sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Voi noita ihmisiä

Voi luoja noita ihmisiä! Tänään toi tyhmä kaksjalkainen piilotti mun aamuruoan ympäri kämppää, joskus se tekee niin. Sitten kun olin keskittynyt löytämään kaikki vaikeimmatkin piilot niin se lähti sinne tokoilemaan enkä huomannut. Sen vuoksi se sitten otti väärän koiran! Miettikää! Miten joku voi sekoittaa komean ja älykkään mudin hölmöön pilkulliseen tomppeliin? Tän takia just mä aina karjun että "älä unohda mua!!!" jos huomaan että toi ihminen on lähdössä jonnekin koirakamppeet päällä. On sitä varmaan vähän harmistuttanut paikan päällä kun se on tajunnut erheensä... varmana aika noloa yrittää tokoilla talmatali-aivon kanssa...

No sitten kun ne palas kotiin (ja voittiko ne mitään? no ei! mä oon sentäs aina tullut ekaksi kaikessa mitä olen tehnyt!*) niin ilmaisin ärtymykseni ja sit mua koitettiin lahjoa jollain kumisella norsulla, no en varppina leiki sellaisella. Pehmolelu sen olla pitää. Sitten me mentiin lenkille ihan kahdestaan ja ihminen opetti mulle jotain uusia temppuja. Ne oli kaikki ihan piis of cake ja osaan nyt mm. moonwalkin. Siitä se varmaan tajusi taas kuinka fiksu mä olen ja miten turhaa on yrittää kouluttaa noita alempia elämänmuotoja. Ens kerralla oon valppaampana ja karjun kahta kovempaa jos se meinaa ottaa väärän koiran mukaansa!

* toim.huom. Ei Hauru ole aina voittanut, se vaan luulee niin. Se on silti paras mudi mitä olen omistanut, siitäkin huolimatta että joudun hiippailemaan salaa ulos omasta kodistani jos haluan välttää huutokonsertin...

2 kommenttia:

  1. Hauru parka! On sulla urpo ihminen kun tolleen vaan sekoittaa sut pilkkuun. Järkyttävää toimintaa, palautapas se ihminen ruotuun ja heti!

    t. velipoika kirjurinsa välityksellä

    VastaaPoista
  2. Todellakin! Olen jo ajatellut vaikka mitä rangaistuksia että kyllä se siitä oppii. Tai itkee ja oppii.

    VastaaPoista