sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Dallulenkki

Lenkillä Rohan syö vähintään keppejä, kaarnaa, heinää, mutaa, hevosen ja/tai hirven kakkaa ja uusin villitys on purukumi. Ei kovin turvallista, tosiaankaan. Mutta Rohan on tosi hyvin oppinut että roskia ei oteta ja jos otetaankin niin ne pudotetaan käskystä joten yritän opettaa saman koskemaan purkkaakin. Onneksi me ei asuta missään kaupungissa joten ei ole niin pelkoa että joku hullu kylväisi tänne mitään myrkkyjä.

Ja päälle kuravettä vaikka vieressä olisi saavissa ainakin vähän puhtaampaakin juomaa tarjolla.

Tänään käytiin Rohanin kanssa dalmatiankoirien yhteislenkillä. Tutustuttiin mm. Rohanin siskoon, oli oikein kiva nähdä Roon sukulainen (ja dalluja ylipäätään kun ovat edelleenkin mulle aika vieras rotu). Rohanistakin oli ilmeisen hauskaa, mukana oli vähän kipakampiakin narttuja jotka ainakin aluksi vähän epäilytti Rohkua mutta siellä se painatteli tyytyväisenä muiden lomassa ja spurttaili kallioilla. Rohan ei ole oikein tottunut vieraisiin koiriin, huomaa kyllä. Roo-rukka ei kyllä tuntisi oloaan yhtään mukavaksi esim. mudi- narttujen seassa jotka usein sanovat paljon rumemmin mielipiteensä tungettelevista uroksista :p (Ja esim. Haurusta on vaan ihanaa kun tytöt on vähän tulisia.) Metsässä Rohan oli ihana kun se tuli kaiken tohinankin keskellä säännöllisesti tarkastamaan missä se oma ihminen menee :) On se hieno poika. Muutenkin herra totteli aika hyvin alku-innostuksen jälkeen. Tiesin omien mittausteni perusteella ettei Rohan ole mikään iso dallu ja tuolla sen huomasi hyvin kun se oli oikeastaan ihan samankokoinen narttujen kanssa. Ja hoikkahan se on myös mutta ihan tarkoituksella, ehkä sille tulee massaa iän myötä tai sitten ei. Ihan sama oikeastaan, ei sen tarvitse mikään jättiläinen ollakaan. Lenkin jälkeen vähän tokoiltiin kyytiä odotellessa, tehtiin seiso- ja maa- käskyjen erottelua jossa ei ollut mitään ongelmaa sekä paikalla makaamista joka oli myös muuten ok mutta vähän vinkumista esiintyi. Rohanista on vaikeaa olla liikkumatta. Kyllä me vissiin mennään sinne möllitokoon nyt sitten vaikka en tiedä miten tuo ihan maalaistunut hurtta jaksaa jännässä paikassa keskittyä. Vaan sittenhän sen näkee.

Ropsu Vernan sängyssä, sängyn omistajan kuvaamana. Roo ei ehtinyt pysymään aloillaan.

Sitten mentiin Vernalle syömään. Rohan muisti heti että Yoda on se joka aina huutaa Rohanille ja sekin oli vähän epäilyttävää mutta Yodan lelut ja luut kelpasivat kyllä. Ja Yodalle heitetään nameja lattialle kun se jää yksin mutta se ei ole niistä niin innostunut joten Roo auttoi siivoamalla huonekalujen takaa ja kukkaruukkuun pudonneet namit kerättiin myös parempaan talteen. Roo oli aika kiltti kyläilijä, ei tainnut rikkoa mitään vaikka joka paikka (keittiötä lukuunottamatta kun Yoda oli siellä enimmäkseen) piti tutkia ja hyllyt koluta. Tultiin siihen tulokseen että Rohanille pitää ostaa oma röhköpossu ja laitettiin samalla talvitakki tilaukseen. Saa nähdä meneekö tuo Rohanille kun rinnanympärys tuntui aika hurjan isolle mutta pienempi koko ei taas olisi ollut riittävän pitkä. Kokeillaan ja lähetetään takaisin jos puku vaan pyörii pilkun päällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti