keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Uimareita


Höyrypää pääsi tänään ihan pienesti uimaan ja jalka ei tunnu ottaneen siitä nokkiinsa. Eikä siitä kun samainen pölvästi juoksi täysiä päin ovea: "oho, se ei ollukaan auki... noo näitä sattuu". Ainakin eräille... Josko uiminen auttaisi rauhoittumaan, tontin edustalla rauhallisesti käppäily kun ei oikein tunnu vaikuttavan mihinkään ja Haurullahan liika energia näkyy aina lisääntyneenä riidanhakuisuutena ja ihan järjettömänä äänenkäyttönä kun jokainen rapsahdus pitää rääkyä. Joo, se oli kissa joka tuli sisään (sadannen kerran tänään kun niiden pitää tietenkin rampata edestakas), ei tartte haukkua joka ikinen kerta kun ei sieltä tule ketään vieraita. Eikä niille miljoonalle muullekaan jokapäiväiselle tapahtumalle, kiitos.

Hauru oli innoissaan kun pääsi rannalle, eka kerta tänävuonna, mutta se ei millään uskaltanut uimaan. Lopulta uhrauduin ja kahlasin veteen nykäämään mutiaisen niskavilloista niin syvälle että jalat irtoaa maasta. Kun se kuitenkin tykkää uimisesta. Taitaa taas mennä pari uimakertaa kunnes Hau saa kerättyä riittävästi varmuutta uidakseen ilman tukea. Maxin perässä se varmaan uskaltaisi mennä mutta kun tarkoitus on uida rauhallisesti niin se ei toistaiseksi käy. Menee siis kahluuhommiksi (kun minä en ui) jos mennään uudestaan nyt toipilasaikana :/ Hau haki pari kertaa frisbeetä mutta sitten vahingossa heitin sen pidemmälle mitä Hau uskalsi yksinään uida joten piti lähteä kotiin vaihtamaan koiraa.

Romppa remmin päähän ja saatiin frisbee pelastettua :) Roo oli fiksu, ensin se oli vähän epävarma kun se ei ole tottunut uimaan ilman että heitän sille jotain mutta tajusi se sentään lähteä kun viittoilin sille riittävästi. Hienosti se ui näyttämääni suuntaan ja aika äkkiä bongasi kelluvan lätyskän, taitava pelastus-talmaatti. Hyvä homma koska tuo frisbee on kuitenkin Haun lemppari leluja. Heitin Rompalle sitä vielä muutaman kerran ja sitten mentiin uimarannalle (hyi hyi!) kokeilemaan hyppääkö talmaatti laiturilta. No ei se oikein hyppää. Ekalla kerralla kun heitin kepin laiturilta, Roo epäröimättä pudottautui reunan yli ja vajosi tietenkin hetkeksi veden alle. Ei se siitä tuntunut hätääntyvän vaan haki kepin ja hienosti toi sen rannan kautta. Toisella kerralla yritin juoksuttaa Roolle vauhtilähdön, josko se sillä tajuaisi hypätä eikä vaan pudota reunan yli mutta ei, sama homma. Kolmatta kertaa Roo ei halunnut enää kokeilla sukeltamista ja katsoi hetken asiaa pohdittuaan parhaaksi hakea kepin rannan kautta. Ehkä kokeillaan tätä kuitenkin uudestaan, pitää vaan vähän kehitellä ideoita millä pilkun saisi hyppäämään eikä vajoamaan... Vaikka en kyllä tiedä olisiko se Roosta yhtään sen kivempaa ja mitäpä sen on väliäkään. Ei se kuitenkaan tarvitse laiturilta hyppäämistä yhtään mihinkään.

Tokoiltiin pikaisesti Siwan parkkiksella. Lyhyt paikallamakuu, oli levottomampi heti kun oli edes näin vähän häiriötä. Seuraamista, koetin seurauttaa sitä roskien yms. yli jotta pääsisi kieltämään haistelemisesta ja kerran se erehtyikin laskemaan päätänsä. Luoksetulo tehtiin myös, perusasentoon tuleminen ei ole ihan täydellinen parhaimmillaankaan. Pitäisi hioa sitä reippaammaksi ja tiiviimmäksi, ei se useimmiten ihan niin isoa lenkkiä selkäni takana tee mitä edellisellä videolla mutta parannettavaa on. Jokseenkin hölmöä kun se on niitä harvoja osia jotka Rohanille on opetettu oikeasti hyvin... Ei Roo edes taida ruveta kiepsahtamaan edestä, joissain tilanteissa se tekee sitä ja suorittaa kiepsahduksen ihmeen näppärästi kun miettii miten kömpelö rohjake se on mutta Roo on loppujenlopuksi kuitenkin enempi sellainen teen mitä on opetettu enkä ala soveltamaan tyyppi. Soveltaminen tulee kuvoihin lähinnä silloin kun se ei halua tehdä jotain, ei siksi että sen mielestä homma hoituisi paremmin sen omalla tavalla (mitä Hauru tekee).

maanantai 28. toukokuuta 2012

Paimentimet ulkoilee

Kipulääkkeen aloituksen jälkeen Höyrypää jatkoi ontumista satunnaisesti mutta nyt se on mielestäni ollut kaksi päivää ontumatta, jee!

Luultavasti tässä Hau demonstroi miksi sen koipi ei meinaa parantua. Olen sisällä laittanut kaikille hypättäville alustoille jotain kamaa niin että niille ei pääse ja ulkona Hau on valvonnan alaisena (tuosta pöydältä kävin nostamassa sen alas). Jos malttaisi olla vähän aikaa siivosti niin parantuisi nopeammin ja pääsisi nopeammin takaisin riehumisen pariin?

Mutta sitten ei saisi niitä maukkaita kipulääkkeitä... Haulle annettiin ilmeisesti jotain makutabletteja kun ne uppoavat herraan ilman minuuttien tappelua aiheesta.

Maxin saa näyttämään kieltä kun miettii että eräs kohta 8 täyttävä paimenkoira pitäisi ehkä laittaa laihikselle... Ei se nyt mikään ihan läski kuitenkaan ole, sillä on vaan tuollainen ruumiinrakenne, isot luut ja paksu nahka ;D 

Pöytähyppelyn jälkeen tuhma potilas yrittää houkutella ihan laihaa buvieeria pahuuden teille...

"Jos et leiki mun kanssa niin PUREN sua!!!!"

"Nii mutta kun sä et saa leikkiä, etkö muista?" Max muistaa ainakin.

Max ei ole koskaan tuhma ja siksi sitä ei voi laihduttaa näännyttää nälkään. Kun eihän niin tehdä kilteille ja tottelevaisille koirille??

lauantai 26. toukokuuta 2012

Roon MH videot

Tässäpä näitä videoita lopultakin, huomatkaa vaihtaa laatu paremmaksi! Tai linkki YouTube soittolistaan. Kuvaajien nimet unohdin ekasta postauksesta eli Riitta Liimatainen ja Kai Tarkka olivat nämä.


Kontakti, eka leikki ja takaa-ajot
Video alkaa vähän kesken, siitä puuttuu kun menemme testin ohjaajan luo jossa Roo tietenkin moikkasi heti TOn sekä se kun TO lähtee viemään Rohania pienelle lenksulle. Roo lähti vieraan tyypän mukaan ihan tyytyväisenä mutta ei kiinnittänyt häneen juurikaan huomiota kun maan haisteleminen yms. kiinnosti enemmän. Roo leikki TOn kanssa aikalailla samalla tavalla kuin minunkin, se leikkii mielellään mutta ei ole kiinnostunut lelusta jota ei heiluteta ja ote elää enemmän tai vähemmän. Roon voi myös aika helposti painostaa irti lelusta mutta tähän varmaan vaikutti tänään se eilinen kurinpitokin, pitää olla extra- kiltti leikkiessä ettei mammalta pala käämit :p


Aktiviteettitaso...
...toisin sanoen tylsä video jossa ei tapahdu oikein mitään ja sekin vähä on puun takana piilossa :p Tarkoitus on siis katsoa osaako Roo rauhoittua jos mitään ei tapahdu. Aluksi Roo viihdytti itseään haistelemalla ja kuuntelemalla alhaalla huutavaa koiraa mutta sitten alkoi tylsistyttää ja se alkoi piipata. Se oli kuitenkin hyvin rauhallinen ollakseen Rohan, taisi olla kuuma?


Etäleikki
Eli niille ketkä eivät tiedä, tässä metsän laidalle ilmestyy piilosta hupullisen viittaan pukeutunut ihminen joka ensin leuhuttaa viittaansa, sen jälkeen heittää lelua pari kertaa ilmaan ja menee sitten piiloon jonka jälkeen koira lasketaan irti. Rohanista se vaikutti just kivalle heti ensinäkemältä ja se olisi lähtenyt moikkaamaan viittatyyppiä. Se ei kuitenkaan innostunut leikkimään etäleikkijän kanssa, vaikka muutamaan otteeseen leluun vähän tarttuukin. Roo myös tasaisesti vilkuilee missä minä olen ja etten vaan jätä, Roolla tuo on poikkeuksellisen pitkä välimatka irrota kun se yleensä pysyttelee ihan minun lähellä. Mikä ei silti estä luoksetulo- kutsuun viiveellä tottelemista :p


Haalari-yllätys
Roppanalle tyypillistä käytöstä, pelottavia asioita mennään katsomaan yleensä aika reippaasti ja jos se voidaan todeta vaarattomaksi Roo unohtaa koko jutun samantien. Mutta jos se ei pysty toteamaan asiaa vaarattomaksi se ei pääse siitä yli niin helpolla, mikä tulee jossain määrin esiin ampumis-osiossa.


Ääniherkkyys
Tämä oli minusta jokseenkin yllättävää, äänet on Roon heikko kohta yleensä mutta ei se kaikkia ääniä pelkää ja tämä räminälaite kuuluu näköjään niihin. Olisin silti odottanut siltä voimakkaampaa reaktiota mutta positiivistahan se vaan on että pilkku on reippaampi kuin uskoinkaan :)


Aaveet
Tässä siis piilosta ilmestyy kaksi KKKlaista aavetta jotka lähestyy meitä pikkuhiljaa, täysin eleettömästi. Rohanista aaveet oli epäilyttäviä mutta urheasti se yritti pysyä minun vierellä ja olla pelottava. Lopulta aaveet kuitenkin Roon yrityksistä huolimatta tulee niin lähelle että Roo päättää tehdä taktisen vetäytymisen :p Mutta reippaasti Roo menee niitä lopulta katsomaan ja tajuaa että ne on ihmisiä ja näin ollen ihan OK vaikka silti aika outoja.


Loppuleikki ja laukaukset
Roo leikkii ihan samalla tavalla kuin aiemminkin ja miksi ei leikkisi, ei testissä tapahtunut mitän sen mielestä kovin järkyttävää. Lähinnä päinvastoin. Päädyin siihen että ammutaan koska Roo kuuli kahden aiemman koiran laukaukset eikä reagoinut niihin kovin vahvasti vaikkakin se kiinnitti niihin huomiota ihan selkeästi. Omiin laukausiin se reagoi aika vahvasti, ei kuitenkaan pakenemalla eikä se missään vaiheessa yritä pois paikalta tms. mutta siihen ei vaan saa oikein mitään kontaktia. Tämä on nyt siis pieni näyte siitä, kun Roo ei voi mennä katsomaan mistä ääni tulee ja huomata ettei tarvitse välittää.


Kuvaajan yhteenveto
Ehkä riittävällä volyymillä saa selvää? Vaikka eipä tuossa sen ihmeempiä selvityksiä ole. Kuvaajan mukaan Roon haukku on niin uskottavaa että jos ikinä tulee joku tilanne niin otan sen vaan lähelleni ja sanon että se puree niin kukaan tavis ei varmana uskalla käydä päälle :D Kuvaajan selitysten aikana Roo katsoi kun viehettä laitettiin valmiiksi seuraavalle koiralle ja oli ihan 0_0 kohta toi kiva lelu varmaan taas lähtee!!!! Roo haluaa meille kotiin samanlaisen!

Roon luonne kuvattuna


Roo oli superhieno eikä karannut :P Keskusteltiin tästä aiheesta kyllä hyvin tiukasti eilen kun se taas lähti litomaan kepin kanssa joten kurinpito oli vissiin tuoreessa muistissa :p Videot ja tarkemmat kommentit tulee joskus illalla kenties tai sitten huomenna sillä niiden lataamisessa menee varmaan hetki jos toinenkin (enkä ole vielä itsekään nähnyt että onko ne miten onnistuneita). Mutta ne kertonee enemmän kuin tulosrivi, vaikka Roo sai jotain samoja "pisteitä" Haun kanssa niin ei se ollut yhtään samanlainen (minkä tietty huomaa jo kokonaisuutta tarkastelemalla). Mutta tällaista kuitenkin pilkkukoira sai aikaan:


a Kontakti, tervehtiminen: 4 Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b Kontakti, yhteistyö: 3 Lähtee mukaan mutta ei ole kiinnostunut TO:sta
1c Kontakti, käsittely: 4 Hyväksyy ja ottaa kontaktia

2a Leikki 1, leikkihalu: 4 Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
2b Leikki 1, tarttuminen: 3 Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
2c Leikki 1, puruote ja taisteluhalu: 3 Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan / korjailee otetta

3a Takaa-ajo 1: 3 Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista
3b Tarttuminen 1: 3 Tarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä
3a Takaa-ajo 2: 3 Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista
3b Tarttuminen 2: 5 Tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussaan vähintään 3 sekuntia

4 Aktiviteettitaso: 4 Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen

5a Etäleikki, kiinnostus: 4 Kiinnostuu avustajasta, yksittäisiä lähtöyrityksiä
5b Etäleikki, uhka/aggressio: 1 Ei osoita uhkauseleitä
5c Etäleikki, uteliaisuus: 5 Saapuu avustajan luo suoraan ilman apuja
5d Etäleikki, leikkihalu: 2 Ei leiki- osoittaa kiinnostusta
5e Etäleikki, yhteistyö: 3 On kiinnostunut leikkivästä avustajasta

6a Yllätys, pelko: 3 Väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista
6b Yllätys, puolustus/aggressio: 2 Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä
6c Yllätys, uteliaisuus: 2 Menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
6d Yllätys, jäljellejäävä pelko: 1 Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
6e Yllätys, jäljellejäävä kiinnostus: 1 Ei osoita kiinnostusta haalariin

7a Ääniherkkyys, pelko: 3 Väistää kääntämättä pois katsettaan
7b Ääniherkkyys, uteliaisuus: 5 Menee räminälaitteen luo ilman apua
7c Ääniherkkyys, jäljellejäävä pelko: 1 Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
7d Ääniherkkyys, jäljellejäävä kiinnostus: 1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

8a Aaveet, puolustus/aggressio: 2 Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä
8b Aaveet, tarkkaavaisuus: 4 Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja
8c Aaveet, pelko: 5 Peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähtee paikalta / Pakenee
8d Aaveet, uteliaisuus: 4 Menee katsomaan kun ohjaaja on edennyt puoleenväliin
8e Aaveet, kontaktinotto aaveeseen: 4 Ottaa itse kontaktia avustajaan

9a Leikki 2, leikkihalu: 4 Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
9b Leikki 2, tarttuminen: 3 Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla

10 Ampuminen: 4 Keskeyttää leikin/ passiiv., lukkiutuu yleisöä, laukauksia tms kohden, ei palaa leikkiin/ passiivisuuteen

torstai 24. toukokuuta 2012

Lekurilla

Eläinlääkäriltä kotiuduttu, ei löytynyt mitään vikaa Haukkusesta. Haurulle tehtiin kattava yleistarkastus ja mutiainen kopleoitiin oikein antaumuksella läpi: väännettiin, käännettiin, puristeltiin ja polviakin yritettiin tutkia. Nätisti Hauru antoi taas tutkia vaikkakin jännitti kaikkia lihaksiaan mikä ei tainnut tehdä ellin työtä ihan helpoksi. Loppujen lopuksi Hau sai tulehduskipulääkettä ja sen pitäisi nyt ottaa edelleen rauhallisesti mutta hallitusti liikuttaminen on sallittua jotta se saa vähän purkaa energiaansa johonkin. Hau painoi 18.8 kiloa eli melko lähellä normaalia mutta hieman on herra päässyt pyöristymään...

Lisää Rohkupossua


Editoimaton video missä Roo vähän yrittää tokoilla jotta Sam saa kokeilla järkkärillä videokuvaamista. Kuvanlaatu on näemmä paljon parempi jos katsoo tuubista eikä tuota upotettua. Nikon osaa ainakin jossain määrin pitää tarkennuksen automaattisesti valitussa kohteessa mutta ei sillä elokuvaaminen silti aina ihan helppoa ole. En vaan nyt ehdi saamaan paremmin hommaan soveltuvaa vempainta lainaan lauantaille mutta eiköhän tälläkin ihan OK jälkeä tule, vähintään tyhjää parempaa. Toivotaan parasta! (Raksutus videolla tulee kamerasta, jos joku ihmettelee. Tarkennus on "vähän" äänekäs :p Ja videon heiluminen johtuu kuulemma hyttysistä.)

Sattumalta videolle tallentui myös kuriton dalmis joka ei suostu palauttamaan lelua vaan rallattelee omiaan, mokomakin pöljäke >(  Noin muutoin olen ihan kohtuullisen tyytyväinen sen työskentelyyn, ei ihan parasta Rohania mutta ei huonointakaan ja toisaalta minäkään en ollut ihan parhaiten keskittynyt kun pääasiallisesti oltiin kuitenkin testaamassa kameraa. Roo ei ole ollut tuolla kaukalossa ennen mutta ei silti ollut ihan vaan nenä maassa tai pää pyörien vaikka meidän taustalla vanhemmat haki lapsiaan päiväkodista (lapset JEEE!!) ja läheisen talon koira vahti pihaansa (haukkuvat koirat YÖK!). Pitäisi muistaa pitää linja tiukkana, kuonoa ei lasketa maahan kesken tokoilun! Rohanilta tämä hajujen maailmaan uppoutuminen on jokseenkin uutta joten siihen en kyllä senkään takia ole kauheasti ehtinyt puuttumaan.

Taitava ja hieno talmataliainen (no, sitä omaa kivaa lukuunottamatta) pääsi palkinnoksi uimaan ja saikin uida ihan kunnolla kun Sam saa heitettyä kepin paljon minua pidemmälle. Tarviin mekaanisen heittokäden!


keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Rauhallinen mudi = oksymoron?

Haulle on huomiselle varattu eläinlääkäri aika, nyt se ei enää onnukaan takajalkaa vaan etujalkaa ja paljon selkeämmin :( Näyttäisi että se on silti takaa edelleen vähän ep, en kyllä ole ihan varma kun Haurulla on takaliikkeet normaalistikin huonot. Jokatapauksessa kiva yrittää pitää tuota levossa, ei sitä turhaan kutsuta Höyrypääksi. Vaikka Haun laittaisi häkkiin niin se siltikin vouhkaa ja kouhkaa eikä toivoakaan mistään rauhallisesta sairaslomasta. Ulkona Hauru olisi omasta mielestään ihan riittävän hyvässä kunnossa jahtamaan lintuja tai vaikka hyppimään paikallaan tasajalkaa jos ei muuta actionia pysty kehittämään.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Rohan kuvapostaus

Keppi ja järvi tekee talmaatista iloisen, kuvausolosuhteet ei tehneet kuvaajasta iloista

Rannalla oli aika paljon muitakin tyyppejä mutta röyhkeästi tungettiin sinne sekaan silti. Jostain syystä kyllä ne ihan meidän viereiset teinit häippäsi kun me ilmestyttiin paikalle

Kumma juttu, kun Roo on niin kiltti ja söpökin?!?

Oli oikeastikin kyllä, ei se ketään häirinnyt vaikka ensin se olikin aika kiinnostunut tarkastamaan ketä kaikkia Roon parhaita kavereita siellä oli

Kepin hakeminen vedestä on kivempaa kun edes mitkään ihmiset

Melkein-naapurin lapsia Roo morjesti ihan luvan kanssa. Sanoin että se on aika tunkeileva ja villi (lue: hyppii päin ja nuolee naaman väkisin) mutta ei se kuulemma ole yhtään niin villi kuin niiden lasten naapurin koira. ...joka on kai se dalmis joka me bongattiin Haurun kanssa :D 

Rohanilla oli edelleen sama tyyli kuin viimekesänä: jos se ei näe keppiä (tai lelua) se ui todella pystyasennossa, pärskii ja aina välillä "hyppää" ylös vedestä kun se yrittää nähdä missä keppi on

Jos Roo näkee kepin se ui kauniisti. Luulisin että sen olisi helpompi löytää kepukka jos ei pärskisi ja tekisi aaltoja jolloin se keppikin välillä menee ihan uppeluksiin kun tuo riehuu kun piraija-parvi... mutta ei Roo kuitenkaan hukannut lopullisesti kuin yhden kepin että ehkä se sitten toimii noinkin...

Rohanilla on sen verran sopivan kokoinen nahka ettei siitä oikein saa sellaisia tosi hassuja ravistelukuvia

Paras mikä kameraan tarttui

Välillä pidettiin keppien pilkkomis-tauko vaikka koetin kyllä sanoa Rohanille että niitä kepukoita on aika paha heitellä jos ne on hakkeena. Mutta tässäkään asiassa Roo ei ollut erityisen kiinnostunut minun mielipiteestä :p

Kotiinpäin lähdettäessä nähtiin ORAVA!!!

En ehtinyt saada kuvia Roon epätoivoisista yrityksistä kavuta puuhun. Roo taisi itsekin tajuta ettei se tule sinne pääsemään joten se päätti että se etsii toisen ORAVAN!!!. Tai sitten se tuli siihen tulokseen että ORAVA!!! ei varmana myöskään päässyt sinne puuhun ja on todellisuudessa jossain piilossa

Ei tuonne pääse :(

Olisiko ORAVA!!! mennyt sittenkin puun juurien alle piiloon?

Eikun se onkin tuolla, ihan varmana on!!!

ORAVAAAAA!!!! Tule Roon suuhun kanssa leikkimään!

Tuolla se on!!!

Eiku tuolla sittenkin!

Meno oli sen veran sekavaa että päätin laittaa herran liinaan. Pilkkukoiran aivoihin ei ihan selvästi kunnolla mahtunut muuta ajatusta kuin ORAVA!!!!

Koko loppulenkin Rohan oli täysin vakuuttunut että ORAVA!!! löytyy ihan hetkenä minä hyvänsä, siitäkin huolimatta että ei oltu enää alkuperäisen tapahtumapaikan lähelläkään

"Senkin epäuskoinen, kyllä mä sen löydän!!"

"Tuota.. kaikki lukijat: jos näätte mun ORAVAN!!! jossain niin jättäkää vaikka viesti tänne blogiin, okei? Se on ruskea, sillä on pitkä häntä ja maistuu varmana hyvälle."

"Mutta muistakaa että ette silti maista MUN ORAVAA!!! Kun jätätte vaan viestin että missä ootte nähneet sen."

IhQ kaikesta huolimatta

Potilas

Sekopää

Lenkillä Rohan näytti sitä omaa fiksuuttaan joten kirjoitellaan siitä tännekin. Käytiin ensin venerannassa kokeilemassa veden lämpötilaa, Roota ensin vähän epäilytti kun soutuveneet kolisi toisiaan/laituria vasten mutta kuten tavallista se meni kuitenkin reippaasti katsomaan niitä ja lopulta hyppäsi yhteen veneeseen kun sieltä näki paremmin vedessä lilluvat kepit :p Ei ne veneet olleetkaan pelottavia ja noin Rohan normaalisti toimii. (On se nyt taas päivän pihalla oltuaan alkanut olla sielläkin jo oma itsensä, onneksi.)

Vapaana ollessaan se oli niin fiksu pilkku. Pihaansa vahtimaan tullutta collieta se ei edes katsonut, siirtyi vaan oma-alotteisesti seuraamaan. Sama homma kun toisesta pihasta rynnisti rotikka, sitä Roo lopulta vähän katsoi kun se tuli kohti muristen mutta palasi heti kontaktiin todettuaan ettei se ilmeisesti ole kuitenkaan päälle tulossa. Taitava pilkku. Rohan ei edelleenkään ota kauheasti vinkkejä minun käyttäytymisestä mutta kiva yrittää olla itse ihan rento ja "älä siitä välitä, ei se tänne tule" samalla kun miettii että mikä olisi paras tapa toimia jos se rotikka ei jostain syystä pysähdykään... Rohan myös vastusti kiusausta lähteä lintujen perään, mukava yllätys. Välinpitämättömyyttä lintuja kohtaan on treenattu paljon mutta se ei ole vieläkään ihan 100%, niiden jahtaaminen on niin kivaa. Nykyään yllättävät tilanteetkin toimii ja vaikka välimatka "kohteeseen" olisi vain muutamia metrejä en ole joutunut stoppaamaan sitä liinalla enää pitkään aikaan näissä tilanteissa. Se auto- mokakin tuntuu täysin korjautuneen, ei se yhtään edes haikaile niiden perään :)

Tänäänkin treenailtiin vähän, paikalla makuussa näkyy taas vaihteeksi jotain valoa tunnelin päässä mutta voi olla että kun on tullut nämä helteet niin se johtuu siitä. On kiva maata tekemättä mitään kun on kuuma? Äitini näki kun treenailtiin noutoa ja oli samaa mieltä siitä ettei Rohan tunnu yhtään tajuavan mitä me tehdään ja miksi. Valot palaa mutta ketään ei ole kotona. Harmi kun tuossa meidän lähikentällä ei ole mitään ohjattua toko- toimintaa :( Pakko nimittäin mennä jonkun sellaisen ihmisen oppiin joka kertoo miten Rohan opetetaan noutamaan, täytyy kai katsoa onko tässä lähellä ketään keltä saisi yksityistunteja.

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Sekopäinen dalmis


Tuossa, missä kohdassa Rohan on, oli ennen aita mutta koska koirat ei ole koskaan tarhassa se aita purettiin. Koirilla on ollut sinne vapaa kulku ja mun koiruudet käy siellä usein mutta nyt ex-tarhasta sitten pystyy leikkamaan rehujakin ja muuta sellaista ja tilalle tulee ehkä jotain muutakin käyttöä kuin koirien henkilökohtainen viidakko. Sitten siihen sekopää- osuuten.

Rohan ei kestä. Se kulki eilen koko päivän häntä koipien välissä eikä kuunnellut mitä sille sanotaan kun sitä ahdisti liikaa? Meillä oli yksi tuttu kylässä ja Rohan pelkäsi sen moottoripyörää mutta kävi kuitenkin tekemässä pyörään tuttavuutta ja suurin ongelma taisi jo silloin olla että se aita oli kaadettu. Tänään se kulkee edelleen matalana, valmiina pakenemaan ja käy tsekkaamassa tasaisin väliajoin sitä kohtaa missä se aita oli vielä perjantaina. Öööhh... siis mitä???? Roo ei edelleenkään malta keskittyä mihinkään kun jännittää liikaa se aidan puute. Oikeastiko sen maailma on musertunut yhden hiton aidan puuttumisen vuoksi? Ilmeisesti, ei täällä mikään muu ole tietääkseni muuttunut. Ja sitten ehkä siihen päälle vielä se moottoripyörä vaikka se onkin ollutta ja mennyttä. Mutta saattoi kuitenkin edesauttaa dalmaatialaisen sekoamista.

Rohania olen kuitenkin aina pitänyt ihan täyspäisenä koirana, hyvin pehmeänä toki mutta senkin huomioon ottaen tämä on jotain täysin käsittämätöntä. MH viikon päästä... jee.

Haurulla puolestaan on jalka kipeänä joten se on saikulla. Katsotaan aluksi josko se paranisi ihan vaan levolla kun Hau ei onnu ollenkaan eli ei ole ilmeisesti mitään katkipoikki tai muuta vakavaa. Toivottavasti. Aika huolestuttava tilanne kun Max on tällä hetkellä se kaikkein normaalein näistä...

maanantai 14. toukokuuta 2012

Ihan vääränlaista tokoilua

Haurua ällöttää kun Max tunkee samaan kuvaan

Voitko nyt suksia kuuseen siitä, kerpele!!!

Haurun kanssa tänään kopsattiin toisesta blogista temppurata. Haurua aina vähän järkyttää jos tehdään liikkeet ihan väärin joten se mulkoilee ja huokailee kun tyhmä omistaja ei taas muista ettei tokossa ole tällaista luokkaa ollenkaan, kyllä Hauru tietää! Kandeisi ehkä ostaa sääntökirja jos on näin ulalla harrastamastaan lajista... ihan vaan vinkkinä, sanoo Hau. Tehtiin rata kaksi kertaa, ruudussa oli namilautanen kun Hauru ei kunnolla osaa sitä, ollaan treenattu niin harvoin.

Ekalla kerralla fiksuna sanoin väärän käskyn merkille (...eeh...) joten Hau lähti suorittamaan hyppyä, se on tutumpi joten sitä mä varmaan halusin. Uusi yritys ja oikealla käskyllä meni hei merkille, kumma juttu :D Kaukoissa ekaan istumiseen varmaan jotain viitisen käskyä ainakin ennenkuin muti tajusi että ihan oikeesti haluaisin että se painaa persauksensa maahan. Sen jälkeen avo- kaukot meni muuten hyvin, vaihdot nätit ja aina ekalla, mutta hitaat kun Haurun piti olla tarkkana että merkki pysyy sen jalkojen välissä kun silleen kuuluu merkillä olla katsokaas :D (Se on Haun oma keksintö, kriteerinä on ollut vaan että se menee suunnilleen oikeaan kohtaan eikä mielellään heitä sitä merkkiä huitsin kuuseen...) Siitä Hauru ei selvästi nähnyt noutokapulaa joten se kävi keilaamassa toisen merkin >( jolta sain sen lähetettyä kapulalle kun vähän autoin kävelemällä kapulaa kohti. Stoppi oli hyvä (no kai nyt kun Hau ei voi kapula suussa liikkua lönköti lönköti ravia nopeampaa) ja irtikin päästi heti käskystä. Siitä hypylle oli Haurusta ihan mahdottomuus kun ei sitä kapulaa voi jättää puolitiehen, daa! Sitähän mä olen aina Haurulle toitottanut! Lopulta kikkura suostui jättämään kapulan ja kävi hyppäämässä, siitä kaatuneelle merkille ja merkiltä ruutuun ihan piece of cake :) Käskyjä tosiaan vaaditiin aika reippaasti mutta aika hyvin silti mun mielestä tuollaiselta urautuneelta toko-mutiaiselta.

Tokalla kiekalla oli se sama kapula-ongelma, sitä EI voi jättää siihen keskelle kenttää lojumaan! Se kuuluu tuoda. Myös kaukojen eka vaihto takkusi mutta muuten Hau suoritti radan jo paremmin kun se selvästi tajusi mikä tällaisen sekopää harkoituksen juoni on. Voihan sitä tehdä mamman mieliksi kun sillä on näitä mielenterveysongelmia, sehän on aina tiedetty :D Hauru toivoo että ensi kerralla yrittäisin muistella miten nää liikkeet oikeasti menee.

Roon kanssa olen koittanut ottaa takapakkia paikallamakuussa mutta se on tuonut mukanaan sitten ihan hirveitä ääntely-ongelmia. En tiedä miten paljon menee pisteitä alossa jos koira huutaa kurkku suorana koko makuun mutta veikkaan että ihan riittävästi ja ylemmistä luokista tuskin tarvitsee edes puhua. Se siis vinkuu mutta ei edes mitään sellaista pientä ja vienoa ininää vaan useimmiten just niin kovaa kun vaan koirasta lähtee ääntä suu kiinni. IIIIIIIIIIIIIIh... HIIH-HIII IIIIH.... hiii? HIIIIIIH! Rohan ehdottaa että paikallamakuu tulisi kokeisiin valinnaiseksi, sen sijaan saisi halutessaan tehdä sellaisen liikeen missä koiran pitää juosta sekopäisenä ympäri kenttää ja käydä hyppäämässä kaikilta lähistöllä olevilta ihmisiltä hampaat kurkuun. Jooko? Ylemmissä luokissa voisi sitten vaikeuttaa esim. niin että pitää käydä varastamassa joltain eväät ja niellä ne samalla kun juoksee karkuun. Esimerkiksi.

Noin muuten Roon kanssa on jatkettu häiriötreenejä, palkkaamattomuutta ja seuraamisen käännöksien hiomista. Ja noutoa, joka on paikallamakuun lisäksi se toinen murheenkryyni. Isompi noutokapula on helpottanut tilannetta, Rohan ei enää pelaa sillä vaan keskittyy tekemään harjoituksia mutta kun se ei siltikään tajua niistä mitään. Sillä ei ihan selvästi ole mitään hajua mitä mä haluan vaikka kovasti se on tekevinään. Max sensijaan on oppinut noutamaan vaikka se on vaan palloillut mukana Roon treeneissä. Mutta koska me ei ilmeisesti ikinä päästä avoon sillä en ikinä saa Rohanille luotua järjellistä paikallamakuuta niin samapa tuo. Lähinnä vaan naurattaa kun pilkkukoira on ihan tollo, yleensä Roo on kuitenkin aika fiksu mutta meillä on tässä joku ihan selkeä kommunikaatio- katkos. Ei tajuta kumpikaan toisiamme mutta jatkamme yrittämistä.

Ja Rohanilta kielikuvia tähän loppuun


torstai 10. toukokuuta 2012

Ihan OT


Jostain palvelinongelmista johtuen minun sähköposti ei ole toiminut muutamaan päivään eikä toimi ilmeisesti ihan piakkoin, vikaa korjataan. Todella ärsyttävää kun niin monet asiat hoidetaan nykyään sp:n kautta :/ Täytyy toivoa ettei mitään kauhean tärkeää postia ole kukaan lähettänyt.

Edit: nyt taitaa toimia taas.

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Suomen hauvamalli

HauvaHaasteessa haluttiin joku aika sitten poseerauskuvia joten tässä tulee muutama. Vähän myöhässä mutta jotenkin se vaan pääsi unohtumaan (Guild Warsin 7 vuotis synttärit ja GW2:sen beta ei varmaan liity asiaan mitenkään...).

Omista koiristani Hauru on tietenkin ihan pro-malli, se jotenkin tuntuu tajuavan homman idean vaikka ei se tietenkään ole mahdollista. Haurulla on oma poseerausilme, mikä on välillä aika ärsyttävää, ja vahva ajatus että niin kauan kun ihminen kykkii kameran takana, ei saa liikkua (ellei käsketä). Poseeraaminen on vakavaa puuhaa, niinkuin suurin osa asioista Haurun mielestä.

Max on vaikea kuvattava koska sen kuvista tulee yleensä jotenkin huonoja minun silmään, Maxin olemus ei koskaan kunnolla välity niistä. Max on oikeasti iloinen hölmöläinen mutta kuvissa se on aina jotenkin... rauhallinen tai jotain. Tästä kuvasta tykkään kyllä ihan kohtalaisesti.

Rohanista ei varmaan tarvitse sanoa mitään, kaikki blogia yhtään seuranneet tietää että Rohanin luonne tulee sen kuvista esiin paremmin kuin hyvin :p Mutta joskus Rohankin jaksaa poseerata ja sitä voisi jopa erehtyä luulemaan ihan normaaliksi koiraksi.