perjantai 23. marraskuuta 2012

Ovela Höyrypää


Olen tästä ennenkin puhunut mutta siis meidän "uudet" naapurit, tai oikeastaan niiden lapset, ei täysin sovi Haurun maailmankuvaan. Ihmispennut tietenkin huutaa, juoksee ja muuta sellaista tavallista lapsijuttua ja Haurulla keittää ihan yli. Haurua kun ärsyttää kaikki riekkuminen ja lapsista se ei tykkää muutenkaan niin... Säännöllisesti edelleen väännetään Haurun kanssa aiheesta jätetäänkö lapset rauhaan niinkuin mä haluan vai rääytäänkö niille ääni käheäksi kuten Hauru haluaa. Hauru kun menee läpi harmaan kiven jos se oikein jotain haluaa.

Mutta huomaan että olen ainakin jotain saanut uppoamaan sen kiharaiseen päähän. Kuulin nimittäin päivällä koiria uloslaittaessani että ne lapset leikkii taas tuossa meidän piha-aidan viertä kulkevalla tiellä. Juuri se asia siis, mitä Hau vihaa. Päästin piskit ulos mutta jäin ovelana kytikselle ulko-oven rakoon jotta voin ojentaa Haurua kun se kuitenkin menee komentamaan niitä. Paitsi että Hauru kävikin vähän lenkillä eikä ollut huomaavinaankaan mitään leikkimistä missään. Outoa? Kohta mudi ilmestyy näkyviin ja huomaan että se katsoo minua, se kävi tarkistamassa olenko jäänyt vahtimaan sitä vai en. Ja sama toistui pari kertaa kunnes aloin palella ja oli pakko laittaa ovi kiinni. Ja hetken päästä alkoi huutaminen. Eli Hauru on oppinut että jos ulko-ovi on raollaan niin lapsille ei pidä huutaa kun tulee tukkapöllyä mutta jos ovi on kiinni minulla kestää sen verran kauan päästä pihalle komentamaan että Hau ehtii hyvin rääkyä muutaman kirosanan ennenkuin pitää mennä haistelemaan jotain kukkaa tms. ihan viattomana. Pöh. Tyhmä koira. (Jos kesällä sama meno jatkuu, voin jättää ulko-oven raolleen niin se luulee että olen katsomassa :P Siitäs saa sitten!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti