lauantai 3. syyskuuta 2011

Kummallinen sade-pilkku

Vanha kuva, kun sateella ei oikein saa uusia. Huomaa hyvin että Hau on tällä hetkellä aika eri näköinen vaikka on sen turkki jonkun verran ehtinyt jo kasvaa takaisin.

Vaikka satoi ihan kaatamalla, Rohan halusi tokoilla. Mikäs siinä, hyvä kai se on että ei opi turhan hienohelmaksi. Itselleni otin kylläkin sateenvarjon, joku pikku kuuro on vielä ihan ok mutta tuollainen saavista vettä niskaan juttu... ei ihan innosta. Tehtiin hyppyä, seuraamista, liikkeestä maahan ja luoksetulo sekä katoksen alla muistuttelin sille mieleen kaukoja. Ei ehkä ihan paras idea kun kaukoja ei olla tehty pitkään aikaan ja herralla oli ihan liikaa intoa taitoihin nähden mutta lopulta sain sen keskittymään niin että pääsin palkkaamaan muutamasta vaihdosta :D Rohanista treenit oli taas ihan liian lyhyet vaikka normaalisti se ei niin kauheasti tykkää olla sateessa. Tokoilu on kai vaan niin kivaa että sää ei haittaa mitään. Sen olen huomannut että Rohan haisee märkänä vahvemmin kuin muut koirani. Kyllähän noi toisetkin haisee ja varmaan vahvemmin vielä jonkun koiriin tottumattoman mielestä mutta Rohan... OMG! Vähän tekisi mieli jättää se aina kuistille kuivumaan mutta ei me sellaista harrasteta, eihän se Roon vika ole jos se löyhkää.

Haurukin olisi ollut ihan valmis kaatosade tokoiluun mutta en viitsinyt riskeerata koska sade oli tosissaan aika rankka. Hauru ei periaatteessa välitä millainen sää on mutta joku raja silläkin on ja tarkoitus olisi nyt tehdä kivoja ja onnistuneita treenejä jotta vire nousisi. Koska sade ei yhtään hellittänyt otin sen sijaan Haurun mukaan vanhempieni taloon hoitamaan niiden koiria ja kissoja (ovat itse lomalla). Hauru oli oikein hienosti, joskin koetti vähän pöytäsurffailla, ja erityisen hieno se oli Pii- kissan kanssa. Toista kissaa ei nähty, se katsoi että parasta piiloutua kun joku vieras piski on näköjään eksynyt sisälle. Pii oli jostain syystä kauhean utelias ja halusi haistella Haurua ja seurata Haun tekemisiä nenä koirassa kiinni. Hau oli aika o_O "ööö.... miks se koskettelee mua?????" mutta hienosti muisti että vieraita kissoja ei juoksuteta yhtään sen enempää kuin meidän omia. Ei aina niin itsestäänselvä juttu tälle herralle. Eikä yrittänyt merkkailla (tosin en antanut sen olla sekuntiakaan poissa valvovien silmien alta :P ).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti