tiistai 7. helmikuuta 2012

Ohitusmerkintöjä


Ilmeisesti mopsin perässä käveltiin heti lenkin alussa, Hauru kyllä pyrki pitämään kontaktia minuun ja pelattiin "missä koira" peliä mutta kuitenkin kaksi kertaa kun tultiin ihan lähelle jouduin huomauttamaan rääkymisestä. Mutta hiljeni ja lopulta varsinainen ohitus tapahtui kauniisti vaikka vastapuolellakin taisi olla jotain sanottavaa. Ihan tyytyväinen olen, ei nyt täydellistä edelleenkään mutta Hauru on tosi hyvin pysynyt kasassa viimeaikoina ja kykenee myös itse tekemään valintoja kunhan vain välimatka pysyy riittävänä. Tämä ei ole ikinä ollut Haurun vahvimpia puolia, johtuen motivointi-ongelmista?, joten ihan kiva että edes silloin tällöin mudilla syttyy jonkinlainen ymmärryksen valo ja ollaan samalla sivulla mitä tulee näihin puolustusasioihinkin.

Lenkin lopussa nähtiin naapurin mies, pyysin Haurun heti sivulle kun hän aina välillä pelkää koiria mutta tänään setä halusikin kysellä joko on oltu hiihtämässä. No eipä kyllä, ei ole edes suksia mutta en muutenkaan usko että nämä paikalliset arvostaisi jos menisi koiran kanssa laduille vaikka täällä en ole kertaakaan törmännyt sellaiseen laturaivoon mikä on ihan arkipäivää ainakin Helsingissä. Ja urheileminen ilman koiria on sulaa hulluutta. Hauru oli ihan hiljaa vaikka tuijottikin minua taas sen näköisenä että OMG, pitääkö sun aina yrittää tapattaa meidät puhumalla kaikille murhaajille!!! Naapuri sanoi että siinäpä valppaan näköinen koira... Joo, niinhän se on :p Valppaana odottaa että vieras tekisi jonkun virheliikkeen että pääsisi hyvällä omatunnolla toivottamaan mokoman murhaajan hornan tuuttiin... Varsinkin kun naapurilla oli tappovälineet (eli sauvat, niille jotka eivät puhu luontaisesti Haurua) ihan pokkana kaikkien näkyvillä, ei tajunnut yhtään häpeillä niiden olemassaoloa. Onneksi hän huomasi että vahtikoira on valppaana niin selvittiin kuitenkin hengissä kotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti