torstai 27. helmikuuta 2014

Jatketaan samalla linjalla

Haurulle kuului taas muutama päivä tällaista

Eläinrääkkäystä!

Eräs avulias puu oli kasvattanut oksan aidan päälle niin että se taivutti tuota meidän väliaitaa. Ei kovin paljoa mutta kuitenkin sen verran että yksi vapaudenkaipuinen mudi pääsi kapuamaan siitä yli. Harmi vain että herra nähtiin ikkunasta hengailevan väärällä puolella pihaa ja joutui narun jatkeeksi :p

Onneksi vankeutta ei kestänyt kovin kauaa, käytiin ostamassa uutta aitaa ja enemmän tukipuita ja mutiainen on taas pysynyt siellä missä pitääkin. Vaikka vankeutta sekin on Haurusta, vaklasin sitä ikkunasta kun se pääsi pihalle ekan kerran mukamas valvomatta ja kikkura kävi heti ensiksi tarkastamassa aidan tilanteen. Ja valitettavasti totesi ettei siitä enää pääse yli, pitää keksiä jotain muuta. Eiköhän se silti mieluummin valitse tuon aidatun pihan kuin juoksunarun :D (Ja juoksunarun ennemmin kuin sisällä olemisen.) Se osaa onneksi olla tosi fiksusti tuossa narussa, ei riuhdo tms. vaan tajuaa tilanteensa ja tyytyy siihen. Haasteellista oli vain saada asennettua ja säädettyä vaijerit kunnolla yhden ihmisen voimin (koska kyseinen rakennelma otettiin tarpeettomana alas vähän aikaa sen edellisen "alle kaksimetriset aidat eivät pidättele mudia" episodin jälkeen) ja löytää jostain Haun valjaat joita ei ole myöskään tarvittu pitkään aikaan.

Jos on hölmö eikä voi pysyä aidoissa jotka on täysin riittävät kaikille muille meidän + naapurin koirille niin lisärakennelmat sopii sitten maksaa omasta budjetista ;) Olen jo pidempään haikaillut Rompalle Buster Dog Maze kippoa mutta yllättävä piheys on iskenyt, se on minusta melko hintava. Mutta Haurun aita on huomattavasti kalliimpi joten samalla reissulla käytiin hakemassa Roolle labyrintti. Ihan loogista.

Muutamia kertoja Roo on jo tuota kokeillut ja se toimii sille todella hyvin, joskin se on osoittautunut vaikeammaksi kuin etukäteen ajattelin. Roo ei mielestäni ole niin tyhmä etteikö se pystyisi tuota selvittämään mutta ilmeisesti se, että siellä on ruokaa mutta SITÄ EI SAAAAARGHHH!!! aiheuttaa aivojen totaalisen sulkeutumisen. Paitsi ekalla kerralla hetken aikaa sokkelon parissa aherrettuaan se otti tassulla kiinni toisesta reunasta ja kippasi koko hökötyksen siististi nurin :D Aah, näin tämä toimii! Mutta minä tietenkin tylsänä ihmisenä kielsin moisen huijaamisen. Saa Roo sen lopulta tyhjennettyä ihan vain sitkeän yrittämisen ansiosta vaikka tyylinä onkin raivokas namien työntely sinne sun tänne ja takas tuonne ilman mitään järjen hiventäkään. Ja tärkeintä kai on että kivaa tuntuu olevan, häntä heiluu kokoajan ja pilkku ymmärtää jo innostua kun tartun kuppiin. Hauru ei ole sitä vielä testannut, luulen että sille se on ihan lasten leikkiä. Olettaen ettei Hau pysty onkimaan nameja sieltä kielellään ihan noin vain jolloin se on sitäkin helpompaa... Nähtäväksi jää. Pakko muuten mainita, Mazen paketissa lukee 'sopii lähes kaikille koirille ja roduille (n. 5 - 30 kg)' :D Sanoisin että tuo kokomääritelmä rajaa jo aika ison osan rotuja pois, ihan jo näistä minun pojista Romppa on siinä ja siinä onko se yli 30 kiloa ja Makkara ainakin on ;p Nauratti kun on tällainen isompien koirien harrastaja. Mutta oikeasti se on siis ainakin Rohanille ollut tosi kiva ja vissiin ihan hintansa arvoinen. Ja joskus jos se oppii tyhjentämään sen nopeammin se toimii kuitenkin syömistä hidastavana ruokakuppina, toisin kuin nuo muut älypelit jotka lähinnä vaan kerää pölyä sen jälkeen kun ne on opittu tyhjentämään nopeammin kuin mitä minulla kestää täyttää ne.

2 kommenttia: