torstai 28. maaliskuuta 2013

Tasan ei mee nallekarkit

Rohan kävi Helsingissä ja sai lahjaksi kaikenlaista purkkia ja purnukkaa.

Pöh, sanoo Rohan. Mulla on jo ennestäänkin vaikka millaisia purkkeja.

Höyrypää sai vinkuja. Silläkin on kyllä ennestään jo vaikka minkälaisia vinkuja mutta pilli on mennyt rikki jo melkein kaikista joten se tarvitsi uusia. Sitäpaitsi yli sata lelua ei ole liikaa yhdelle koiralle :P

Kummallakohan leikkisi ensin?

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Lumikuvia


Lumet on alkaneet vihdoinkin (tai valitettavasti jos Haurulta kysytään) sulaa mutta vielä ehtii laittaa vähän lumikuvia. (Romppainen menee huomenna taas lääkäriä moikkaamaan, toivotaan parasta.)











torstai 21. maaliskuuta 2013

Saikulla taas


"Got to find a reason why my money's all gone 
I got a dalmatian"

Herää kysymys että olisikohan noilla kahdella lauseella kenties jotain tekemistä keskenään?? Nyt kun Roon iho-ongelmat on olleet hyvät niin sen vatsa ei kestä, pilkku on varmaan jostain syksystä ollut melkein useammin kipeä kuin terve. Kun/jos tämä korjaantuu se saa varmaan seuraavaksi virtsakiviä tai jotain. Kun eihän sitä viitsi turhaan terveenä olla ainakaan yli kahta viikkoa putkeen.






maanantai 18. maaliskuuta 2013

Ylväs muti

Tavallinen Hauru

Hauru osaa (ainakin halutessaan) käskystä "näyttely"seisonnan jolloin se laittaa hännän alas (koska rotumääritelmässä lukee levossa riippuva) ja korvat päänmyötäisesti ettei sen luppakorvia huomaa. (Ihan vaan omistajan huvitukseksi, kuten Haurun muutkin temput, ei tuota tosiaan ole näyttelyjä varten opetettu vaikka se tällä nimellä kulkeekin.) Nyt ollaan sitten treenattu tähän lisäykseksi että se katsoisi eteensä, olisi meinaan helpompi saada hienoja rakennekuvia jos se ei tuijottaisi aina minua... Alla on nyt sitten ensimmäinen kuva jossa sen on käsketty ottaa näyttely-asento.

Hieno ja ylväs näytelmäkoira.... :D Tämä vaatii ehkä vähän hiomista vielä?

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Ei haluta tehdä mitään





Rompan mielestä ylös/alas lumikasaa juokseminen on hyvää kuntoilua

Ollaan siis oltu aika laiskoja kun kaikkien paitsi Haurun mielestä on liian kylmä, Maxistakin on näin vanhemmiten alkanut tulla kumman mukavuudenhaluinen ja omapäisempi (mikä tosin Maxin ollessa kyseessä ei normaalilla mittapuulla ole juuri lainkaan omapäinen). Haurun mielestä on aina hyvä ilma ja se on aina reippaalla tuulella.

Naapurin basenziin kanssa on vähän kehitytty, kaikki pojat kykenee olemaan sen kanssa pihalla yhtäaikaa. Max on kai sitä kohtaan aika välinpitämätön, sellainen maximainen. Hauru on ilmeisesti huomannut että pentu nyt vaan kuuluu kalustoon ja pentu on oppinut mielistelemään ja kunnioittamaan Haurun käskyvaltaa. Ei Hauru siitä edelleenkään tykkää mutta sietää sitä ja komentaa sitä maltillisesti silloin kun penikka yrittää esim. haistella sitä hajua mitä Hauru nyt haistelee ja ei tarvii lähennellä kiitos vaan. Rohanin kanssa on nyt tavallaan haasteellisinta, Roon mielestä se on jostain syytä kovin pelottava ja Roo ei haluaisi olla sen kanssa tekemisissä. Mutta pentu ei oikein tajua ja yrittää vaan entistä kovemmin mielistellä ja olla ihana kun Roo yrittää ilmoittaa sille että älä tule lähelle. Rohan ei ole yhtään vihainen mutta ei ole kovin reilua laittaa sitä pennun "armoille". Rohania kun ei yhtään lohduta se että meistä muista on hassua kun pelon kohde on 5 kiloinen tirriäinen ja Rohan on kuitenkin 30 kiloinen aikuinen(?) koira. Ehkä Rookin tottuu siihen kun se kasvaa isommaksi tai pennulle tulee sen verran aivoja että ne pääsevät yhteisymmärrykseen siitä että Rohan jättää sen rauhaan ja se jättää Roon rauhaan niin kaikki on tyytyväisiä. Outoa sinänsä, koska Roo on (tätä aikaisemmin) tullut toimeen ihan kaikkien koirien kanssa ongelmitta, niidenkin joista se ei erityisesti tykkää. Ja se on ollut pentujenkin kanssa tekemisissä eli siitäkään ei ole kyse. Tarkkis nyt vaan on tappaja, katsokaa vaikka!

(ei oo mun kuva mutta ei haittane :P )

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Metsäneläimiä ja avaruusolento

Oikeasti kaikki etuhampaat on tallella...

Edellinen viikko oli jännä, nähtiin mm. pöllö istumassa ihan kosketusetäisyydellä ja yksinäinen metsäkauris lähti pellolta käppäilemään metsän suojiin kun mentiin ohi. Roo oli vapaana mutta se ei edes huomannut mitään bambeja missään kun se leikki narupallolla. Ihan kohdalle tultaessa Roo sentään bongasi jo poistuneen eläimen jäljet ja haisteli niitä mutta ei sitä kiinnosta jäljestäminen niin paljoa että se olisi edes yrittänyt lähteä niitä seuraamaan. Hauru taas... no, siihen on syynsä miksi se ei saa olla irti ihan missä vaan :P Täällä on paljon kaikenlaisia eläimiä mutta harvoin nähdään niitä, kai nuo nelijalkaiset pitää sen verran kovaa ääntä temutessaan että villieläimet katsoo parhaaksi väistää.


Roon mielestä on huijausta kun pakkaset tuli takaisin ja se on viihtynyt sisällä mutta Hauru halusi eilen kahdelle lenkille. Se meni päivällä ulos kuten tavallista, sen sijaan epätavallista on että se koputti oveen varmaan minuutin kuluttua. Hau viihtyy ulkona melkein vuorokauden ympäri, melkein säässä kuin säässä eikä todellakaan harrasta pikaulkoiluja. Menin hyvin koulutettuna orjana avaamaan oven mutta Hau vaan heilutti häntäänsä pari kertaa ja lähti menemään portille. Jaaha. Laitoin oven kiinni ja eikös kohta joku taas kopsuttele oven takana. Ja sama juttu taas. Otin sitten fleksin ja lähdettiin kävelylle koska tiedän kyllä mitä se yrittää sanoa sillä että se menee portille seisomaan. Ja näin se oppii lisää ärsyttäviä tapoja ja muutenkin tottuu saamaan tahtonsa läpi, jes. Mä olen niin huono mudin omistaja. (Tai hyvä jos Haurulta kysytään.)


Mutta on Haurua taas rajoitettukin. Hauru kun tietää kaikki minun asettamani säännöt ja suuttuu jos niitä rikotaan (tai jos sanon jotain ja minua ei totella tarpeeksi tehokkaasti). Nämä (tai mitkään) asiat eivät tietenkään koske Haurua koska Hauru ei ole lemmikkieläin, se on avaruusolento joka on vain omaksunut koiran ruumiin ja siksi alkeellisemmat elämänmuodot eivät saa määräillä sitä. Vaikka siitä olisi sentään jotain hyötyä jos aina kun Hau ei tottele se raivostuisi itselleen ja laittaisi itsensä tottelemaan... Oli miten oli, vaikka poliiseilu on kiellettyä välillä Hauru lipsuu. Ja välillä myös kehittää "omia" sääntöjään. Nyt vuorossa oli vesikupin vartioimista Maxilta ja Roolta. Jos asiaa alkaa ajatella, näille sen ideoille on yleensä löydettävissä joku syy. Ehkä olen mutissut jotain kun nuo kaksi on niin isoja että ne tukkii koko eteiskäytävän juodessaan. Eihän niitä oikeasti siitä syytetä, itsepä olen vesikupille paikan katsonut, mutta Hauru ei oikein ymmärrä harmaan sävyjä ja on vain päätellyt että en halua isojen koirien olevan siinä. Kyllä Hauru hoitaa.


Hauru ymmärtää suoraa puhetta parhaiten joten keskusteltiin taas vaihteeksi taljoista ja miten kivalta mudin turkis näyttäisi seinälle nostettuna. Viesti meni perille ja Hauru on antanut noiden isompien juoda vapaasti mutta kerran sille meinasi sattua unohdus. Hau oli torkkumassa ja heräsi siihen kun Roo alkoi juoda jolloin se hypähti patjaltaan ylös sellaisen RÄÄÄH!käisyn siivittämänä, muisti siinä samassa turkisrukkaset ja muutti loikkansa keskenkaiken askeleeksi ja rääkäisyn haukotukseksi. Käppäilen tässä vaan. Sitten se meni itsekin juomaan. Kun ei Hau ollut aikeissakaan tehdä mitään muuta, kuin niin?

Söpö järjestyksenvalvoja-avaruusolento


Huulet rutussa tarkoittaa että Roo on erityisen keskittynyt johonkin asiaan. Nykyään näitä kuvia ei enää tule ihan niin paljoa kun se osaa jo olla hetken liikkumatta ilman kovin mittavia ponnisteluja. Ainakin välillä.