lauantai 24. joulukuuta 2016

torstai 15. joulukuuta 2016

Oudon tyhjää on



Viikon verran ollaan nyt elelty ilman Romppaa :( Sirrion on onneksi sopeutunut eloon ilman "isoveljeä" aika kivasti, näissä tilanteissa sitä on aina tyytyväinen että alusta alkaen on harjoiteltu aina välillä yksin kotiin jäämistä yms. joten sen puolesta ei ole ongelmaa vaikka ei olekaan kaveria. Haurua kun ei oikein kaveriksi voi laskea ja joka tapauksessa Sirri joutuu jäämään nyt sitten ihan yksin kotiin silloin kun ollaan Haurun kanssa treenaamassa, lenkillä tai missä nyt ollaankin. Huomaa Sirristä kuitenkin välillä että on tylsää kun ei ole ketään jonka kanssa voi kunnolla painia, juosta täysiä metsässä tai ihan vaan nukkua päikkäreitä yhdessä kasassa. Tokikaan kaikki koirat, kuten Hauru, ei tippaakaan kaipaa muita kaltaisiaan mutta sosiaalisen yksilön ollessa kyseessä ihminen ei vaan voi korvata lajitoveria.

Jossain vaiheessa Sirri todennäköisesti saakin uuden ystävän, mutta saa nähdä millä aikataululla. Itselläni ei nyt tällä hetkellä ole sellaista fiilistä että tahtoisin pentua eikä kaiketi olisi kovin fiksua hankkia sellaista lähinnä siksi että Sirri haluaa - ei se sitä kuitenkaan itse hoida ;) Lisäksi Sirrionkin on vielä kovin nuori ja kesken henkisen kehityksen joten välttämättä ainakaan urospentu ei olisi kovin fiksu veto tähän väliin, pennusta kun ei voi etukäteen tietää millainen siitä kasvaa ja vaikka Sirrion on hyvinkäyttäytyvä ja sosiaalinen niin jos sieltä tulee joku samanlainen pikkunapoleon mitä tämä herra on niin teini-ikä voisi olla aikamoinen koettelemus... Sirrion kun ei liene vielä niin kypsä että sen huumorintaju venyisi samalla tavalla kuin aikuisilla koirilla vaikka se kieltämättä käyttäytyy todella älykkäästi sekä Haurun että äitini sosiaalirajoitteisen basenjin kanssa. Mutta ne on vanhempia koiria joten Sirrionin suhde niihin on erilainen kuin mitä se todennäköisesti olisi sitä itseään nuorempaan kukkoilijaan.

Toinen, ehkä ihan hyväkin vaihtoehto voisi olla kodinvaihtaja. Minulla on niistä hyviä kokemuksia ja hieman vanhemmasta koirasta näkee pentua paremmin millainen tyyppi se oikein on. Sen olisi vaan sitten melkein pakosti oltava narttu... uros tulisi kysymykseen vain jos se olisi luonteeltaan Maxin kaltainen totaalinen tohvelisankari. Onhan minulla ollut sekalauma ennenkin eikä siinä mitään ongelmaa ollut, paitsi se että tykkään uroksista vähän enemmän. Mutta toisaalta nartut on siitä ihania kun juoksut on (normaalisti) sen max. pari kertaa vuodessa eikä 24/7/365 kuten näillä herroilla tuppaa olemaan ;) Ja dalluissa nartut on paremman kokoisia. Kun dallun kuitenkin mieluiten tahtoisin. Se vaan että dalluissa kodinvaihtajat tuppaa olemaan nuoria uroksia, ilmeisesti ne ovat niin paljon hankalampia luonteeltaan? En tiedä kun narttua ei ikinä ole ollut (enkä kyllä ole näitä omia poikiani hankaliksi kokenut). No, ihan ajankohtaista tämä ei liene jokatapauksessakaan joten onhan tässä aikaa katsella josko se minun ja Sirrionin unelmien pilkkunainen jostain löytyy. Tai ehkä vaan odotellaan rauhassa että Sirrion kasvaa vanhemmaksi ja saa sitten joskus pikkuveljen. Tai sitten mulla on kohta täällä joku ihan muunrotuinen mikälienee kun se tartti kotia jajaja... xD Ei olisi meinaan eka kerta :D




lauantai 10. joulukuuta 2016

Sipulin pehmeät joululahjat





Edellistalven Sirrion meni lähinnä Rohanin vaatteilla, jätkä kun oli vielä selkeästi kasvavassa iässä niin en raaskinut ostaa sille juurikaan omia kamppeita, lukuunottamatta paria ihan pakollista hankintaa. Eihän Sirri nyt puolitoistavuotiaanakaan valmis ole mutta ei se varsinaisesti enää kasva joten lienee aika hommata jätkälle omat vermeet talviulkoiluun. Sirrion on niin paljon Rohania isompi että Roon vaatteet tuppaa kiristämään vähän sieltä sun täältä ja lisäksi ne on aika hankala pukea päälle.

Koville pakkasille halusin ostaa paksun haalarin mutta niissä on aina sama ongelma, niitä ei tehdä isoille koirille. Doggeille esim. oli ihan turha etsiskellä haalaria kaupoista, ne piti teettää. Sirrionille löytyi nyt kuitenkin päällepantavaa ihan kaupan hyllyltä, Rukka Wind Thermal haalarin isoin koko on herralle vallan sopiva, etenkin kun haalarissa on ihan mukavasti säätövaraa - tarrat lahkeensuissa ja kiristettävä kuminauha kaulassa sekä vyötäröllä joiden ansiosta haalari toimii erinomaisesti myös Sirrionin riehuessa. Iso miinus tulee siitä että ainoa värivaihtoehto oli (taas!) musta. Onhan musta tyylikäs varmaan joo mutta arvostaisin koirien vaatteissa värikkyyttä ihan turvallisuussyistä, olisi mm. huomattavasti helpompi nähdä missä herra viilettää metsälenkillä jos vaatteita saisi jossain kirkkaassa huomiovärissä. Tai edes peruspunaisena. Hinta oli myös aika kova mutta toivottavasti haalari on sitten sen verran laadukas että kestää käytössä pitkään.





Oman itselleen riittävän ison villapaidankin tekaisin herralle vähän leudommille pakkaspäiville. Villapaidoissa on aina vähän se ongelma ettei ne oikein peitä takaosaa joten ajattelin ekaa kertaa koettaa tehdä pienet lahkeet myös taakse. Siis kuinka vaikeaa se nyt voi olla? No, jos kyseessä olisi narttukoiran vaate tämä ensimmäinenkin versio olisi ihan hyvä vaikkei täydellinen olekaan mutta kun käyttäjä ei ole narttu niin pissa menee vähän turhan herkästi puvun sisään ulkopuolen sijasta... Ja se on kyllä aikalailla puvun käytön estävä ongelma. Olisi pitänyt mm. kaventaa reilummin vatsakappaletta pois, kuten itseasiassa jo tehdessäni epäilinkin, mutta sitten pelkäsin että jos siitä tulee sitten kuitenkin niin tiukka etten saa pukua Sirrille päälle kun kirjoneuleen joustavuus ei kuitenkaan ole ihan sitä luokkaa kuin "tavallisen" neulepinnan. No mutta ensikerralla osaan toivottavasti paremmin ja kunhan tämä haalari kuivuu pesun jäljiltä niin käyttöön tuokin tulee, pienten fiksausten jälkeen. Neuleessa on onneksi se hyvä puoli että oikeastaan aina voi purkaa ja yrittää uudelleen :D Ehkäpä otan mallia tuosta Rukan haalarista ja laitan kuminauhan tuohon vyötärölle, se varmaan jo yksinäänkin kummasti parantaisi tilannetta.

Ja joo, ei ole kovin värikäs tämäkään mutta selityksenä olkoon että kun inspiraatio iskee sitä haluaa aloittaa nyt eikä kaupassa käynnin jälkeen joten värit on taas valittu sen perusteella mitä sattui olemaan lankakaapissa jo entuudestaan. Sitäpaitsi tämähän on kokeellinen pikatekele muutenkin, mitä semmoisesta nyt voi odottaa ;) 








keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Rohan 16.07.2010 - 07.12.2016




Voit itkeä hänen lähtöään 
tai iloita hänen elämästään.

Sydämesi voi olla tyhjä, koska et näe häntä enää, 
tai sen voi täyttää rakkaus jonka yhdessä jaoitte.