torstai 16. helmikuuta 2012

Lisää ohittelua


Jos vaan on tilaa, palkkaan Rohania aika paljon heittämällä sille nameja koska siinä yhdistyy sitten Roon kaksi lempparia, ruoka ja leikki, ja ketunraadon voi jättää superpalkaksi. Rohania ei ihan niin paljon aina innosta jos nameja vaan tungetaan suuhun, vaikka mukavaa sekin on, mutta tuo heittely on niin kivaa että pilkku viitsii keskittyä minuun vaikka jotain jännää olisi ympärillä. Kokeilin Haurulla samaa mutta sitä homma ei oikein innostanut :D Taidetaan pitää Haurulla edelleen hyppyyttämistä palkkana vaikka se välillä sattuukin naamaan... Mudi ei nimittäin oikein aina muista ettei tartte ihan päin näköä kuitenkaan pompata.

Höyrypään kanssa ollaan nyt muutamia koiria ohiteltu kohtuullisen onnistuneesti, eli suunnilleen kohdalla se sanoo räyh! mutta muuten pysyy ihan hiljaa ja hallinnassa :) Muutenkin Hauru tuntuu olevan aika hyvin kuulolla. Itsekin olen alkanut suhtautua ohituksiin rennommin, toivottavasti kehitys nyt jatkuisi samansuuntaisena. Haurun sisätiloissa hiljentäminen on myös mennyt ihan OK, eihän se nyt täysin äänetön ole eikä varmana tule olemaankaan mutta huomattavasti hiljaisempi kun olen järjestelmällisesti puuttunut sen mölyämiseen. Kas kummaa ;)

Maxin kynsienleikkuun rauhoittaminen lienee pidempiaikainen juttu mutta ehkä jonkinlaista kehitystä siinäkin on nähtävissä. Kynsiä siltä on leikattu tai "leikattu" pari kertaa viikossa ja olen koettanut kehittää kärsivällisyyttäni etenemällä leikkaamisessa niin hitaasti että Maxia ei ala ahdistaa. Jos alkaa niin odotellaan että turre rentoutuu ennen jatkamista ja vain ihan rauhallisena ja rentona pääsee pois tilanteesta. En tiedä onko metodi kaikkein paras mutta namit kiihdyttää Maxia niin paljon etten usko että mikään nami per kynsi systeemi ainakaan on sille hyvä silloin kun haetaan rauhallisuutta. Ensimmäisellä kerralla leikkaamiseen meni reilu tunti, nyt pahimmillaankin puolet siitä. Aika kauan kun vertaa noihin toisiin poikiin mutta kuten sanottu, kehitystä on kuitenkin tapahtunut.

Romppainenkin on ollut hieno mies, autot eivät vaikuttaisi olevan ongelma ja vapaana ollessaan se on hienosti tullut luokse vaikka mm. lapsi puhui tullessaan meitä vastaan (Rohanistahan edelleen kaikki aina puhuu Rohanille), koira on juossut metsästä meitä katsomaan, tuli pois syömästä jotain hevosenp*skaa yms. Hieno irtipidettävä siitä on muodostumassa ja aika monista asioista se tulee nykyään jo itsestään kertomaan. Ja lauantaina mennään katsomaan jos saataisiin niitä vetokamppeita niin päästään sitäkin treenailemaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti