perjantai 11. elokuuta 2017

Vesipeto on herännyt



Vielä riittää juttua Danysta ja uimisesta ;) Toissakerralla kun oltiin uimassa Dany lähti kahdesti uimaan ihan itsekseen ja ui ihan hyvän matkaa. Mietin että mikähän aivohäiriö sille tuli tai olikohan syynä se että oltiin eri rannalla kuin yleensä niin se intoutui tutkimaan paikkoja myös uiden tai tai tai... Mutta tänäänkin kun oltiin tuossa meidän normipaikalla se ui melkein koko ajan! Näköjään se on vain tajunnut uimisen hauskuuden :) Kiva homma niin saa neitikin liikuntaa myös tällaisina päivinä kun on vähän turhan lämmin lenkkeillä ainakin Danylle. Danskulle tulee kuuma tosi herkästi eikä se siitä huolimatta ollenkaan malta itse rajoittaa riehumisiaan toisin kuin Sirrion joka osaa ottaa rauhallisesti tarvittaessa kunhan ei ole mitään ns. ulkoista yllykettä eli vaikka palloa innostamassa herraa yli omien rajojensa. Ja toki Danskun pidempi turkkikin vaikuttaa huonompaan lämmönkestoon ja lisäksi kesä on ollut niin viileä ettei koirilla tunnu tapahtuneen mitään kunnollista tottumista korkeampiin lämpötiloihin.

Dany siis ui vaikka kuinka mutta noutoleikkejä se ei edelleenkään tajua. Tämä johtaa siihen ettei se keskity edelleenkään minuun uidessa (tai siihen palloon mikä on minun kädessä... mutta ei nyt viilata pilkkua :p ) vaan jahtaa edelleen sudenkorentoja. Nyt vain se kiitää niiden perässä uimalla o.O Vaatii siis edelleen aika paljon keskittymistä että sen saa pysymään jotenkin ruodussa rannalla mikä on harmi kun uimakuvista saa vain haaveilla. Olen ihan satavarma että jos keskittymiseni herpaantuisi Danyn tekemisistä puoleksikaan sekunniksi kameran kanssa väsäämiseen joku pahaa aavistamaton tyyppä kävelisi huomaamattani rannalle ja saisi märän setterin syliinsä...

Sirrionin kanssa on niin paljon helpompaa kun se on samanlainen mitä Rohan oli: saa vaikka avaruusalus laskeutua meidän viereen ja alienit aloittaa bileet eikä Sirriä kiinnosta mikään muu kuin lelun tuominen minulle mahdollisimman nopeasti ja että heitän sen uudelleen NYT HETI!! :D Joskus heittoleikki on jopa niin kivaa että aivot menee solmuun ja tyyppi haukkuu minulle pallo suussa (tai yrittää, pallo suussa haukkuminen ei ole helppoa jos pallo on sopivan kokoinen...) että HEITÄ!!! HEITÄ JO!!! MIKÄ TÄSSÄ KESTÄÄ?!? Niin jos kuule pölvästi vaikka päästäisit irti siitä pallosta niin jotain voisi alkaa tapahtua...





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti