sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Paimentauti?

Varoitus: vaahteranlehdet voi aiheuttaa hulluuskohtauksia....

 







En nyt muista ihan tarkkaa päivää mutta jossain tuossa viikon alussa kenties kun illalla ruokin koiria, Max ei alkanutkaan syödä kun yleensä ongelma on päinvastainen (Max ei aina muista että kupille ei tungeta ennenkuin olen kaatanut sinne kaiken ruoan ja mielellään myös ehtinyt alta pois ennen "hyökkäystä"). Makkara kun tunnetusti on hieman mielenterveys-ongelmainen, rohkaisin sitä pikkuisen siltä varalta että se ei voi mennä syömään syystä X. Esim. jos joku kissoista tai koirista katsoi sitä sen mielestä epäilyttävästi tai miljoona muuta asiaa mitkä aiheuttaa sille satunnaista vainoharhaisuutta. Huomasin että Max ei ihan oikeasti halunnut syödä mutta otti kehotukseni käskynä ja pakotti itsensä syömään muutaman murusen vaikka sanoin ettei sen tarvitse, on se vaan aika reppana välillä. Vähän myöhemmin se sitten oksensikin. Seuraavana aamuna se tuntui olevan jo ihan normaali itsensä ja ruoka-halukin oli palannut, enemmänkin buvieeri vaikutti närkästyneeltä kun kupista paljastui vatsatauti-versio normaalin annoksen sijaan.

No, tästä seuraavana aamuna Hauru kieltäytyi syömästä. Se ei ole Haurulle täysin poikkeuksellista mutta kastroinnin jälkeen siitä on tullut sen verran ahneempi että kyllä se yleensä kuppinsa tyhjentää. (Varsinkin kun kiltisti tarjoilen sille vain sellaisia ruokia jotka se on etukäteen hyväksynyt.) Illallinenkaan ei maistunut ja myöhemmin paljastui että Haurukin oli vähän oksentanut. Ja sitten koettanut piilottaa sen tuotoksen patjan alle, ihanaa. Mutta sitten Haurukin alkoi syömään. Joku vatsatauti paimeniin kuitenkin taisi iskeä, onneksi ei ollut tuon vakavampaa. Romppa on ollut ihan terve (samoin kuin Susa ja Lulu joiden kanssa nuo ulkoilee aika usein) eli joku sellainen pöpö näköjään joka ottaa kohteekseen vain paimenkoiria. Vaikka toisaalta Rohan on niin pönttö että se varmaan syö ruokansa vaikka olisi vähän huono olo ja oksennukset myös jos en satu olemaan kotona. Että on sekin voinut sairastaa salassa. Pilkku kun on hieman ahne.

En taida olla tänne blogiin kirjoittanut siitä, kun ylijääneet mini-hodarisämpylät alkoivat mennä vanhaksi joten syötin niitä piskeille. Ensin kaivan yhden pussista, Romppa nappaa sen minun kädestä. Just. Sitten kaivan toisen Haurulle portin taakse, samalla kun saarnaan pilkulle varastamisesta. Seuraava on Maxille mutta eräs tekojaan katumaton nappaa sen kädestäni juuri Maxin kuonon edestä. No johan on! Porsaskoiraa niskasta kiinni ja uusi sämpylä Maxille. Päästin Rohanista irti ja se reippaasti tunki kuononsa Maxin suuhun, avasi sen ihan ammattilaisen elkein ja söi senkin sämpylän. Taas saisin noottia mutta myönnän että nauratti :D Siksi mun koirat käyttäytyy niin huonosti. Mutta pilkku siis paikallamakuuseen kauas sämpylöistä ja vihdoinkin Maxikin sai yhden! Siinä ne sämpylät sitten jo olikin. Olen tyytyväinen kun minulla on kuitenkin vielä kaikki kymmenen sormea jäljellä. Ja oikeasti, ihan käsittämätöntä miten hienosti tämä ahne sika avasi Maxin suun :D :D Maxikin oli ihan häh, mitä tapahtui???? Tasajako ja reilu peli, sanoo Rohan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti