sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Nam nam

Terassi valmistui tänään (tai no vielä pitäisi maalata ja katto huovat laittaa...). Hauru huomasi että sahanpuru on tosi hyvää ja kävi aina lipomassa sirkkelin lähiympäristön puhtaaksi. Makuasioista ei kai voi kiistellä. Lisäksi taas maistui naulapaketit, tosin niitä se kyllä varastelee vain leluiksi eikä syötäväksi. Susan kanssa ne taas eilen leikkivät niin kauan että Haurukin oli vähän väsynyt illalla. Mutta vain vähän :P On se hyvä kun on joku joka tajuaa Susan leikkejä ja joku joka jaksaa leikkiä Haurun kanssa ainakin melkein niin kauan kuin Haurukin kun omasta takaa löytyy vain VanhaKoira ja LaiskaKoira.

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Mitäpä muutakaan

Tänään Hau oli ihan tavallinen eli innostunut ja maagisesti sen mieleen oli palautunut seuraamisen taito... Tehtiin pysähtymisharjoituksia, Hau tuntuu kyllä hyvin nykyään erottelevan käskyt. Ei pitäisi sanoa mutta istumista ei ole enää juurikaan esiintynyt. Perusasennossa odottamista, Hauru on nopeasti oppinut ettei tarvitse aina tehdä jotain eikä yritä enää esitellä temppukavalkadiaan vaikka pa:ssa joutuisikin odottamaan vähän kauemman aikaa. Luoksetulon loppuun vauhtia koitettiin ottaa - jotenkin näyttää että Hau tulee korkeammassa vireessä sen lopun ja tietää että saatan lähteä karkuun tms. mutta ei silti laukkaa ilman apuja :/ Hyppyä, kun lähestyttiin estettä Hau katsoi sitä eikä ottanut katsekontaktia. Olisi pitänyt ehkä palkata siitä mutta enpä tajunnut ja toisaalta tietty ei ole tarkoitus opettaa sitä karkaamaan esteelle. Mutta meni yli ekalla kerralla joten hyvä hyvä. Kiertoja vielä lopuksi, Hau kyllä huijaa aina kun saa mahdollisuuden ja kiertää näyttämäni esteen sijaan jonkun lähempänä, vähän siellä päin olevan asian. Mokomakin laiskiainen. Yritän nyt jättää treenaamiset tähän, meidän tokokoe on ensikuun alussa joten näillä mennään. Kyllä Hau osaa liikkeet, täytyy vain toivoa että oma mielentila pysyisi luottavaisena ja paikanpäällä edes jotenkin toimintakykyisenä...

Haurun takapiha- partioinnit ovat myös jatkuneet ihan viimepäiviin asti. Hau tietää vallan hyvin ettei takapihalle ole asiaa mutta Hau käy aina välillä varmistamassa ettei kukaan riko tätä sääntöä :P Samalla Hauru puuttuu havaitsemiinsa ongelmiin niinkuin silloin kun se söi vesiletkun liittimen... Se oli myös löytänyt käärmeitä mansikkamaalta ja ystävällisesti kuskannut ne portin luo jotta me varmasti huomataan tämä uhkaava vaara. Harmi vain että ne olivat kumisia käärmeitä joiden on tarkoitus peloitella lintuja tai jotain. Jokatapauksessa käärmeet palautettiin paikoilleen ja aitaa korotettiin (taas). Nyt Haun partiointipäivät ovat toivottavasti ohi sillä pariin päivään en ole tavannut sitä väärällä puolella. Tai sitten se vain miettii uusia strategioita aidan voittamiseksi. Ei sovi rajoittaa mudin vapautta.

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Terassin rakennusta

Ollaan isäni kanssa rakenneltu taloni jatkeeksi kissoja varten aidattua terassia ja koiruudet on tietty olleet apumiehinä. Hauru auttaa lähinnä varastelemalla kaikkea mikä irti lähtee, kerrankin se juoksi pitkin pihaa avaamaton ruuvipakkaus suussa :D Myös ylijäämä puut ovat Haun mieleen, koosta riippumatta... Tänään pihalla oli Maxin ja Haun lisäksi Susa ja Gizmo joka on vanhemmillani taas hoidossa juoksun takia. Hau oli varsin normaali Gizmon lähettyvillä. Tietty näinhän sen pitäisikin nyt olla mutta kun Hau oli niin hulluna "juoksuttomiin" narttuihinkin niin vähän ajattelin sen reagoivan enemmän Gizmoon kastroinnista huolimatta. Vaan ei, vähän sitä kiinnosti mutta kun Gizmo murahti niin Hau ymmärsi yskän välittömästi. Susan kanssa Hau leikki enemmänkin, ne painivat äristen ja juoksivat kilpaa pitkin pihaa :) Aika hauskaa kun kaksi samanlaista terävää koira-aggrea tulee niin hyvin toimeen mutta Hauru kyllä sietää oikeastaan mitä tahansa niiltä nartuilta joihin se on pentuna tutustunut ja laittaa Susan mahdolliset ärhentelyt leikiksi.

Ihan kauheaa

Vaihteeksi näin, Haurun tokoilut onkin sujuneet jo pidemmän aikaa tosi hienosti. Tänään oltiin kaupan parkkiksella. Paikallamakuu meni jotenkuten, ei noussut mutta muuta hyvää siinä ei sitten ollutkaan. Seuraamisessa katsekontaktista ei tietoakaan, Hau unohtuili käännöksissä seisomaan ja luimisteli ihmisille (ja otti muutenkin häiriötä ihan kaikesta) vaikka ne eivät olleet tosiaankaan kovin lähellä. Turha alkaa vääntää mitään muuta. Jos meidän koe menee näin niin... Mieluummin ottaisin sen aiempien päivien spurttailevan energiapakkauksen kiitos. En tiedä onko säällä vaikutusta asiaan, nyt on toki lämpimämpi mutta ei nyt kuuma kuitenkaan. En tajua mutta ainakaan ei voi paljon enää huonontua :P

torstai 17. kesäkuuta 2010

Se aika vuodesta taas...


Haun pohjavilla lähtee tuppoina ja laattoina ja mustia kiekuroita leijuu siellä sun täällä. Hau ei kuitenkaan varsinaisesti kaljuunnu kuten jotkut mudit mutta se ei enää näytä paksun karvan vuoksi käpylehmältä niinkuin tuossa joku aika sitten...

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Pihatokotusta taas

Tehtiin alokasluokka suunnilleen kokeenomaisesti, tosin ilman liikkuria.

Aloitettiin istumalla perusasennossa, Hauru kestää jo aika hyvin tätä. Sitten paikallamakuu, 3 minuuttia ja aloa pidemmällä etäisyydellä. Hieman ennen loppua Hau nosti kyynärpäät ylös mutta menikin takaisin maahan. En tiedä oliko se aikeissa heittää lonkalle tmv. mutta muistikin ettei niin sovi tehdä. Vähän röhnössä asennossa Hau ainakin makasi (ja selvästi vinossa, pitää ottaa syksyllä selkeästi tiukempi suhtautuminen tuohon) kun palasin. Hyvin nousi perusasentoon ja myös pysyi siinä mielikuvitus kiitokseen asti, joskin vähän epävarman näköisenä.

Seuraaminen tehtiin ilman hihnaa kaksi kertaa sama kaavio. Olisi pitänyt olla se hihna :P Hau karkasi ihan lapasesta ekalla kerralla ja mm. veti kunniakierroksen (jee...), hyppi ja näykki minua. Kehitys siis jatkuu radallaan... Toinen yrittämä selvästi paremmin vaikka taaskin se näykkäisi minua juoksussa... Kuria ja järjestystä kaivattaisiin vaikka onhan se kivaa kun on kivaa (ainakin Haurulla). Ja oikeasti se että oltiin omalla pihalla vaikutti myös.

Liikkeestä maahan oli ihan hyvä, mitä näin, suht nopea ja jopa suorassa! Ja perusasentoonkin se nousi :D

Luoksetulossa Hau meni maahan istu käskyllä joten tarvittiin toinen siihen itse istumiseen. Pysyi hyvin ja tuli todella nopeasti (Hauruksi) tosin huijasin vähän. Kun se oli jo melkein perillä käänsin vähän itseäni jolloin Hau luuli että aion pakoon ja otti vielä vähän loppuspurttia, ihan mahtava perusasentoon tulo. En tiedä olisiko Hau ottanut pari raviaskelta ilman apuja mutta luultavasti olisi.

Liikkeestä seiso ei mitään ongelmaa. Pysähtymiseen tarvisi sitä terävyyttä lisää mutta näin mennään kun on opetettu.

Hypyllä Hau ei lähtenyt ihan heti käskyn jälkeen ja juuri kun meinasin antaa toisen käskyn se lähtikin ja hyppäsi hyvin. Lopussa ei mitään onkelmaa.

Tokon ulkopuolellakin Hau on taas kunnostautunut, se huomasi eilen että vesiletkussa on ällöttävä liitin ja päätti irroittaa sen. Hauruhan inhoaa kaikkea "mikä ei kuulu" ja vesiletkuun ei todellakaan kuulu kummalliset muovipötikät. Onneksi se ei sentään ollut syönyt letkua mutta uusi liitin tarvitaan kyllä.

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Ihmissiedätystä?

Vanhemmillani oli juhlat joiden ajan Max ja Hauru saivat olla pihalla. Max oli hirmu kiltti, ei edes välittänyt yhtään vaikka portti ulkomaailmaan oli auki. Mihinkäs se nyt lähtisikään :) Hauru olikin sitten vaijerissa jotta se ei a) karkaisi (se kyllä löytää monta syytä häipätä jos ei vahdita), b) häiritsisi niin paljon vieraita ja c) jotta vieraat ei häiritsisi sitä (laitoin vaijeriin roikkumaan 'Älä koske minuun! kyltin). Homma toimikin varsin hyvin, Hauru sai haistella kaikki pihalla kulkijat läpi mutta kukaan ei painostanut Haurua olemaan tuttavallisempi kuin se oli itse valmis ja lapsia se sai katsoa turvallisen matkan päästä. Loppuvaiheessa Hauru oli irti kun olin itsekin pihalla eikä sillä ollut mitään ongelmia, se kävi itse jopa tekemässä tuttavuutta lapsiin ja yritti jotain leikintapaista :D Aika hienoa! Ei tarvitse ollakaan mikään naamanpussaaja, kunhan pystyy olemaan suht. rauhallisesti, ei se edes haukkunut vieraita kuin ihan aluksi.

Tehtiin seuraamista häiriön keskellä, hyvin keskittyi, jopa täyskäännökset onnistuivat ihme kyllä. Eikä mielestäni edistänyt... Hienosti se oli liimaantunut sivulleni vaikka mihin liikuin ja uusi tapa tulla sivulle toimii varsin hyvin. Käsimerkki on edelleen tarpeellinen ainakin ekoilla kerroilla muistutukseksi mutta se on pientä. Lyhyt paikallamakuu joka oli tosi hyvä sekä niitä luoksetuloja. Juuri kun olin jättänyt Haun istumaan (tokoiltiin siis kaiken tohinan keskellä) joku heitti kepin ihan sen nokan edestä, luullakseni Hau nousi mutta istui heti takaisin. Ainakin jotain liikehdintää olin silmäkulmastani havaitsevani. Palkkaa tuli kuitenkin :P Luoksetuleminenkin sujui ihan ok, tuskin ehdin kokeeseen mennessä sille mitään kummempaa ihmettä suorittamaan joten jos se menisi edes noin niin tyytyväinen saa olla. Super-Hau!

Niin ja Maxin sisko Miina & Camilla doggi olivat paikalla myös, ensimmäinen kerta ikinä teini-ajan jälkeen kun Hauru on antanut Miinan olla rauhassa! Ja jos Hau kävikin pari kertaa vähän haistelemassa Minniä niin jätkä uskoi heti ärähdystä kun aikaisemmin se koetti vain innokkaammin nousta selkään. Tosi hienoa koska Haurua ei ole koskaan voinut pitää irti Miinan lähettyvillä kun se ei ole antanut sille hetken rauhaa, nyt ei ollut mitään ongelmaa.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Ultimate Challenge

Mentiin aamulla tokoilemaan kaupan parkkikselle, aloitettiin makuusta. Hau ei ehtinyt kauhean kauaa makoilla kun näin että mutkan takaa on tulossa koirakko. Olin ihan varma että Hau räjähtää sille, oltiin sentään Haun omaksi reviirikseen katsomalla alueella jossa se saa aina extra- raivarit :X Menin lähemmäs, ihan vain parin metrin päähän Hausta jotta ehdin komentaa ajoissa mutta Haurupa vain katsoi koiraa ja sitten minua. Paikalla makuu, daa, eihän siitä nousta vaikka taivas tulisi niskaan? Palkkailin Haukkua aina kun se käänsi katseensa minuun, enpä tiedä vahvistinko minun vai koiran katsomista mutta molemmat ihan hyviä vaihtoehtoja kun Hau pysyi rauhallisena koko ajan, ei sillä ollut mitään aiettakaan rähjätä. Yleensä koirien katsominen on se kiihdyttävä juttu. On se vaan super- hienosti sisäistänyt tuon töissä olemisen. Muuten häiriönä oli meidän välistä kauppaan käveleviä ihmisiä, muutamia parkkeeraavia autoja sekä kaukana tien toisella puolella olleet lapset joka oli se suurin juttu, Hauru kun jonkun verran pelkää jo lasten ääniäkin.

Vähän seuraamista, liikkeestä seis ja luoksetuloja kaksi kappaletta. Luoksetuloista eka oli aika huono (mutta ei lähellekään sitä mitä möllikisoissa...) ja toka oikein hyvä. Liikkeiden välit meinasi vähän mennä taas haisteluksi, pitäisi olla parempi ajoitus ja ohjata Haun mielenkiinto muualle heti kun se ajatteleekin hajuja koska kun nenä on maassa niin se ei sieltä niin vain enään nouse.

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Lisää luoksetuloa

Ensin vähän seuraamista, Haun jalat ei meinanneet pysyä yhtään maassa. Sitten kun jätkä muisti että seuraaminen ei tapahdu minun korvan korkeudella siirryttiin tähän ajattelemaani treeniin eli tein liikkeestä seisomisen (ihan ok, pitäisi kyllä hioa pysähdys nopeammaksi) palkatta. Tästä siirryttiin luoksetuloon. Jätin ensin Haun istumaan ja menin sitten vähän sivummas heittelemään kiviä yms. mukavaa, ajatuksena josko saisin huijattua Haurun olemaan tulematta luokse. Vaan vielä mitä, käskyn saatuaan se tuli täyttä laukkaa sivulle, teki jopa perusasennon tosi hyvin mutta heti vapautuksen jälkeen Hau paineli täyttä laukkaa kiviä tutkimaan :D Toisaalta vähän ärsyttävää ettei koskaan esiinny ongelmia silloin kuin pitäisi mutta onpahan nyt ainakin yritetty kaikenlaista. Vähän aikaa harjoiteltiin perusasennossa istumista mutta oli niin järkyttävän paljon hyttysiä että oli pakko paeta sisätiloihin :/ Mutta ainakaan Hau ei tämän lyhyehkön treenin aikana heittäytynyt maahan kertaakaan, ei edes valmis sanasta.

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Max 6 vuotta!

Eilen oli Maxin synttärit. Max tuntuu tulevan aina vain ahneemmaksi, muita muutoksia ei ole ollut havaittavissa. Kyllähän sitä jo tähän ikään mennessä olisi pitänyt aivot kasvattaa?? Tätä odotellessa :P

Haukkusen kanssa käytiin tänään Helsingissä sovittamassa valjaita, olisi ollut kiva käydä erkkarissakin kääntymässä mutta ei päästy sinne. Käytiin  mummollani kylässä, Hau taas tutki ihan kaikki paikat (kirjaimellisesti) mutta muuten tosi sievästi, kerran se haukahti rapun äänille. Ja sitten etsittiin näitä Ferplastin valjaita mutta ei ollut Haun kokoa vaikka käytiin useammassa paikassa. Vaan tietty juuri niissä väärissä. Mutta päästiin koettamaan M- kokoa joka oli hieman liian lyhyt, L ei löytynyt mutta ympärysmitoiltaan se on kai sitten liian iso (rinta 70-80cm ei oikein ole Haurua :P) kun ne olisi ollut M koossa hyvä. Onpa tylsää. Puppiallakin olisi samantapaiset mutta niitä ei ollut tämän kierroksen kaupoissa, täytynee käydä paremmalla ajalla etsimässä. Tosin ne voi olla auttamatta liian pienet kun merkistä ainakin tulee mieleen lähinnä chihut.

Eilen Hau koki järkytyksen kun vaihdoin uuden pöytätuulettimen hajonneen tilalle. Hauru inhosi sitä syvästi eikä voinut mennä metriä lähemmäs. Se oli sentään uusi. Järkyttävää. Tänään Hau tuntuu jo tottuneen kyseiseen kapistukseen. Mitenköhän kauan Haurulla menisi toipua järkytyksestä jos me muutettaisiin...

torstai 3. kesäkuuta 2010

Kyllä se kotona osaa...

Tehtiin ihan pikaiset, tosi reippaat ja iloiset treenit aiheena luoksetulo ja perusasennossa odottaminen. Luoksetulon tein aluksi ihan sääntöjen mukaan, testin vuoksi, ja eihän siinä ollut mitään vikaa. Tietenkään. Jopa perusasento lopussa tapahtui ilman viivyttelyä :P Tai no voisihan vauhtia olla vieläkin enemmän, Haurun yleisongelma. Ihan turha kiirehtiä kun rennomminkin pääsee perille, sanoo Hau. Laukalla Hau kuitenkin tuli ja suoraan sivulle. Otettiin vielä pari toistoa niin että juoksin karkuun.
Seuraamista myös, Haurusta seuraamisesta on tullut jotenkin hirveän kivaa... Olisi silti toivottavaa että pysähtyessäni koirakin pysähtyisi eikä "seuraisi" vielä metriä tai paria... Tosin minussa on vika kun en muista aina hidastaa kunnolla ennen pysähtymistä.
Lopuksi vielä sitä perusasennossa odottamista. Yritin palkata satunnaisesti välillä ihan lyhyin välein ja välillä vähän pidemmin. Välillä sanoin valmis jolloin Hau kävi tarkalleen joka toinen kerta maahan johon en juurikaan reagoinut, kunhan pyysin Haun ylös. Kun onnistui kunnolla pari kertaa peräkkäin niin lopetettiin.
MH- testin ilmo on lähtenyt ja ilmeisesti me nyt kaiken jahkailun päätteeksi mennään koettamaan onneamme myös aloon. Täytynee treenailla tuota luoksetuloa...

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Mölleilyä

Vikana kurssikertana oli möllitoko jossa liikkeet suoritettiin lähes kokeenomaisesti. Nameja ei periaatteessa saanut käyttää ollenkaan joten tämä oli ensimmäinen kerta Haurulle kun se on (melkein) suorittanut alokasluokan kokonaan ilman nameja. Paikallamakuu oli kylläkin vain minuutin ja seuraamisia oli vain yksi kappaletta, lisäksi Hauru oli remmissä kokoajan vaikka remmin toinen pää ei ollutkaan missään kiinni. Pitäähän sitä joku turva ihmisellä olla :P Hauru oli vuorossa ensimmäisenä joten mitään tauon tapaista ei ollut.

Eli möllialo ja tuomarina Petra Peuhu :D
Luoksepäästävyys: 10 x1=10
Paikalla makaaminen: 1 min. 9 x3=27
Seuraaminen: 9,5 x4=38
Maahanmeno liikkeestä: 9,5 x2=19
Luoksetulo: 7 x4=28
Seisominen liikkeestä: 8 x2=16
Hyppy: 7,5 x2=15
Kokonaisvaikutus: 9 x2=18
yht. 171 sij. 2/3

Mitä muistan niin luoksepäästävyydessä Hau nousi ylös kuten tavallista ja saa minun puolesta noustakin kunhan pysyy rauhallisena kuten tänään. Koko koetta vaivasi taas ihan järkyttävästi uusiutunut menenpä maahan 'valmis' sanasta, Hau teki sen kaiketi melkein joka liikkeessä. Voi elämä. Paikallamakuusta meni piste kun jäin lähemmäs seisomaan. Hau oli jotenkin tosi levoton ollut jo odotellessamme ja yritti ennakoida maahanmenemistä koko ajan. Maassa se sitten katselikin ympärilleen, haisteli kenttää yms. mutta pysyi sentään koko minuutin ja olisi pysynyt varmaan toisenkin. Nousi muistaakseni ekalla käskyllä sivulle. Seuraaminen oli hienoa mutta lopun täyskäännös-liike seis kuviossa oli kiinnostavaa sähellystä. Liikeestä maahanmenossa ei mitään ongelmia. Luoksetulo olisi oikeasti mennyt kaamealla tavalla nollille mutta kun kyseessä oli leikkimielinen kilpailu niin saatiin seiska, pysyihän Hau sentään istumassa :P Hauru lähti tulemaan ravilla joka hidastui hidastumistaan kunnes Hau pysähtyi kokonaan ja jäi haistelemaan maata. Ihanaa, varsinkin kun se ei ragoinut lisäkäskyihinkään mitenkään. Pitää siis harjoitella paikoissa missä on paljon vahvoja hajuja kuten tuolla. Toisaalta kuitenkin kiva huomata (jälleen kerran) ettei Hau ollut lähdössä syömään ketään tms. Liikkeestä seisominen oli vähän laiska ja edeltävä seuraaminen melko heikkoa mutta ok kuitenkin. Hyppyyn Hau lähti hyvin mutta esteen toisella puolella Hau sai jonkin neronleimauksen ja nosti tassut esteen päälle. Este heilahti, Hau säikähti vähän ja jäi seisomaan kuten kuuluukin, perusasentoon meni ongelmitta. Muitaakseni ikinä aiemmin Hau ei ole koettanut lääppiä estettä, toivottavasti pieni säikähdys saa sen muistamaan että moinen ei ole toivottavaa.

Kaikenkaikkiaan kuitenkin tosi hyvin, ajattelin että Hauru heittäisi pyyhkeen kehään tajutessaan ettei palkkaa tule ja tuo kenttä kun tosiaan on täynnä hirvenpapanoita, nameja ja muita ihanuuksia joilla pieni mutiainen voi kätevästi palkata itse itseään. Luoksetulo pitäisi saada jotenkin kuntoon mutta muuten Hauru on kyllä ihan valmis aloon, kouluttajammekin oli sitä mieltä että kokeeseen meneminen on ihan itsestäni kiinni sillä hallinta näyttää kyllä toimivan. Hauru nostaa kivasti virettä sivulletulossa ja seuraamisessa ja liikkeiden välit menivät yllättävän hyvin ja niitä on varmaankin aika helppo hioa vielä parempaan suuntaan. Aina vain kehän ulkopuolella Haun käytös on ailahtelevaista, kerpeleet raikasi taas ihan kiitettävästi vaikka ojennuksen jälkeen oltiin niin kilttiä poikaa. Siis niin kauan ennenkuin joku asia taas ylittää Haun ärsytyskynnyksen ja ojennukset unohtuu...

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Poikien leikkejä

Maxilla ja Haurulla on lähes päivittäiset leikkituokiot, tietty, ja tänään taas katselin niiden menoa tuossa pihalla. On se kumma kun jätkillä on tarkat käyttäytymissäännöt sisällä jotta Haurun sisäinen despootti pysyy kurissa. Varsinaisesti ne eivät siis tappele mutta Hauru mielellään (ja helposti) painostaisi nössykän Maxin tekemään oman mielensä mukaan. Mutta leikkiessään ulkona kaksikolla ei ole mitään ongelmia.

Yleensä Hauru aloittaa jäniksen roolissa, se juoksee hulluna karkuun ja kisa onkin yllättävän tiukkaa. Max on Haurua nopeampi mutta Hau voittaa taas ketteryydessä ja osaa todellakin käyttää tätä hyväkseen tekemällä tiukkoja käännöksiä, juoksemalla ahtaista raoista tai hyppimällä esteiden yli. Max saa kuitenkin Haun lopulta taklattua josta seuraa tietty hurjat painileikit kun Max roikkuu Haurun turkissa, selättää sen yms. Jossain vaiheessa Max päästää Haurun vapaaksi ja pian käynnissä on uusi jahtauskisa. Välillä Max on jäniksenä ja Hau hoitaa taklaamisen ja turkista reuhtomisen... Leluistakaan pojilla ei tule riitaa, se nappaa heitetyn frisbeen kuka ekana kerkiää ja sitten taas juostaan, taistellaan ja äristään. Koskaan niille ei tule mitään kinaa. Sen verran olen huomannut että leikkiessäkään Max ei koskaan ihan suoraan hae mitään Haurun suusta. Vetoleikin aikana tai esim. juostessa Max kyllä tarttuu Haurulla olevaan leluun mutta jos Hau on aloillaan ja selkeästi "omistaa" lelun niin Max ei sitä ota, Max taas vastaavassa tilanteessa menettää saaliinsa hyvin äkkiä. Muutenkin Hau on se jolle lelut kaiken kähinän jälkeen yleensä päätyvät, sinänsä hyvä että Hauru palauttaa ne minulle toisin kuin eräs... Lopputulos on aina sama: kuolaisia, väsyneitä ja tyytyväisiä paimentimia :)

Koe kun koe?

MKK järjestää pari MH- luonnekuvausta tänävuonna joten varasin Haukkuselle paikan elokuussa pidettävään testiin. Jännä nähdä miten se menee kun minulla on varsin selkeät luulot miten Hau tulee käyttäytymään eri osioissa. Ja onpahan se nyt ainakin ilmoitettu jonnekin :P