torstai 10. joulukuuta 2015

Spread my wings

Roo: Ootko ihan varma että tämä on turvallista...
Sirri: Joo joo, tuu vaan.

Roo: ...no ok... jos oot varma...
Sirri: En oo varma, oon Sirri. Tuu nyt äkkiä tänne päälle jos oot tullakses ennenku- o-ou!

Mia: Nyt vähän äkkiä alas sieltä kiven päältä, ja samaa reittiä kun sinne kipusittekin! ET hyppää. EI, ymmärrätkö?
Sirri: Mitä säkin taas keuhkoot? Relaisit nyt vähän... 


Sirrion ei ymmärrä elämän realiteettejä, niinkuin mitä voi tapahtua jos dalmaatti hyppää parista metristä kiviseen risukkoon. Ja sitten Rohan hölmö seuraa Sirrionia kuin hai laivaa ja menee mukaan kaikkiin sen pölhöihin ideoihin.

Tällä hetkellä minulla ei ole yhtään koiraa joka ei vaadi jatkuvaa tarkkailua lenkeillä. Haurua pitää vahtia että ehtii kieltää ajoissa jos se meinaa lähteä jäljelle, Sirrionia pitää vahtia ettei se tapa itseään kiipeillessään kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin paikkoihin ja Rohania ei saisi päästää silmistään ettei se syö heinää. Mutta ihan kaikkeen ei pysty ja tänä vuonna Rohanilla on ollut vatsaongelmia aika paljon kun se on heti laiduntamassa jos tarkkaavaisuuteni herpaantuu :/ Pakko kai se on taas laittaa sille se hemmetin kuonokoppa päähän aina kun se on vapaana. Sama valitus kuin ennenkin mutta ärsyttää koska koppa rajoittaa mm. leikkimistä Sirrin kanssa (siihen kuuluu paljon hammastelua). Parempi silti niin kuin että se on jatkuvasti kipeä ja oksentelee kun en kerta saa Rohania opetettua olemaan heinää syömättä silloinkin kun en koko ajan ole vahtimassa.

2 kommenttia: