torstai 13. heinäkuuta 2017

Koirarieha



Lauantaina 8 päivä osallistuin Danyn ja Sirrionin kanssa Orimattilan Koirariehaan. Dany otti osaa mätsäriin (punainen, ei sijoittunut vaikka saikin kehuja kauniista liikkeistä) ja koirasprinttiin. Mietin etukäteen että saas nähdä minne Dansku juoksee kun sen päähänpistoista ei välillä ota selvää... Neiti lähti muuten tosi hienosti mutta kaarsi vähän turhan sivuun ja näytti jo pahasti että se ei tule osumaan ajanottotolppien väliin kuten pitäisi mutta onneksi se päätti tällä kertaa kuunnella, kääntyi minua kohti ja sujahti juuri ja juuri siitä mistä pitikin ja tuli luokseni iloisena :) Hyvä Dansku! Danya ei kyllä tuntunut viehe kiinnostavan tippaakaan, sen vuoksi se lähti kaartamaan väärään suuntaankin kun se ei seurannut viehettä (tai paljon muutakaan) mutta onneksi se tykkää tosi paljon juosta ihan "ilman syytä". Danyn aika oli 9:16. Ei sillä palkintoja todellakaan hätyytellä, pikemminkin jumbosijoja, mutta enpä olettanutkaan että mun tyypit pärjäisi mm. ambulleja vastaan, pääasia että oli kivaa ja uusia kokemuksia koirille :) Ei tainnut varsinaisesti olla Danyn laji kuitenkaan? Juokseminen on toki neidistä kivaa mutta ei kai sitä varten tarvi radalle lähteä jos kerran viehe ei kiinnosta.




Sirrion otti myös osaa sprinttikisaan, ajalla 9:39. Sirrion juoksi tosi hienosti, oli kiinnostunut vieheestä ja vähän retuuttikin sitä maalissa :D Jos Sirri pääsisi kokeilemaan hommaa vähän useammin ja tietäisi mitä on tekemässä se varmaan pystyisi parantamaan aikaansa vaikka dallutkaan ei taida olla niitä kaikista nopeimpia koiria, niiden vahvuus on enemmän erinomainen kestävyys. Jätkä oli kyllä juoksun jälkeen niin läkähtynyt että ei se ainakaan turhia himmaillut, hieno poika! Sirrionin kanssa voisi siis kokeilla viehejuttuja uudestaankin jos mahdollisuuksia siihen sattuu sopivasti kohdalle. Sirrion kokeili myös taakanvetoa, ensiksi vetämällä kettinkiä pitkin poikin hiekkakenttää. Valjaat ahdisti Sirrionia alussa etenkin käännöksissä kun taakanvetovaljaat tulee pitkälle koiran taakse ja käännöksissä ikäänkuin kääntyvät vasten koiran takaosaa. Sirrion on vähän herkkä takapäästään normaalistikin joten vaikka alunperin ajattelin homman olevan Sirrille ihan helppo nakki niin näin tarkemmin ajateltuna ei yhtään yllätä ettei se tykännyt. Sirrin takapäätä saa kyllä ihminen kopeloida ihan vapaasti yms. mutta jos vaikka talutin kiertyy sen takajalkojen taakse Sirrion ei voi omasta mielestään liikkua ollenkaan (vaikka usein askel tai pari eteenpäin korjaisi tilanteen...) ja tuohan tuntui varmaan aikalailla samalta. Sirrion alkoi kuitenkin siinä kävellessämme vähän jo tottua valjaisiin ja saatiin ihan OK vetoa ainakin ajoittain. Kun sitten ketjun jälkeen koetettiin vetää kärryä Sirrionilla ei ollut mitään ongelmia ja se olisi vetänyt kärriä vaikka kuinka monta kertaa. Erona olikin se että kärryä vedettiin vain suoraan joten valjaatkin pysyi suorassa eikä tuntunut ällöltä. Mitä olen taakanvetoa nähnyt ei kai siinä varsinaisesti ole tarkoitus kulkea pientä ympyrää (tuolla oli vain vähän vähän tilaa) ja jokatapauksessa uskon että Sirrion tottuisi valjaisiin ihan hyvin kun nytkin sen ällötys selkeästi väheni mitä kauemmin hommaa tehtiin. Luulen että tästä alkuinhotuksesta huolimatta tuo olisi varmaan Sirristä tosi kiva laji, harmi vain että sitä ei taideta harrastaa tässä ihan vieressä ja matkustaminen minnekään on meille aina vähän vaikeaa... mutta voisi silti katsoa josko joskus hommaisi sille taakanvetovaljaat ja kotona vähän leikkisi niillä. Sillä tyylillähän me harrastetaan kaikkea muutakin :D Nuo valjaat vaan on tietääkseni melkoisen arvokkaita joten voipi olla että jää kuitenkin väliin, ei me kaikkea ehditä kuitenkaan eikä sitä viitsisi hommata kalliita varusteita nurkkaan pölyttymään. Mutta pistetään mietinnän alle :)


Tässähän me käppäillään kera kettingin...

Eiku hyi saakutti mikä koskee mun takapuoleen?!?!

Huh onneksi se lakkasi! Saa taas käppäillä rauhassa ihme pyllynhiplaajilta >(


Mielenkiintoista oli kun näin buhundeja ja päätin mennä juttelemaan niiden omistajien kanssa koska oli ekat buhundit joihin olen törmännyt livenä (ainakin niin että tunnistin rodun). Sirrion oli aluksi ihan innoissaan pikkupystäreistä, kuten se aina on vieraita koiria tavatessa koska ne on kaikki ihania narttuja, mutta kun uros tuli haisteluetäisyydelle Sirrion alkoikin murista sille ja katsoin paremmaksi käskeä sen pois ennenkuin tilanne eskaloituu. Huomasikohan Sirrion että se olikin uros ja siksi ei tykännytkään? Tähän asti sitä ei ole ikinä haitannut se että osa sen tyttöystävistä on pallillisia mutta josko se nyt sitten on tullut niin isoksi mieheksi että on alkanut tajuta mitä eroa on uroksella ja nartulla? Tai voihan se olla että kyseisen tyypin naama ei muuten vain miellyttänyt mutta Sirrion ei ole koskaan ennen murissut toiselle koiralle tai muutenkaan osoittanut pienimpiäkään aggressiivisuuden merkkejä jos tilanteeseen ei liity ruokaa. Ja se on asia ihan erikseen. Ongelmitta ja murinoitta voitiin kuitenkin jutella ja koirat oli siinä lähekkäin kunhan eivät olleet ihan kosketusetäisyydellä ja se on pääasia. Ei kaikista tarvitsekaan tykätä mutta pitää kuitenkin pystyä käyttäytymään enkä usko että Sirrionin kanssa se tulisi olemaan ongelma. Se on järkiotus kuitenkin :) 








Osui tolppien väliin :D




3 kommenttia:

  1. Onpas ollut aktiviteetteja. :) Vauhdikas postaus - sai minutkin niin vauhtiin, että piti toppuutella itseäni oikolukemasta. ;)
    Jotkut koirat tykkäävät juosta ihan vain juoksemisen ilosta. Hauskoja vauhtikuvia - ei tosin yhtä hyvälaatuisia kuin sinun itsesi ottamat. Vaan ei se haittaa. Vauhti ja ilo näkyy silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :D Olen kyllä huomannut että sen jälkeen kun netin vuoksi aloin käyttää englantia arjessa ehkä jopa enemmän kuin suomea on suomenkielentaito laskenut kuin lehmän häntä. Varsinkin silloin kun kirjoitan nopeasti (jolloin kielioppivirheiden päälle tulee vielä kaikki miljoonat näppäilyvirheet) enempiä suunnittelematta tulee joskus jälkikäteen huomattua että tekstissä on on enemmän virheitä kuin itse lauseita :hups: Ja tämä blogihan on siis ihan täysin suunnitelmaton xD (Eikä se englantikaan silti mitään erinomaista ole, ei lähellekään...)

      Poista
  2. Flow on paras kirjoitusmoodi! Tekstistä tulee elävämpää ja parempaa - virheineen kaikkineen! :) (Suurin piirtein noin jotenkin kirjoitin ennen kuin oma koirani sammutti virrat jatkoroikasta, jossa tietokone on kiinni.)

    VastaaPoista