sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Ei niin hento sisar




Meillä kävi norovirus kyläilemässä, onneksi aika helpolla päästiin kun alta vuorokauden kesti pahimmat oireet. Hauru ja Rohan ei kumpikaan reagoi mitenkään erityisemmin sairasteluihini, tavallista rauhallisempia ne ovat eivätkä kinua mitään tekemistä mutta muuten tuntuvat molemmat ajattelevan että parasta antaa mamman potea rauhassa. Sirrion sen sijaan oli sitä mieltä että hänen apunsa on vallan korvaamatonta :D Se on kulkenut perässäni, tunkenut syliin, läiminyt tassuillaan ja joka kerta oksentaessani jätkä ystävällisesti hiippaili selkäni taa ja alkoi kirputtaa minua... Joo auttaa tosi paljon kiitos :p Silloin joku aika sitten kun pohdiskelin että lakkaakohan Sirrion ikinä puremasta niin nyt se on lakannut, ei ole purrut (tai "purrut") enää pitkiin aikoihin. Että näköjään se loppui sittenkin. Paitsi nyt kun olin kipeä satunnainen hammastelu palasi hetkellisesti takaisin kuvioihin. Sirrion vissiin ajatteli keventää tunnelmaa vähän omalaatuisella huumorillaan kun koko muu talous tuntui olevan niin synkeällä tuulella :D


2 kommenttia:

  1. Ihan kun toinen pitää huolta :'-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se aika suloinen näin jälkikäteen ajateltuna, ns. tilanteen ollessa päällä oli hieman vähemmän ihanaa ja söpöä :D

      Poista