lauantai 26. tammikuuta 2013

Kuvia

Hauru kyttää naapurin lapsia

Maailman komein ja fiksuin ja rasittavin koira


Ilme kertoo kaiken?
(Vertaa Haurun normaaliin ilmeeseen esim. blogin bannerissa)


Jos ei ole kokeillut, ei voi tietää miten äärimmäisen vaikeaa on estää viikon laihdutuskuurilla ollutta talmaattia imuroimasta kitusiinsa kaikkea ruokaa muistuttavaa vaikka sen pitäisi totutella syömään pikkuhiljaa. Talmaatti myös kitisi tauoitta melkein viikon kun se ei saanut mielestään riittävästi ruokaa.

Sen vuoksi oli aika jännä huomata että Roo ihan suosiolla jätti välistä mahdollisuuden vetäistä kitusiinsa vastakeitettyä riisiä. Talmatollolla on nälkä mutta ei niin nälkä että se kieltään polttaisi näköjään. Fiksua joskin erittäin odottamatonta.


Laitetaan yksi kokuvakin vaikka Romppa ei todellakaan ole maailman edustavimmassa kunnossa. Eipähän ainakaan totuus pääse unohtumaan? Ei sitä sentään voi enää käyttää opetusmateriaalina koiran luustosta.

perjantai 18. tammikuuta 2013

Täällä ollaan


Jospa nyt sitten päivittäisi blogiakin :) Rohan ajatteli aloittaa uuden vuoden railakkaalla oksutaudilla ja aika onkin mennyt mukavasti mm. juottamalla sitä niin pieniä määriä, että se pysyisi sisällä mutta niin usein ettei pilkku kuivu. Juuri ihanaa. Mutta nyt se syö jo vähän ja on omasta mielestään ainakin tervehtynyt. Hyvältä vaikuttaa, ihan luuranko se kyllä on kun ei Rohkulla niin kauheasti ollut varaa mistä pudottaa alunperinkään. Pitää katsoa josko pilkku pääsee johonkin jännittäviin tutkimuksiin aiheen tiimoilta, tämä kun ei ole eka raju oksutauti mikä sillä on ollut, vaikka ehkä sen herkkä maha menee samaan kategoriaan kuin nuo sen muutkin sairaudet.

Paimentimet on ihan terveinä sentäs mutta aika tylsistyneitä. Ulkona on niin rasittava sääkin, jos joka toinen päivä on -5 astetta tai vähemmä ja joka toinen päivä -20 tai reippaasti yli niin ei siihen pakkaseen ehdi tottua. Ei ilmeisesti edes talven rakastaja koska Hauru ei viihdy ulkona tällä hetkellä kovin hyvin vaikka se ei koskaan ole ollut kovin kylmän arka. Max ei oikein osaa valita, se ei viihdy yksin ulkona mutta sillä on turhan kuuma sisällä ja muutenkin ihan tylsää kun Romppa ei ole "kiusannut" sitä. Palaamme toivottavasti pian normaaliin päiväohjelmaan.

tiistai 1. tammikuuta 2013

2013!


Vuodenvaihde on tällä kertaa mennyt Rohanin kannalta vähän levottomammin, ei kylläkään siitä syystä mistä voisi kuvitella. Pilkku vaan oli käynyt taas vähän omin nokkineen ruokatynnyrissä sillä aikaa kun en ollut kotona. Pitäisi nyt vaan muistaa laittaa painoa kannen päälle kun herra bouvierin on pakko availla sitä vaikka ei se edes nykyään pääse itse herkuttelemaan. All your food are belong to Rohan. Romppa ei sitten jostain kumman syystä illalla halunnut syödä paukuttelujen ajaksi varattua isoa putkiluuta... Kumma juttu, eikö... Sen sijaan Rohan ovelana piilotti luunsa häkkiinsä, kaikkien peitteiden alle, ja vietti sen jälkeen illan inisten kun Max ei suostunut antamaan Maxin luuta Rohanille. Ja Rohania kiellettiin ottamasta sitä vaikka ei Maxia haittaisi hei! Ei sitä koskaan haittaa kun Romppa ottaa sen ruoat ja lelut niin miksi minun pitää olla niin nipo? Ja kaksi luuta piilotettuna on parempi kuin yksi koska viimeistään aamulla Rompalla on taas huutava nälkä. (Kolme olisi vielä parempi mutta Roo arvostaa henkeään sen verran ettei edes ajattele Haurun luuta.) Mutta rakettien osalta meni hyvin, ne muutamat ulkoilutkin jotka jouduttiin tekemään eivät aiheuttaneet pilkussa mitään suurempia reaktioita. Yhtä viereiseltä pihalta lähtenyttä rakettia, tai lähinnä ehkä sitä valon välähdystä, se säpsähti mutta palautui välittömästi varmistuttuaan että seison vielä ihan sen takana. Ei siis mitään paniikkireaktiota tms. siitäkään. Ei ehkä edelleenkään ole järkevää viedä sitä ulos uutena vuotena mutta täällä ammutaan aika tasaiseen heti kuudesta lähtien (ja aikaisemminkin jossain määrin) ja edelleen pauketta kuuluu eli olisi aika pitkä aika pidättää etenkin kun on juuri syönyt ties minkä verran nappulaa ja sitten luonnollisesti juonut siihen päälle huomattavat määrät vettä. Ahneella on mahanpuruinen loppuilta. Paimentimet ei mitään raketteja huomanneetkaan, edellisvuosien tapaan.

Sitten kai niitä tavoitteita kun tämä on leikisti olevinaan treeniblogi... ainakin välillä :P Meillä oli taas tosi hurjat tavoitteet viime vuodelle, Haurun kanssa ehkä mennä avoon ja Rompan kanssa ehkä aloon... No, Haurun kanssa ei mitään tietty tehty ja ei nyt tehdäkään. Tai siis treenataan toki mutta ei käydä käydä kokeissa. Katsotaan sitten kun Hauru on vanhempi ja viisaampi? Kai sillekin se joskus tapahtuu? Kun jopa äitini hullu basenji ;D on vähän tasoittunut iän kanssa. Tätä odotellessa pyritään löytämään aina vain sitä ajoittain puuttuvaa luottamusta ja yhteishenkeä meidän tekemisiin, ihan ilman paineita. Ihan yhtä hyvä koira se on vaikkei se mitään tuloksia ikinä saisikaan. Toistele tätä vaan itselle. Ja tehdään sitä verijälkeä. Haurun kanssa oli myös tavoitteena olla hankkimatta kesällä lihansyöjäbakteeria (joka myös hot spottina tunnetaan) mutta sekään ei toteutunut. Nyt ensi vuodelle on uudet aseet käytössä, Hauru saa taas leikkiä vesikoiraa ja jos iho silti tulehtuu niin... seuraavaksi amputoidaan koko takaosa?

Rohkun kanssa käytiin alossa ja saatiin ihan Rohkun näköisellä suorituksella kakkostulos. Eli seuraavalle vuodelle olisi tarkoitus treenata lisää paikallamakuuta ja ehkä käydä koettamassa sitä ykköstä. Rohanille tavoitteeksi voisi myös laittaa noita terveyspuolen juttuja, niinkuin olla hankkimatta suolitukosta jota se on yrittänyt sitä tänä kuluneena vuonnakin kahdesti, ensin kesällä ja nyt ihan joulun alla toisen kerran. Älä Rohan syö IHAN kaikkea mikä menee kurkusta alas, jooko? Jos se on esim. tuoli tai kirja niin se ei ole ruokaa vaikka se ilmeisesti sille näyttää. Ja jos iho-ongelmat nyt pysyisi edelliskesän tasolla niin hyvä, tietty vielä upeampaa jos ne entisestään vähentyisivät, kuten toistaiseksi on joka vuosi käynyt.

Rohanille olisi myös kiva löytää lähistöltä joku koirakaveri mutta se ei taida olla kauhean todennäköistä kun me asutaan pienessä kylässä ja ihan kuka vaan ei kelpaa. Kyllähän Rohan kaikkien kanssa toimeen tulee mutta se ei pidä epäkohteliaista koirista.Räksyttävistä, päin juoksevista tai selkään hyppivistä koirista. Kuitenkin se haluaisi koirakontakteja ja tykkää juosta ja leikkiä samanhenkisten kanssa. Omasta takaa meiltä ei enää oikein löydy ketään sopivaa kun Hauru ei ole mikään kiva leikkikaveri ja Maxilla on alkanut etujalat sanoa sopimusta irti joten sen tulisi välttää repivää liikuntaa. Dallun kanssa juokseminen kuuluu ehdottomasti tähän kategoriaan. Minusta pentu olisi juuri hyvä ratkaisu tähän :P mutta ehkei nyt kuitenkaan. On näissä kolmessa pölvästissäkin ihan riittämiin. Vaikka tämmöinen olisi niin söpö...