torstai 27. huhtikuuta 2017

Kaksi on paljon enemmän kuin yksi



Käytiin vihdoin ostamassa Danylle omat valjaat, se olikin viimeisenä Danya koskevalla "pitää tehdä" listalla, nyt pitäisi olla kaikki kunnossa :) Valjasasioissa käännyttiin taas Koiraurheilu.fi liikkeen puoleen, siellä kun on useampaa merkkiä tarjolla ja ollaan aina saatu hyvää palvelua, niin nytkin. Kokeiltiin ensiksi Danylle Zero DC Faster valjasta koska niitä olen käyttänyt pojilla ja ne on hyviksi osoittautuneet vaikka hieman epäilin että Dany on sen verran eri mallinen ettei ne ehkä sille ole niin istuvat. Eikä ne ihan täydelliset sitten olleet vaikkei nyt ihan toivottomatkaan. Mietin etten ehkä halua sille lyhytvaljasta koska on helpompi saada ne valjastettua ns. samalle tasalle Sirrionin kanssa jos valjaiden kiinnityspiste ei ole kovin erilainen joten lopulta päädyttiin Non-Stopin Freemotion valjaaseen. Kun löytyi sopivan pieni koko niin valjas istuu vedossa tosi hyvin ja noissa on kivat säätöominaisuudet. (Ilman vetoa ne näyttää aika hassuilta Danyn päällä kun menevät ihan mutkalle yms. mutta niinhän noiden kanssa monesti on.) Sen mitä ollaan ehditty testailemaan Danykin tuntuu tykkäävän valjaistaan, se ei ollenkaan epäröi nojata niihin koko painollaan :)

Vetoliinatkin on pitänyt uusia kun Rohania ja Sirrionia en ehtinyt niin paljon juoksuttaa yhdessä, ennen kuin Roon piti spondarin vuoksi lopettaa vetohommat, että olisin tullut hankkineeksi kunnolliset kahden koiran liinat. En ole innostunut tekemään liinoja alusta asti itse mutta lähes kaikissa valmisliinoissa on aina se huono puoli että niiden joustot ei ole lähimainkaan riittävät niin voimakkaille koirille mitä dallu-uroksetkin ovat. Tähän saakka pääasiallisena liinana meillä on ollut tuolta samaisesta koiraurheilusta ostettu täysjoustava liina jossa ei tosiaan jousto lopu kesken ja varmasti riittäisi kahdellekin koiralle mutta kuten olen aiemminkin maininnut sen käyttö on hieman riskaabelia kun koiraa ei sitten todellakaan pysty yhtään fyysisesti kontrolloimaan. Dallut on olleet kilttejä poikia niin ei se ole haitannut ja kiltti Danykin on mutta kahden koiran (ja molemmat vielä aika nuoria ja siksi kuitenkin välillä tyhmyyksiä tekeviä) kanssa haluan turvallisemman ratkaisun. Ainakin toistaiseksi päädyin viritelmään jossa juoksuvyöstä lähtee reen eteen pienvaljakolle tarkoitettu jousto johon on kiinnitetty molemmille koirille omat lyhyet osittain joustavat vetoliinat. Tuo pääjousto on sopivan jäykkä niin että esim. lähtökiihdytys on sulava, sen verran lyhyt että pystyn tarttumaan siitä yli tarvittaessa ja koirilla on kuitenkin ihan omatkin joustot vaimentamassa nykäyksiä mikä tuntuu fiksummalta kuin että olisi vain yksi yhteinen jousto. Liinojen pituudetkin on aika hyvät meidän tarkoituksiin, koirat ei ole yhdessä sumpussa vaan voivat juosta hieman vapaammin silloin kun eivät vedä (esim. rauhallisilla pitkiksillä) mutta eivät silti ihan mahdottomia hallita. Kauhun tasapaino ja niin pois päin :D No en tiedä, ehkä monimutkaisempaa kuin olisi oikeasti tarve ja homma on vielä kokeiluasteella mutta tuntuu toimivan aikalailla ajatuksieni mukaan :) Aion silti pitää silmät auki parempien ratkaisujen varalta.

En myöskään tiedä pitäisikö tätä ääneen sanoa / julkisesti kirjoittaa.... mutta on tosi kivaa kun viimeinkin on kaksi vetokoiraa ❤ Tähän asti aina kun tämä tilanne on ollut käsillä vanhemmalla koiralla on ilmennyt joku terveysongelma minkä vuoksi vetäminen on täytynyt lopettaa. Mutta nämä on nyt molemmat nuoria niin kai näillä nyt on edessä vielä monta tervettä vuotta. Ja kunhan tulisi vielä vähän otollisemmat ilmat (ei sataisi lunta koko ajan ja edes vähän tiet kuivuisi) päästään kokeilemaan miltä meno tuntuu kun meikällä on renkaat alla :D Vaikka on tuo juokseminenkin aika siistiä kun edellä menee oma ihan melkein valjakko. Koska valjakko se on parivaljakkokin :D


Setteri metsälenkin jälkeen, kuraa ja karvoihin tarttuneita risuja riittää

Dalmatiankoira tasan saman lenkin jälkeen, vähän märkä ja vähän kurainen jos tarkkaan katsoo mutta... Ja Sirrion kolusi kaikki ojat yms. mitä Danykin että sellaisista eroista tässä ei ole kyse ;) 


2 kommenttia:

  1. Monta kertaa olen miettinyt, että mielenkiinnosta kävisin koiraurheilussa, mutta aina se on jäänyt sille mietinnän tasolle. Kuitenkin asutaan suht lähellä myymälää.
    Ihanat rapakoirat! Onneksi meillä ei vielä ole keksitty pyöriä jokaisessa rapakossa. Lopputulos olisi hyvin danymainen. :D
    Kuulostaa hauskalta tuo vetoharrastus. Toivotaan, että nyt saat momeksi vuodeksi hyvän valjakon. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meiltä katsottuna se ei ole kauhean lähellä niin olen käynyt siellä vain ostamassa vetojuttuja mutta on tosiaan ollut ainakin niiden osalta aina hyvä palvelu, hyvät hinnat ja hyvä valikoima :)
      Meidän lähimetsät on tosi soisia niin melkein kaikki koirat on hyvin varhain keksineet rypeämisen ilot :D Paitsi Hauru, sen arvolle ei sovi tuollainen touhu, se pyörii ainoastaan lietelannassa... Koska *sehän* on tosi hienostunutta ;)
      Vetoharrastus on tosi hauskaa! Tosin kaikki koiraharrastukset on minusta tosi kivoja, jos olisi loputtomasti aikaa ja rahaa niin olisin ihan onnessani harrastamassa jokaista koiralajia mikä on olemassa :D

      Poista