tiistai 12. toukokuuta 2015

Piraija


Kaikkihan tietää sen kissojen ja koirien lääkintävitsin? Ei ole todellakaan pätenyt täällä ennen Romppaa. Nuo muut on olleet aivan mestareita havaitsemaan kätketyn lääkkeen, erottelemaan sen muusta ruoasta ja sylkäämään sen huomaamattomasti jonnekin maton alle. Rohanille taas kelpaa melkein aina lääkkeet paljaaltaan koska ne on RUOKAA! No, Sirrion on ainakin vielä nyt pienenä samanlainen. Sille oli aloitettu matokuuri kasvattajan toimesta ja saatiin loput lääkkeet mukaan. Kun lääkitsemisen aika tuli mietin hetken miten saan ne tungettua tuon minimaaliseen suuhun mutta ongelma poistui kun Sirrion huomasi että minullahan on RUOKAA! kädessä ja hamusi lääkkeet suuhunsa. "Eikö olisi lisää??"

Sunnuntai on nykyään meidän kynsienleikkauspäivä joten samantien leikattiin Sirrioninkin kynnet, homma sujui todella kivuttomasti kun pikkumies ei edes huomannut mitään muuta kuin kädessäni olevat herkut :D

Ahneus olisi hyvin toivottu piirre eli vaikuttaa lupaavalta. Ja piraijathan on kaikkiruokaisia joten ei sinällään mikään ihme. Tuo pentu nimittäin puree kaikkea muutakin kuin ruokaa ja tabletteja. Eikä mitenkään hellästi vaan niin että iho menee rikki ja veri lentää. Se on myös ehtinyt jo purra poikki melkein kaikki köysilelut mitä meillä on, edes kaikkein paksuimpien köysien rikkomisessa sillä ei mene kuin pikkuhetki. Muutenkin se on kyllä ilahduttavan leikkisä vaikka tykkääkin leikkiä aika paljon itsekseen. Luontaista yhteistyöhalua lelujen kanssa ei ole ilmennyt, Sirri vie lelut varsinkin sisällä mieluiten vaikka ihan toiseen huoneeseen että saa leikkiä rauhassa. Ulkona se tuo niitä joskus minua kohti koska se toivoo pääsevänsä syliin leikkimään kun paljas maa on pikkumiehen mielestä epämukava pyllylle :p

Rohan on edelleen tosi hieno pennun kanssa. Se yrittää parhaansa suhteuttaa kaikki leikit pennun kokoa  ja (aikuiseen koiraan verrattuna) surkeaa motoriikkaa vastaavaksi eikä tarvitse yhtään pelätä että se jyräisi Sirrionin tms. Aika hyvin kun Rohan on kuitenkin yleensä "hieman" rajunpuoleinen touhuissaan. Se myös komentaa pentua tarvittaessa mikä on ihan hyvä ja tekee senkin tosi nätisti, vähän liiankin nätisti välillä kun Sirri ei ole mikään ihan herkkis selvästikään. Mutta tietty minä olen jokatapauksessa se kuka hoitaa komentelut loppupeleissä.

Sellainen vähän jännä sattumus tapahtui että Rohan meinasi lenkillä käydä pyöräyttämässä vastaantulevan koiran o.O Kumea puolustushaukku ja kaikki. Rohanin "nyt olen tosissani" haukkua kuulee äärimmäisen harvoin ja ikinä se ei ole osoittanut pienintäkään aietta remmirähjäykseen. Vaikka Sirrion ei ollut lenkillä mukana sen täytyy liittyä pennun tuloon. Rohan on nyt mies talossa? Tiedän ettei ole ihan harvinaista että aikuiset koirat kokevat tarpeelliseksi puolustaa pentuja mutta en kyllä yhtään osannut odottaa Rompalta moista. Ja kun Sirri tosiaan ei ollut edes mukana. Roo tuli napakasta kiellosta heti sivulle mutta olisin sanonut sille aiheesta vieläkin painokkaammin jos tilanne ei olisi tullut niin puskista. Mutta seuraavalla kerralla sitten osaa varautua jos ei nyt mennyt viesti perille. Lauman puolustaminen ei ole ollut Rohanin hommaa tähän asti eikä se ole sitä tästä eteenpäinkään.

2 kommenttia:

  1. Eikäh! Oon ollu bloggeria seuraamatta pitkään ja nyt kun tulin lukemaan juttuja taas niin tällainen on putkahtanut sulle! Ihan innolla lueskelen miten pentu kehittyy ja miten Roo tykkää :3

    VastaaPoista
  2. Jep, tällainen outo terävähampainen pötkäle ilmestyi jostain :D Toistaiseksi Rohan tykkää hyvää mutta saas nähdä miten herrat tulee juttuun teini-iän iskiessä, pikkumies kun vaikuttaa aika... luonteikkaalta jo nyt.

    VastaaPoista