lauantai 12. helmikuuta 2011

Saisi tulla se kevät

Paitaliinit

Joskus kun esim. luen kastrointi keskusteluja, tulee mieleen että olisikohan pitänyt vielä odottaa pidempään eikä kastroida Haurua. Ei sen luonne siitä kauheasti muuttunut, vielä entistäkin epäsosiaalisempi siitä tuli mutta se ei paljoa vaikuta meidän elämään. Ja silti. Jos kuitenkin Hau olisi siitä tasoittunut iän myötä ihan itsestään? Tai jos se olikin ihan tavallinen uros? Nyt vanhempieni nartulla on juoksut ja on aikamoinen ero siinä, miten Rohan asiaan suhtautuu ja millainen Hauru oli aikanaan. Ei Hau ihan tavallinen ollut. Rohan on vähän piippaileva, lutkuttaa pissoja, on turhan rakastunut Avalloniin yms. Mutta ei se huuda montaa kuukautta putkeen, vietä samaa aikaa syömättä ja astu maanisesti kaikkea mikä eteen sattuu. Siis sen enempää kuin normaalistikaan, ihan 100% en ole onnistunut kitkemään Rohkun nylkytystaipumusta. OK, Rohan on kuukauden nuorempi kuin Hauru oli tämän käytöksen alkaessa mutta en usko että Rohanista paljon tuon kummoisempaa tulee sillä se ihan selkeästi tietää jo tytöt ja mitä niiden kanssa tehdään. Vanhemmillani on sitäpaitsi ollut uroksia joiden kanssa olen elänyt joten ei tämän nyt pitäisi olla mikään uusi ahaa- elämys. Kai se on vain sitä etten olisi halunnut Haurua kastroida. Vaikkei siitä sitten ollutkaan kuin hyötyä.

Nyt on taas turhan kylmä tokoilla ulkona. Rohanin kanssa ei haittaa mutta Haurun kunnollisiin treeneihin tarvittaisiin kyllä enemmän tilaa kuin minun olohuone... vaan kai se tästä taas. Kirjataan ylös nyt sitten Rohanin edistymistä.

Sivulletulo on uponnut ymmärrykseen hienosti, Rohan tajoilee tätä joskus kun se ei tiedä mitä tehdään (tai annettu tehtävä ei vain kiinnosta niin paljoa). Muutaman askeleen seuraamiset onnistuu, varmaan pidemmätkin mutta turha mennä liian nopeasti. Haurulle opetin seuraamisen toisella tekniikalla, Rohanille ajattelin kokeilla imuttamista kun poika on niin iso että sen pää on hollilla ilman että minun pitäisi liikkua kaksin kerroin taittuneena. Rohan osaa myös oikealle käännöksen ja oikealle täyskäännöksen. Vasenta ei treenata ennenkuin saan jotenkin Rohanin ymmärtämään että sen tarvitsee liikuttaa pyllyään.

Noutoa olen sheippaillut pikkuhiljaa, ollaan päästy siihen että Rohan ikään kuin ottaa noutokapulan suuhunsa maasta tai minun kädestä mutta ei kuitenkaan varsinaisesti tartu siihen. Tästä ei ollakaan sitten edetty mihinkään vaikka ollaan otettu jo useita sarjoja. Mutta pakkonoutoa en todellakaan ala kokeilla näin "tuoreen" koiran kanssa, ehkä sitten joskus jos sheippaus ei tosiaankaan onnistu. Sain minä Haurun noutamaan puhtaasti sheippaamalla joten periaatteessa osaan tämän.

Peruuttamista ollaan opeteltu, tämä ei ole Rohanista vaikeaa muuten mutta vielä jätkä istahtaa helposti. Samalla ollaan sitten harjoiteltu 'ylös' käskyä. En oikein tiedä mistä tuo ylös- sana tuli kun Haurulla ja Maxilla on käytössä seiSO mutta ehkä mä muistan että Rohkulla on spesiaali-sana... Olen kyllä pyrkinyt opettamaan Rohanille samat käskyt kuin Haurulla on. Joskus jos saan talmataliaisen koekuntoon, en halua jännityksessä sakottaa senoja.

Aloitin nyt vihdoinkin opettamaan Rohanille etutassut kupin päällä pyörimistä :D Ehkä olisi kannattanut aloittaa tästä päästä jos olisi fiksu. Nyt ollaan vasta siinä pisteessä että Rohan varovasti koettaa tasapainoitella itsensä kupin päälle ilman että kuppi lentää huitsin kuuseen :D Tarkkuus on vähän hukassa mutta kohta puoleen varmaan saadaan hämmästellä kuinka pilkullinen takamus pyörii. Ja sitten aletaan opetella sitä vasemmalle kääntymistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti