sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Pojat kyläilee


Verna ei ollut vielä nähnyt Roihua joten käytiin poitsujen kanssa talmataliaisen näyttövierailulla. Autossa Hau käyttäytyi aika hyvin, menomatkalla Hau rähähti kerran ja jouduin katkaisemaan pari mulkoilua. Tulomatkalla Hau oli jo niin väsynytkin ettei sillä riittänyt puhtia riitelemiseen. Vernalle Rohan sai tulla sisään ihan mutinoitta mutta syötävien esiin ottaminen oli vähän liikaa Haukkuselle. Tai oikeastaan keittiössä oli yksi dalmaatti liikaa jos Haurulta kysytään. Sisätilojen jakaminen Rohkun kanssa ottaa edelleen välillä koville vaikka parannusta on tapahtunut ihan huimasti siihen nähden, mistä lähdettiin alkujaan liikkeelle.

Käytiin lenkillä, molemmat ohitti kauniisti niin ihmiset, hiihtäjät kuin toiset koiratkin. Rohan varsinkin käyttäytyi tosi fiksusti, Hauru sen sijaan teki jotain hinaaja- impressiota vaikka Hau normaalisti ei todellakaan vedä. Siellä oli vain niin paljon ihan parhaita hajuja ja ilmeisesti mudissa oli vähän liikaa energiaa jäljellä niistä muutamasta saikkupäivästä. Minä itse tarvisin vain jonkun 'näin ulkoilutat kahta koiraa ilman että remmit on kokoajan solmussa' kurssin. Siis jotkut ihmiset kykenee tähän ilman että ne näyttää enemmän tai vähemmän tärähtäneiltä hysteerikoilta. Jotkut, ei tämä ihminen ilmeisesti. Avallonin ja Ambaran kanssa ei tätä ongelmaa juuri ollut, ehkä siksi kun ne oli/on narttuja joten ne eivät hyörineet niin paljon kun joka ikistä penkkaa pitäisi ehtiä haistaa ja tietty on kilpailua sitä kuka merkkaa ekana ja vikana ja toisen päälle ja... Max taas on aina irti joten senkään kanssa ei ole tullut harjoiteltua. Ehkä jos asuttaisiin kaupungissa niin pojilla olisi muutenkin tiukempi kuri, nyt ne saa olla aika valtoimenaan kun ei tarvitse niin huolehtia vastaantulijoista tms. Ainakin otan lyhyemmät remmit ensikerralla kun mennään ihmisten ilmoille.

Ylläolevaan liittyen, Rohan on alkanut merkkailemaan. Useimmiten se seurailee Haurua, kulkee sen perässä ja merkkaa ne kohdat mitkä Haurukin mutta joskus se löytää ihan omiakin kohteita. Jalka ei silti vielä nouse, muutamia haparoivia yrityksiä on näkynyt mutta enimmäkseen Rohan pitää kaikki koivet tukevasti maassa. Mikä on ehkä parasta tietäen sen tasapainon :P Ja koiven nostaminen on vaikeaa, huomasi Rohku kun se koetti merkata puun mutta nosti väärän puolen jalkaa... On Rohan muutenkin kasvanut. Sehän on käyttänyt pinkkiä kurkkaria viimeaikoina mutta Helsinkiin otin sille nyt sen oman sileän pannan. Eihän se sille mahtunutkaan ihan noin vain, ilman säätämistä! Kuukaudessa ehtii kasvaa paljon sillä Rohanin tullessa panta oli sille aika löysällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti