä ihan hyvin itsekin, yöllä kun se luulee että nukun niin se ei tarvitse yhtään apua :P Lisäksi Hauru saa joka päivä jotain tikkuja joissa on proteiinia, vitamiineja ja biotiinia - auttaa siis varmaan parantumiseen... Ne haisee ihan järkyttävälle ja taju meinaa lähteä kun sen paketin avaa mutta ne on Haurusta tosi hyviä, ihme kyllä. (Oikeasti en kyllä usko että niissä on mitään aineksia niin paljoa että se vaikuttaisi mihinkään.) Remmissä vetämistäkin on katsottu vähän läpi sormien, mikä on kyllä aika tyhmää minulta, mutta Hau on niin täynnä energiaa kun se ei pääse riehumaan että olkoon. Eipä ole ainakaan tätä mudia tehty pärjäämään näin vähällä liikunnalla. Haava näyttää tosi hyvälle sentäs.

Haun käytös on parantunut toivotunlaisesti, se syö ruokansa, ei huuda enää (saa taas nukkua öisin!) eikä yritä kuola valuen astua Maxia. Eihän tuon leikkauksen vaikutukset tule esiin kovin nopeasti mutta olihan se ainakin ekana leikkauksen jälkeisenä päivänä aika sekaisin joka varmaan vaikutti siihen että sen "hormoonihulluus" vihdoin katkesi. Muilta osin ihan samalla tavalla Hauru vetää hajujen perään, merkkailee yms. ja haluaa toivottaa vastaantulevat koirat sinne missä pippuri kasvaa :D

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Sairasloma

Haurusta on ihan kauhean tylsää kun pitäisi olla suhteellisen rauhallinen pari viikkoa. Saimme hyvin tiukat ohjeet välttää parin viikon ajan hyppimistä, riekkumista, vapaana oloa yms. missä voi tulla äkkinäisiä liikkeitä... Harmi vain että Hau ei tainnut kuulla näitä ohjeistuksia ja edellämaintun kaltainen liikkuminen on melkein ainoa tapa edetä jonka Hauru tietää. Jätkä on siis mielestään täysin toipunut leikkauksesta. Kauluria en enää pidä Haukulla jos olen itse paikalla, ei sitä kiinnosta haava ollenkaan. Jos Hau on ilman valvontaa niin kauluri tietty on käytössä, parempi katsoa kuin katua ja niin pois päin.

Ajankuluksi ollaan opeteltu tunnistamaan erilaisia leluja, suhteellisen rauhallista toimintaa joka kuitenkin vaatii aivojen käyttöä. Luulisin. Edistyminen ei ole ollut hämmentävän upeaa mutta eiköhän jätkä ala pikkuhiljaa ymmärtämään mitä eroa on tennispallolla ja ötökällä.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Kiltti potilas

Toipilas on entistä pirteämpi ja ihmeen vähän se kitisee, on kai tyytynyt osaansa. Hauru ei siis oikein pidä tuosta kopasta mutta saa nyt tyytyä kohtaloonsa. Aamulla se sai olla vähän aikaa "vapaana" kun koppa päässä se ei suostu oikein juomaan tai käymään hädillään. Ruokahalu on kiitettävä ja lääkkeet herra otti oikein nätisti, ei kai tässä muuta kun tarkkaillaan että haava pysyy hyvänä ja koetan keksiä itselleni vaihtoehtoista ajankulua kun Haukkunen ei ole käytettävissä.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Kastraatti

Kotiuduttiin juuri eläinlääkäriltä, hyvin meni leikkaus. Hauru on vieläkin vähän sekaisin mutta aloillaan se ei haluaisi pysyä vaan vaihtaa paikkaa kokoajan ja kitisee. Ininästä minua varoiteltiinkin mutta Haurullehan se on ihan tavallinen olomuoto, se on tuollainen kitisijä silloinkin kun sillä ei ole mikään "vialla". Tulee varmaan ihanat pari päivää kun jäppinen osoittaa mieltään... Kuun alussa alkaviin kursseihin mennessä Haun pitäisi olla jo ihan kunnossa joten voidaan varmaankin osallistua ihan hyvillä mielin kaikkeen mihin ollaan ilmoittauduttu.

Edelleenkään en ole ihan täysin ilahtunut tästä käänteestä mutta Haurun himot ovat alkaneet aiheutta kinaa myös lauman sisällä joten kastrointipäätös tapahtui jo rauhan säilyttämiseksi. Lisäksi Hauru ei nyt kuitenkaan näytä tulevan yhtään fiksummaksi iän myötä, sen käytös on taas pahentunut ihan selkeästi. Eikä tämä jatkuva stressaaminen, syömättömyys yms. voi olla Haurullekaan hyväksi. Eiköhän tämä tästä, toivottavasti osoittautuu että olen ihan turhaan ollut epäileväisillä mielin :)

Niin ja Hauru painoi vähän päälle 16 kiloa, aika samoissa se on siis pysynyt. Olen ilmeisesti oppinut vähän säännöstelemään sen ruokia paremmin :P

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Kaikenlaista menetystä

Haurulla on nyt torstaille varattu kastrointi aika. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja lopputuloksena on vähän rennompi suhtautuminen narttuihin ilman muita muutoksia jätkän luonteessa.

Haurulla on nyt ollut se uhattu juoksuvaijeri jonkun aikaa käytössä, päädyimme ostamaan valmiin paketin sen helppouden vuoksi. Asentaminen kävikin isältäni käden käänteessä (varsinkin kun Hau vauhditti vaijerin hankkimista esittelemällä taas aidanhyppimistaitojaan...) ja on ollut ihan toimiva peli. Hauru arasteli ensin hieman rullaavaa ääntä, varmaankin koska se "seurasi" Haurua vaikka Hau kuinka yritti siirtyä. Äänistä se ei yleensä välitä joten en usko että nytkään se ääni oli varsinaisesti ongelmana. Oltiin sitten siinä pihalla ja äkkiä Hau huomasi ettei se ole mitään mistä kannattaisi huolestua. Nyt Hau tietää jo että jos rullan ääni kuuluu se ei edes yritä mennä pois juoksunarun alueelta, jos taas on hiljaista niin voi juoksennella koko pihan alueella :) Fiksu mies! Muutenkin se on sopeutunut tilanteeseen todella hyvin eikä sitä nähdäkseni haittaa ollenkaan tällainen vapauden menetys. Yhtä lailla se haluaa jäädä pihalle kun menen itse sisään (Hau tietää että jos kysyn 'haluatko sisään?' niin ei ole pakko tulla. Jos sanotaan tiukasti 'Hauru NYT sisälle' niin on pakko.) vaikka tietää varmaan joutuvansa vaijerinjatkeeksi. Ja Hau yltää istumaan puutarhapöydällä joten reviirin vartioiminen sujuu kuten ennenkin.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Nenäkoira

Unohdin loput kanapullat reppuun yöksi joten ajattelin että on parasta käyttää ne pois mahd. pian pian ja tein herralle lyhyehkön jäljen jolla oli kahdeksan keppiä. Hauruhan on talven ajan opetellut keppien nostamista kotona + pihalla mutta arvelin ettei tämä siirry täysin kivuttomasti jäljelle... eikä siirtynytkään. Jäljen Hauru ajoi tavanomaiseen tyyliinsä eli nopeasti mutta varmasti, ei valittamista kun nykyään pysyn vauhdissa mukana ja kaikkea :P Ne kepit sen sijaan... Hau kyllä ilmaisi 6 kepeistä ottamalla ne suuhunsa (ja yhden haistelemalla) mutta minkäänlaisesta luovuttamisesta ei voida kyllä puhua. Jätkä vain sylkäisi ne suustaan ja oli jatkamassa matkaa. No onhan se tietenkin tosi hyvin että Hauru malttoi edes jotenkin noteerata moiset kapulat mutta muuten tuollainen peli ei kyllä vetele.

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Mölli- avaus

Käytiin tänään korkaamassa Haun kisaura, ainakin näin epävirallisesti, sillä osallistuimme Koirakeitaalla pidettyyn möllitokoon. Valitsin meille helpomman nakki- luokan kun epäilin Haurun kykyjä mutta hienosti se taas totteli. Omistajalla on selkeä luottamuspula mutta ehkä se tästä. Onneksi koira on ihan paras :D

Päivä alkoi jo kahdeksalta kun halusin käyttää Haun lenkillä ennen lähtöä ja kaupassakin piti kipaista. (Mitähän kassantäti ajattelee kun minä ryntään melko usein aamuisin ostamaan kanapullia kauhealla tohinalla...) Kisapaikalla oltiin ehkä yhdeltätoista ja aika pian päästiin tositoimiin. Saimme hauskan kirjallisen arvostelun jossa lukee seuraavaa:

Luoksepäästävyys: 10 Mukava ja kiltti :)
Paikalla makuu 2 min: 10 Täydellistä!
Seuraaminen kytkettynä: 10 Tosi hyvä!
Seuraaminen vapaana: 10 Vau!
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 10 Loistavaa :)
Luoksetulo: 10 Tositosi hyvä! Iloinen, reipas luoksetulo!
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 10 :D
Estehyppy: 10 Oikein hyvä!
Kokonaisvaikutus: 10 Todella nättiä ja iloista yhteistyötä! :)

Täydet pisteet siis ja sijoitus 2/32? Tuomarina toimi Helinä Laine

Ihan hyvin meni minustakin ja tietty oli kiva saada palkintoja ;P Oikeasti maahanmeno seuraamisen yhteydessä oli hieman hidas, luulen että käsky kulki viiveellä Haurun korvista tajuntaan asti. Mutta hyvin kuitenkin. Seuraamisessa Hau meinasi karata edelle juoksusta kävelyyn siirtymisessä mutta korjasi tosi hyvin käskystä. Hyppy meni ihmeen hyvin, Hau ei kiertänyt! Hauru ei myöskään jäänyt heti seisomaan esteen taakse mutta totteli kuitenkin joten miljoonasti paremmin kuin olisin ikinä uskonut. Muissa liikkeissä en muista ainakaan olleen mitään ihmeellistä. Annoin Haurulle aina murun kanapullaa kun kiitin sitä liikkeistä ja Hau oli enemmän tai vähemmän kytkettynä hyppyä ja vapaana seuraamista lukuunottamatta, mutten koetin tehdä liikkeet suht kokeenomaisesti. Ehkä me uskalletaan sinne virallisiinkin tässä jossain välissä :)

Kehän ulkopuolella Hauru käyttäytyi suhteellisen rauhallisesti mutta ärinöiltä ei kyllä vältytty. Varsinkaan loppupuolella, palkintojen jako oli vasta neljän aikoihin ja Haurun pinna oli jokseenkin kireällä siinä vaiheessa... Kuitenkin kun seurautin sen takaisin kehään oli se ihan valmis vaikka tekemään jotain enemmänkin, työintoon ei pieni väsymys vaikuta. Törmättiin myös toiseen mudistiin mikä on aina hauska juttu :)

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Pallo jalkaan?

Sen jälkeen kun Haurulta kiellettiin takapihalle meno se keksi että se pystyy hyppäämään meidän pihaa kiertävän aidan yli vapauteen. (Mudit hyppää korkealle...) Nyt se on muutaman kerran päätynyt väärälle puolelle pihaa joten se ei voi ulkoilla ilman valvontaa kun aitojen korotus ei oikein tule kysymykseen. Verna ehdotti juoksunarua mikä oli minusta hyvä idea. Hauru voi olla pihalla irti kun olen siellä vahtimassa sitä ja narussa muuten. Kävin netistä etsimässä ohjeita miten juoksunaru tehdään ja keskustelupalstoilla koko juoksunaru oli varsin suuren kritiikin kohteena, se on kauhea eläinten rääkkäyskapistus... Tosin onhan meillä flexikin käytössä :O

Haurua ei ole tietenkään tarkoitus unohtaa takapihalle naruun tms. mikä on kai se suurin syy miksi ihmiset eivät pidä siitä. (Itseasiassa naru on sitä paitsi tulossa etupihalle :P ). Se tuskin kiskoo itseään hengiltä koska se ei räyhää naapureille, muita ohikulkijoita ei ole (ja oppiihan se ettei se pääse kuin tietyn matkan päähän). Ja valjaat ajattelin laittaa sille joka tapauksessa. Meillä saa vaijerin viritettyä juuri sopivasti kahden talon välille joten Haun ei pitäisi pystyä solmimaan itseään mihinkään. Onkohan muita asioista miksi tämä on huono idea? Minusta olisi kivempi että Hauru voisi olla pihalla silloinkin kun en ole itse siellä ja Hauru on varmasti samaa mieltä. Tylsempää sillä sisällä kuitenkin on.

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Pääsiäistä!

Avallonin jalka näyttäisi parantuneen, muuten ei ole tapahtunut mitään kirjoittamisen arvoista. Pitäisi harjoitella tokoa mutta jatkuva sade ei oikein innosta ja lahjattomathan ne vain treenaa vai miten se oli. Lumet sulaa kovaa vauhtia joten kohta varmaan voisi alkaa pyöräilemään Haurun kanssa. Edes osittain lumisille teille en kyllä Haun kanssa uskalla, tuntuu vähän liian extreme- urheilulta. Rullaluisteluakin olisi kiva jossain välissä koettaa mutta ehkä se täytyy jättää väliin suosiolla :P Hauru kun päättää lähteä kissan tai pupun perään niin minä löydän itseni ojasta...