keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Haukankierros

Käytiin viikonloppuna kävelemässä Saarella oleva luontopolku nimeltä Haukankierros, noin 5 kilometriä. Ihan kiva pikku reitti, vähän kiipeämistä kallioille ja vähän mutaisaa paikka paikoin mutta ei mitään erityisen hankalaa.

Reittiä ei kunnostettu hetkeen mutta nyt sitä on taas alettu ainakin vähän ylläpitää joten laitoin tyypeille kuonopannat sillä arvelin että reitillä on varmaan aika paljon muitakin käviöitä. Olihan siellä ja toiseen suuntaan oli menossa mm. labbis(?) joka innostuneena kiskoi omistajaansa valjaissa. Olin tosi iloinen kuonopannoista, omat suhteellisen siivosti seisoivat polun vierellä ja odoteltiin että he pääsevät meistä ohi mutta ainakin Sirrion on niin intona vieraista paikoista ja koirista että ilman kuoniksia oltaisiin saatettu tuo kyseinen kiskoja häpeään meidän esityksellä... :D

Yksi porukasta ei halunnut käyttää pitkospuita, siltoja eikä mitään muitakaan kulkemista helpottavia juttuja. Arvatkaa kuka? Tuosta takana olevasta ojasta jouduin kiskomaan sen lopulta niskasta ylös kun se oli niin syvä ja jyrkkäreunainen eikä herra omin avuin päässyt. Mutta siltaa EI silti käytetä!!! Ne on nössöille kuulemma. 

Pirunpelto. Kamerassani ei ollut akkua kun en ajatellut meidän olevan lähdössä minnekään tai mitään niin ehtiihän sitä ladata myöhemminkin... Niinpä. Pitää mennä joskus uudestaan kameran kanssa ja ottaa parempia kuvia, ei näistä kännyräpellyksistä oikein ole mihinkään. Varsinkin kun joku ei jaksa keskittyä sillä kuvaamiseen sitä vähääkään mitä normaalisti... 

Kallion päältä näkyi pitkälle, ilmeisesti kaatuvan kallion päältä olisi vielä paremmat näkymät mutta ei kiivetty sinne tällä kertaa.

Koiruuksia kauheasti ihmetytti motarilla menevät pikkuiset autot :D

Kaatuva kallio, oli oikeasti hienompi kuin näissä kuvissa.


Lähde ja viereisessä aidantolpassa roikkui kuppikin että siitä voisi juoda mutta ihmisretkeilijät eivät olleet super-innokkaita kokeilemaan millaista vesi olisi ollut. Dany ainoana joi lähteestä ja oli kuulemma just hyvää vettä. Nähtiin myös mm. sammakonkutua ja sitäkin Dany olisi halunnut maistaa... Ja Sirrikin kuivui lenkin aikana niin että rapa rapisi pois ja saatiin ikäänkuin puhdas koira autoon. Dallun turkki on vaan niin kätevä tällaisissa asioissa.

Jännä aina miten uudet asiat voikin väsyttää koiria, 5 kilsaa on tosi lyhyt verrattuna meidän normaaleihin lenkkeihin ja koirat vielä hihnassa koko matkan (no pääsi ne ihan lyhyesti riehumaan keskenään lenkin lopussa) mutta tuolla oli ilmeisesti niin paljon kaikkea uutta haisteltavaa ja tutkittavaa että kotiin kun päästiin molemmat alkoi vetää tyytyväisenä sikeitä. Tavallisina päivinä kävellään 10+ kilometriä josta ison osan koirat saa olla vapaina, juosta ja touhuta sydämensä kyllyydestä ja kun tullaan kotiin ne alkaa leikkimään keskenään kun mitään ei olla taas tehty koko päivänä :D 


3 kommenttia:

  1. Onpa tosiaan tumma poika, tuo pilkullinen reissussa rähjääntyneenä :D Minusta tuo kaatuva kallio on ihan varmasti kivettynyt jättiläinen, joka joskus aikojen kuluessa herää ja tulee takapihalle tallustelemaan (toivottavasti ei!);))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se ainakaan meidän takapihalle uskalla tulla kun täällä on hurjia vartiokoiria iso kasa :D

      Poista
  2. Voi ihanat! :) Ihan hyviä blogikuvia olet kännykälläkin saanut. Taitavat niin koiruudet kuin ihmiset tykätä uusista paikoista ja uusista jutuista. :)

    VastaaPoista