tiistai 21. kesäkuuta 2011

Kun vaan pitää hankkia ongelmia itselleen

Kun uusia kuvia ei ole niin laitetaan vanhoja

Jotain kaksi päivää Haurun hotspot- yllärin jälkeen Max alkoi ontua. Jep, se on joko riekkunut Roon kanssa tai sitten ihan itsekseen mutta todennäköisemmin jalan vammautuminen liittyy Rohaniin. Koska kaikki tuollaiset jutut yleensä liittyy Rohaniin. On ollut tosi sateista ja kun molemmat kaverit on sairaslomalla niin Rohan ei ole viihtynyt ulkona niin kauhean hyvin. Mä en itse ilmeisesti ole hirveän henkevää seuraa koska vaikka pihalla vedettiin ja heiteltiin pyöränrengasta ei Roota jaksanut se kauhean kauaa kiinnostaa. 'Tylsää... voidaaks mennä sisälle?? Täällä sataa ja en jaksa leikkii sun kanssa...' Kiitti vaan sullekin, kaveri. Ja tietäähän sen mitä siitä seuraa kun Roo kökkii sisällä. Se alkaa rapsutella itseään kun ei ole muutakaan tekemistä ja sillä on nyt sitten taas sukat jalassa ja kaula auki kun en heti tajunnut mitä on tapahtumassa. Tähän päälle vielä tuo vanhus jolla on asento- ja liiketunto katoamassa hyvää vauhtia niin ollaan ihan kuin joku koirien vaivaistalo. Ihanaa. Ja ostiko toi eläinlääkäri itselleen taas uuden auton?? Herää kysymys että miksi mulla onkaan taas koiria? Voisi olla ihan sellainen normaali ihminen jonka ei tarvi aamulla ensimmäiseksi mietiskellä koira-eläimen ihon syvintä olemusta...

Mutta oikeasti Hau on kyllä selvästi parantumaan päin, ainoa vain että se iho ärtyi aika paljon sen omatoimisesta vahauksesta. Herra unohti vahat sun muut, niitä olisi ehkä tarvittu... Mutta sekin on parantumassa kovaa vauhtia, aikansa vaan ottaa että karvat kasvaa takaisin ja noin. Max kävelee jo ihan ontumatta mutta vielä se ei kuitenkaan saa riehua ja Roo voi suhteellisen hyvin pinkkien sukkiensa kanssa. Miksiköhän sillä on kaikki aina pinkkiä? Avallon on vaan vanha, sitä ei taida voida "parantaa". Mutta jos joku tietää jotain asiasta niin saa ilmoittautua. Vaikka Indiana Jones nuoruuden lähteen kanssa? Niin, ja alla syitä siihen miksi mulla on niitä koiria ;)




Siis vähänkö mä haluaisin mudin pennun? No en vähän vaan tosi tosi paljon!

(Ei kyllä onnistu, johan mulla on dalmiksen melkein-vielä-pentu täällä. Mutta se ei ole kuitenkaan ihan sama asia vaikka tosi ihana onkin, just puhelimessa mummolleni kehuin sitä kuinka hieno ja kiva ja paras Roo on. On se kumma kun ihmiset ei soittele mulle useammin, luulisi että kaikki haluaa kuulla tuntikaupalla juttua mun muruista. Vaikka ne onkin todistetusti ihan sairaita. Sairaan ihania :D )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti