tiistai 16. marraskuuta 2010

Näkyvä Hau

Syksyllä pitää olla asianmukaisesti pukeutunut

Tosi vähän ollaan treenattu ulkona mutta välillä kaukoja ja luoksetulon pysähdystä tehty että ne pysyy mielessä ja seuraamista pätkittäin. Sisätreeneissä Hau on oppinut pitämään päätä maassa vähän aikaa mutta en ole ihan varma onko sen asento vähän outo, se ikäänkuin kurkottaa päällänsä eteenpäin eikä ole rennosti. Ehkä.

Muita kuulumisia lienee että Hau on alkanut taas mm. merkkaamaan ihan urakalla. Myös vieraissa sisätiloissa jos silmä välttää, jos vahdin niin se ei oikein uskalla kun jätkä tietää ettei hyvä heilu jos saan sen kiinni itseteossa. Muutenkin se on kyllä ihan selkeästi Uros. Ilmeisesti hormoonitoiminta on leikkauksen jälkeen nyt sitten tasaantunut ja ollaan palattu normaaleihin käytösmalleihin. Ihan hyvä vain mutta jännä huomata miten erilailla kastrointi on vaikuttanut kolmeen lähimmin tuntemaani urokseen. Haurulla se ei ole vaikuttanut kuin ihan niihin kaikkein yliampuvimpiin juttuihin (jotka toisaalta oli myös ainoa syy miksi leikkaukseen päädyin), Calle- spanieliin se vaikutti ehkä vähän enemmän, se lakkasi mm. merkkaamasta mutta koetti kyllä astua juoksuiset nartut yms. ja lopuksi Max joka on sitten ihan tosissaan ottanut tämän kastraatio jutun. Se ei tajua nartuista hölkäsen pöläystä ja on muutenkin ihan sukupuoleton. Ja ihan varma en ole mutta näistä olisiko Max leikattu vanhimpana? Tai Calle. Äitini muistaisi.

Tänään lenkillä nähtiin kun belggari, josta Hauru ei tykkää (ylläri), meni pyörän kanssa tiellä jolle me Haun kanssa oltiin tulossa risteyksestä. Koska olimme aika kaukana annoin Haun itse päättää mitä se tekee. Edelleen toivoisin että Hau oppisi tekemään itsenäisesti hyviä valintoja tällaisissa tilanteissa eikä sille tarvisi antaa aina määräyksiä. Kuitenkin, Hauru meni sitten melkein flexin pituudelta katsomaan lähempää mutta tuli sitten takaisin ja muisti että jos koiran näkee pitää tulla sivulle. Ylitettiin autotie ihan hyvässä järjestyksessä kuten olen opettanut mutta sitten Hau säntäsikin lyhyen matkaa jo kaukana olevan belgin perään, huusi yhden! voimasanan sen perään ja sitten Hau meni tien pientareelle ja suti takakoivillaan pontevasti maata kauhealla tohinalla ja tuhinalla. Että ensikerralla mokoma belgianotus varmana tietää kenen reviirillä se liikkuu ja ihan ilman lupaa! Ja ensikerralla täytyy laittaa Hau käskyn alle ihan suosiolla vaikka olisi millainen välimatka. Nyt se selvästi yritti fiksuna tyyppinä tasapainotella alueella jolla Hau teoriassa käyttäytyy antamieni sääntöjen mukaan (räyhääminenkin loppui ennenkuin ehti alkaakaan eikä remmi kiristynyt kertaakaan säntäilystä huolimatta) mutta se saa kuitenkin oman tahtonsa läpi. Kauhean tärkeä pikkuinen reviirinvalvoja :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti