torstai 12. syyskuuta 2013

Pilkkutokoa

Meinasin ottaa kuvia Haurusta neulomassa mutta tietty alkoi sataa niin piti viedä paidan alku turvaan, joku toinen kerta sitten. (Pari mudia vielä niin voisi laittaa pystyyn hikipajan)

Suvin kommentin jälkeen aloin opettaa Rohanille hyppyä takaisinpäinkin. Aluksi Roosta koko ajatus oli ihan käsittämätön mutta Roon hyppy-ongelmien vuoksi sille on rakennettu niin iso motivaatio esteen ylittämiseen että se nykyään palkkaantuu itse hypystä joten hyvin nopeasti Roo huomasi että hyppy on tosiaan mahdollista suorittaa molempiin suuntiin ja saa tupla-hypyt! Nyt se jo oikein odottaa että saa hypätä uudelleen ja on vähän 'höh' jos tehdään alo tyylisesti. Höpsö.

Noin muutenkin Roolla on avoimen luokan liikkeet melkein kasassa. Seuruu ja jäävät on tietenkin "samat" kuin alossa. Kaukot on Roolla melko varmat, joskus se ei tiedä mitä liikettä ollaan tekemässä jolloin se saattaa omatoimisesti suorittaa mitä vaan paikallamakuusta luoksetuloon... Mutta Roon kanssa tuollaisiin juttuihin on aina mahdollisuus eikä sitä satu kaukoissa sen useammin kuin muissakaan liikkeissä. Luoksarin epävarmuus-ongelma on aikalailla ratkaistu ja se on tosi hieno stoppiin asti - toisessa puolikkaassa on ne samat ongelmat mitkä nyt on alokkaassakin eli huono perusasento ja yleisön viihdyttäminen minun seläntakana. Nouto on kaikkein heikoimmalla tolalla ja siihen tarvittaisiin edelleen jonkun ulkopuolisen apua mutta hyvänä päivänä se on tosi hyvä. Ja huonona tosi huono mutta yritetään ollaan lasi puoliksi täynnä tyyppejä ;)

Ylemmistä liikkeistä ei olekaan mitään tietoa. Esim. tunnaria ei olla enää treenattu kun en keksi miten saisin pilkun ymmärtämään että kyseisen liikkeen tarkoituksena ei ole silputa palikoita mahdollisimman pieneksi silpuksi mahdollisimman nopeasti...

Ruutua Roo on opiskellut aika epäsäännöllisesti enkä odota että se tuolla toisto-määrällä olisi mikään ruutumestari mutta tuntuu että se tajuaa idean ainakin jollain tasolla. Ruutu on Roon lempparia ja välillä jos ruutu on kentällä valmiina mistään ei meinaa tulla mitään kun Roo on menossa ruutuun. Noutokapulankin voi muuten viedä sinne... Irtoaminen vaan on aina Roolle ongelma, sillä on niin älyttömän lyhyt napanuora ja jos matkaa on liikaa Roo menee epävarmaksi ja hitaaksi. Mutta silloinkin se osaa hakeutua oikeaan paikkaan ja ehkä sitä itsevarmuutta reippaaseen irtoamiseenkin saadaan kaivettua jostain.

2 kommenttia:

  1. Jos koiralla on vaikeaa erottaa noita liikkeitä toisistaan (kun nehän alkavat kaikki samalla tavalla, ensin istutaan sivulla ja sitten mennään maahan), niin kannattaa sanoa koiralle aina, mitä tehdään. Itse kerron koiralle aina treeneissäkin, mikä liike on kyseessä, joten se oppii jo etukäteen tietämään mitä tehdään sen maassa makaamisen jälkeen. Sen lisäksi mulla on vielä jokaiseen eri jättökäsky.

    Mun sanat on:
    -tehään paikallamakuu, jättökäsky: paikka
    -tehään kaket, jättökäsky: kaket
    -luoksetulo, jättökäsky: odota

    Tunnarin haisteluosuutta voi tehdä vaikka kepeillä metsässä. Aika monet koirat ihan luonnostaan tuo sen omistajan kädessä olleen kepin. Sitä tunnarinkapulan pitämistä voi aluksi harjoitella erillään siitä liikkeestä.

    VastaaPoista
  2. Vähän Roolle on noita vihjeitä opetettukin ja ne kyllä auttaa vaikka ei se aina hösellykseltään malta niitä(kään) rekisteröidä. Ja Haurun kanssa hylkäsin vihjesanat hyvin huonona ideana joten en vaan aina meinaa muistaa että Roon kanssa olisi fiksua niitä käyttää. Vaikeeta kun on kaksi koiraa joiden kanssa pitäisi muistaa toimia ihan eritavalla....

    Pitäminen on meillä oikeastaan juuri se tavallisenkin noudon ongelma, Roota jotenkin ällöttää ne pitoharkat ihan kauheasti (vaikka se muuten tykkää noutokapulasta, kepeistä yms.) ja koko homma menee aina ihan käsittämättömäksi sotkuksi jossa ohjaaja turhautuu omaan osaamattomuuteensa ja dalmis lyö hanskat tiskiin, 'tee yksinäs kun ei oo enää kivaa'. Siksi olen katsonut parhaaksi jättää ne kokonaan pois ja ehkä joskus tulee tilaisuus päästä jonkun fiksumman oppiin.

    VastaaPoista