torstai 29. kesäkuuta 2017

Kesälomailua

Keskittynyt tuijotus


Aika pitkälti tämä(kin) kuukausi on mennyt kaikenlaisissa koiriin liittymättömissä puuhissa. Kävin mm. katsomassa Heurekan Body Worlds eläinnäyttelyn, oli vähintään yhtä hieno kuin ihmisversiokin neljä(?) vuotta sitten! Olisi toisaalta voinut olla vielä laajempi valikoima eläimiä (mm. kissaeläimiä ei oikeastaan ollut ollenkaan ja olisin mielellään nähnyt useamman koiraeläimen koska koirat yllättäen kiinnostaa) mutta Heurekan tilat on rajalliset ja esim. norsu on ISO. Eikä kaikkia lajeja varmaan niin vain edes plastinoida kun eläimiä ei sitä tarkoitusta varten tietenkään tapeta. Jokatapauksessa kannatti ehdottomasti käydä, oli tosi mielenkiintoinen! Laitoin myös kokeeksi purkkiin kärpäsloukun siemeniä, ilmeisesti tuo on aika haastava saada elämään pitkään mutta yrittänyttä ei laiteta?

Koirien osalta ehkä mielenkiintoisinta on ollut Danyn totuttaminen uimiseen ja rannalla ajan viettämiseen. Itsenäisesti se ei uimisesta innostunut joten päätin että on hellävaraisen suostuttelun aika ;) Ja kyllähän se pienellä painostuksella/lahjonnalla ui eikä sitä selvästikään pelota tms. mutta neiti ei tunnu olevan hommasta muuten vain erityisen innoissaan. Joten edelleen aika pitkälti se vain kirjaimellisesti ruikuttaa rannalla siellä ollessamme. Ja kun neitiä alkaa kyllästyttää se että "ei tehdä mitään" se alkaa herkästi kiinnostua kauempana kaislikossa liikkuvista linnuista. Dany ei edelleenkään ole näyttänyt minkään sortin riistaviettiä siinä mielessä että se käyttäisi nenäänsä saaliin etsimiseen mutta jos sillä ei ole mitään mielenkiintoisempaakaan tekemistä niin se pyrkii seisomaan kaikenlaista silmien eteen osuvaa linnuista ja ötököistä tuulessa liehuviin lehtiin. Ihan OK silloin kun se tylsänä hetkenä viihdyttää itseään seisomalla meidän pihalla hyppelehtiviä pikkulintuja mutta tietenkään sitä ei voi pihan ulkopuolella päästää häiriköimään luonnoneläimiä(kään). Etenkään kun niillä saattaa hyvinkin olla tuolla pesiä/poikasia mutta ei muutenkaan. Koska sen tottelemiseen ei voi luottaa aivan 100% on tuo vain lisäsyy pitää neiti liinassa tai fleksissä. Mikä on kieltämättä aika ärsyttävää mutta itse tuollaisen koiran valitsin niin ei oikein voi valittaa. Toivoisin silti edelleen että se kokisi jonkinlaisen valaistumisen ja innostuisi enemmän uimisesta niin sillä olisi jotain muutakin tekemistä kuin istua narunpäässä Sirrionin uidessa kun ei sitä kerran voi ainakaan tällä hetkellä laskea rannalle juoksentelmaan. Enkä tiedä saanko siitä ikinä koulutettua niin luotettavaa että voisin olla varma ettei se mene tuollaisessa tilanteessa häiritsemään lintuja kun sillä jonkinlaista viettiä hommaan selvästi on.


Jos Rohan oli tennispallohullu niin Sirrion on vähintään yhtä jalkapallohullu. Sirrion yleensä tykkää isommista leluista jostain syystä, on pienetkin pallot ihan kivoja mutta hei ei ne nyt jalkapalloa voita! Koska melkein mikään ei voita jalkapalloa. Harmi vain ettei palloissa pysy ilmat kovin kauaa kun kulmurit menee pinnasta läpi vaikkei Sirri edes tahallaan rikkoisi niitä. Mutta on se pallo kiva silti!












"Tulipa vähän riehuttua!"

Danya ei kauheasti jalkkis kiinnosta, välillä sekin innostuu leikkimään pallolla mutta lähinnä kai siksi kun Sirrillä näyttää olevan hauskaa niin kai se sitten on??? Dany tykkää enemmän pienemmistä leluista, niitä on helpompi heitellä ilmaan ja tehdä hienoja saalisloikkia niiden kimppuun samalla raivoisasti öristen :D



keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

CaniX & mätsäri vol.2



Veljeni vaimoineen kävivät kylässä viikonloppuna joten pyysin josko he kuvaisivat vähän koiria canicrossaamassa. Suostuivat onneksi ;) Koirista oli tosi outoa kun kuvaaja kyykisteli pellolla sivummalla ja niiden olisi pitänyt vain juosta tietä pitkin siitä välittämättä... Normaalisti tuollaiset häiriöt ei koiria pahemmin kummastuta mutta kai tässä oli erona se että kykkijät olivat meidän kanssa samaa porukkaa ja Sirrionille entuudestaan tuttuja ihmisiä. Sirrion on yleensä kuitenkin se joka päättää suunnan, Dany menee sinne minne Sirri ohjaa. Välillä koirat vain katseli maisemia tai vetivät minut pellon poikki pussailemaan valokuvaajia (yritäpä pysäyttää 60 kiloa koiraa täydessä vauhdissa jos ne eivät halua totella...) ja mietin jo ettei taida tulla yhtään sellaista kuvaa mistä olin etukäteen haaveillut. Vaan olin aikalailla väärässä, tosi monta tosi kivaa kuvaa! Vau, kuvista ei juurikaan huomaa miten vaikealta tuntui saada koirat käyttäytymään niinkuin ne normaalisti vetolenkeillä käyttäytyvät. Jee! Tuntuu että aina kun veljeni käy meillä laitan hänet kuvaamaan koiriani mutta onneksi se ei ilmeisesti haittaa :)

Lisäksi tänään käväistiin taas Danyn kanssa mätsärissä kun sellainen sattui suhteellisen lähellä olemaan, tällä kertaa Kärkölän Koiraharrastajien järjestämänä. Dany osallistui isoihin aikuisiin koiriin joita tuomaroi Sari Pirinen. Danyn parina oli irlanninsusikoira ja Dany käyttäytyi taas aika hyvin, vähän levottomampi se oli kuin viimeksi ja ravatessa meinasi kerran peitsata. Saatiin sininen nauha. Sinisten kehässä koetettiin petrata ja Dany tuntui paremmalta, en toki tiedä miltä se näytti, vaikka vähän Danskua alkoi kyllästyttää kun oli aika kuuma ja tuomari piti meitä seisomassa auringonpaahteessa aika pitkään. Kuulemma oltiin niin tasainen porukka että oli hyvin vaikea päättää järjestystä. Danyn kanssa tultiin lopulta neljänneksi ja Dany oli taas tosi ilahtunut palkinnoista :D Danysta selvästi mätsäreissä tärkeintä on hyvät herkut :D

(Tää on muuten 1000 postaus o.O )










Otettiin myös yksilökuvia vetojuhdista


Sirrion tarkkailemassa Danyn suoritusta



Oli rankat kuvaukset kun talmaattikin alkoi hyytymään

Palkaksi koiralle keppiä...

Danya ei väsytä kun Dany näkee (mielikuvitus)lintuja!