tiistai 12. heinäkuuta 2011

Herra Jack Orka liittyy jengiin


Eläinkaupassa oli ale joten mukaan tarttui kaksi Orka Jack- lelua etukäteis-synttärilahjaksi pikkupojille. Olen noita halunnutkin jo pidempään mutta kun leluja on nykyään pakko olla aina kaksi samanlaista (syy tähän paljastunee alempana) niin n. 20e kpl hinta on hieman hillinnyt ostohaluja, varsinkin kun eräiden käytössä lelut tuntuu aina kestävän sen puoli päivää parhaimmillaan... Tuo kaikkein pienin koirayksilö on poikkeus, se ei riko leluja. Ehkä koska se ei kauheasti leiki niillä ylipäätään :P Vaikka vinkupehmot on kyllä kovassa käytössä, varsinkin aamu neljän aikoihin.

Ihan hirveästi kuvia, sorry. Toivottavasti kukaan ei selaile tätä millään puhelimen kökkö yhteydellä tms.... vaikka onhan nuo sentäs aika pieniä kooltansa :D Mulla on liikaa kokemusta surkeista nettiyhteyksistä kun alkaa aina hirvittää vaikka nykyään meidän netti on melkein nopea ja useimmiten jopa toimii! Tosin tänään käytiin ostamassa uusi reititin kun vanha posahti taas. Tämä alkaa jo mennä ihan naurettavaksi mutta jätetään internetyhteys romaani kirjoittamatta kun koirat on se blogin aihe.

Roo pääsi ekana tutustumaan Orkaan. Se oli niin ihana ettei siitä voinut laskea irti edes pissimisen ajaksi kun mä kuitenkin halusin varastaa Rohanin Orkan. Ihan varmana halusin!

Sitten Rohan tuijotteli minua kulmiensa alta ja juoksi lelu suussa pakoon jos vilkaisinkin sitä kohti.

...kaikki haluu mun lelun... ja se ei oo vainoharhaisuutta... se on totta! Varmana on!

Ilme vaihtui epäluuloisesta kiinnostuneeksi kun otin selän takaa toisen Orkan ja aloin leikkiä sillä itsekseni. Naapurit on onneksi varmaan jo tottuneet eikä ihmettele kun rallittelen itsekseni pihalla koiranlelun kanssa...

Rohan haluaisi tulla katsomaan lähempää...

Mutta juoksi kuitenkin aina lopulta kauemmas karkuun kun kuiteskin himoitsen Roon lelua!

Tuolta se tuijotti minua pitkän aikaa ja pohti tulisiko leikkimään minun kanssa vai ei... kun toistaalta mulla näytti olevan kivempaa kuin Roolla... toisaalta taas... mutta sitten taas...

Ei hitto, mä tuun leikkiin sun kaa, meni syteen tai saveen!!!

Aika savista meillä olikin kun putkirempan jälkeen piha on ihan myllätty.

Kun Roo vihdoin uskalsi tulla luokse, vedettiin lelua...

...ja heiteltiin sitä.

On se aika nätti välillä. Murunen.

Kaksi Orkaa kerralla :D

Aika äkkiä Roo huomasi että mulla on aina kivempaa kuin sillä ja se toi molemmat Orkat aina mun jalkoihin että voitaisiin leikkiä yhdessä :D Mä tiedän kaikki parhaat leikit ihan selvästi. Äkkiä se aina keksii ettei omiminen kannata mutta aina uusien tavaroiden kanssa pitää aloitaa opettaminen alusta. Ehkä sekin joskus jää pois?

Heitettäessä tuo lelu saattaa pompata ihan minne sattuu noiden väkästensä ansiosta mikä oli Rohanista hirvittävän hauskaa mutta vaikeutti kyllä kuvamista kun ei yhtään voi arvioida mihin lelu laskeutuu.

Toivottavasti ne nyt edes vähän kestää talmataliaisen tuholeukoja.

Se ainakin *vaikuttaa* suhteellisen tukevalta, mikä tekee siitä myös suht painavan. Ei ehkä kauhean hyvä idea antaa Rohanin kaltaisen koiran leikkiä sillä sisätiloissa koska Roo paukuttelee sitä sillä voimalla että ikkunat yms. olisi varmaan vaarassa.

Täältä tulee lelu, heitä uudestaan!!

Tämän pitäisi myös kellua, tätä testataan jossain vaiheessa sillä vesileluksi minä näitä vähän suunnittelin.

Mukava suu-tuntumakin tässä lelussa ilmeisesti on, sen verran mukavaa sen järsiminen vaikutti olevan

Rohan on RAKASTUNUT!!!

Hauru tutki Orkan ensitapaamisella hyvin tarkkaan, mikäs se tämä on olevinaan?

No ni, mitäs sitten tehtäisiin?

Ai siis oikeestiko mun pitäisi tällä leikkiä?

Ooo, tuonne se lensi, meen jokatapauksessa perään

Orka sai kuitenkin enimmäkseen leikkiä yksinään kun Haulla oli kivempiakin puuhia. Hau ei oikein ole muovilelujen ystävä eikä tuo edes vingu - ihan turhake siis. Mutta uskoisin että se ajaa asiansa vesileluna Haurunkin mielestä.

Orka Palautus ry.stä päivää

No kai mä voin tällä vähän leikkiä :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti