Kenkä vapaudessa

Puuttuuko jotain?

Yhtenä päivänä kun oli aamulla alle -20 astetta päätin laittaa pilkullisille tossut jalkaan. Mentiin järvelle ja matkalla huomasin että yhdestä rannalla olevasta talosta lähdettiin koiran kanssa lenkille samaan aikaan. Todennäköisesti he tulisivat kohta sinne jäälle myös joten pidin erityisen tarkkaan ympäristöä silmällä jotta saan omat kiinni hyvissä ajoin kun Dany on välillä vähän arvaamaton. 90% fiksu mutta sitten välillä setteriaivot menee solmuun ja se saa ihme ideoita kuten että se juoksee viisi minuuttia ympyrää ennen kuin antaa kiinni... Tavallaan harmitonta mutta ei ole kiva olla se osapuoli joka joutuu arvailemaan itselleen vieraan koiran aikomuksia. Kuitenkin tällä(kin) kertaa Dany oli juuri niin fiksu ja tottelevainen kuin se useimmiten on joten ei senkään puolesta mitään ongelmaa ja lisäksi ehdin havaita koirakon ihan hyvissä ajoin joten kaksinkertainen onnistuminen tältä osin :D

Se vaan kun oma keskittyminen oli jo siinä toisessa koirakossa sekä vähän kamerassa niin en muistanut pitää silmällä niitä tossuja. Hassua kun yleensä muistan aina tasaisin väliajoin tarkistaa että joka tossu on vielä matkassa vaikka nuo tossut ei oikeastaan koskaan putoa, ne on tosi hyvät olleet dalluille ja tuntuvat olevan Danyllekin ihan yhtä sopivat. Niin tietenkin nyt sitten Sirrion hukkasikin yhden tossuistaan ja huomasin sen vasta kun aloin ottaa tyyppejä kiinni sen toisen koirakon lähestyessä. Eikä mitään hajua missä kohtaa lenkkiä Sirrion sen kenkänsä on pudottanut ja kauheat määrät lunta (paljon enemmän kuin mitä ainakin osassa kuvia näyttää). Yritettiin sitä vähän etsiä mutta ei löytynyt. Kävin vielä Haurunkin kanssa haravoimassa aluetta eikä Höyrypääkään saanut tossusta vainua vaikka se on aikaisemmin löytänyt monia hukkaamiani tavaroita. Vissiin niin paljon lunta ja niin iso alue etsittävänä kun oltiin menty siksakkia rannoilla ja jäällä että mudikin hämmentyy.

Tossun katoaminen ärsytti, pitikin olla vielä Sirrionin XL kokoinen 4Runner tossu. Olen aikaisemmin yrittänyt ostaa niitä pari lisää varalle mutta XL kokoa ei ollut pitkään aikaan saatavilla. Vipstoren kokotaulukkokin menee enää L kokoon asti niin aloin jo ajatella ettei noita isompia kokoja enää tehdä jostain syystä. Ja ihan kuin mun mastodonttini jalka mahtuisi johonkin ällään... Sama kun yrittäisi tunkea mun omaa 39-40 jalkaa pikkulapsen kenkään, ei niinkun sinne päinkään. Kaiken päälle tuo mutantti on vain jatkanut kasvamistaan, tässä yhtenä päivänä meinasin laittaa Sirrille sen oman vanhan lilan pannan jota se on käyttänyt vielä viime keväänä niin eihän se mennyt sen päästä läpi enää o.0 Siis tiedänhän minä että urokset voi kasvattaa massaa tosi pitkään mutta hitto meinaakohan tuo lakata ikinä kasvamasta? Pitäisi taas punnita se ihan mielenkiinnosta...

Mietin jo että kauhea homma alkaa metsästää uusia hyviä tossuja mutta onneksi kävin kuitenkin vilkaisemassa vielä Vipstoren sivuilta ja haa! XL koko oli ilmaantunut takaisin :D Ja tossut oli myös sopivasti alennuksessa :D Heti pari tossua tilaukseen ja otin myös parin L kokoa varmuuden vuoksi samoilla postikuluilla. Toivoin silti että löydettäisiin vielä se kadonnut kenkä kunhan lumet vähän sulaa ja etsiminen helpottuu. Jos se ei ole järven jäälle jäänyt niin tuo on sellaista paikkaa mistä kukaan sitä tuskin pöllii eli mahdollisuudet pitäisi olla hyvät vaikka joutuisi odottamaan kevääseen. Ja nyt sitten kelit onkin olleet plussalla useamman päivän ja lumet sulaneet melkein kokonaan joten lenkin yhteydessä käytiin kiertämässä rantaa ja siellä yhden kuusen alla pilkotti jotain sinistä! Sirrionin puuttuva säärystin ja heti vieressä se tossu! Litimärkiähän ne olivat mutta muuten ehjät :) Jes! Ja varatossutkin on jo postissa, pitää käydä ne sieltä joku päivä noutamassa :) Tää menikin just hyvin ja nyt on tossuja vähän hukattavaksikin. Vaikka koitetaan välttää sitä ;)

Dany oli aluksi vähän epäileväinen mutta lopputulemana tossuja voisi Danskun mielestä pitää useamminkin kun ne estää myös lumen paakkuuntumisen tassuihin :D Paljon kivempaa juoksennella hangessa kun ei kerry jäisiä kökkäreitä varpaisiin!

Sori xD

MIELIKUVA:

TODELLISUUS:

Melkein on ihan sopiva

Viime talvena kaikista kylmimmät päivät olivat ennen kuin Dany muutti meille ja tänä vuonna en tiedä tuleeko niitä edes. Mutta varuiksi Dany on kuitenkin saanut kokeilla vanhoja talvivaatteita josko näistä meillä jo olemassa olevista kamppeista löytyisi neidille sopivia kokoja ja itseasiassa Rohanin vaatteet menee neidille yllättävän hyvin. On ne vähän isoja, Rohan oli kuitenkin 30 kiloinen suhteellisen rintava dallu-uros ja Dany on vajaa 25 kiloinen kapoinen setterinarttu, mutta ihan käyttökelpoisia joten ne taitavat kelvata. Oma villahaalari Danyn pitää jossain vaiheessa saada mutta ei silläkään nyt kiirettä ole. Ihan kiva näin kun tuo haalarikin on ihan kunnossa oleva vaikkei nyt ehkä mikään kaunein asuste olekaan :D

Dany ei palele niin herkästi mitä Sirrion mutta ei se kuitenkaan mikään arktinen koira ole joten etenkin jos tulee odottelua tms. niin pukeminen on varmasti ihan hyvä idea vähän leudommillakin talvikeleillä. Ja sitten tietenkin jos tulee niitä oikeasti kovia paukkupakkasia. Minä nyt tunnetusti muutenkin mieluummin puen vähän turhaan kuin liian vähän, ei siitä kuitenkaan haittaakaan ole ja lihakset yms. tykkää myös siitä kun on lämmin. Ja vaikka kuinka ulkoillaan paljon niin sisäkoirat kuitenkin viettää suurimman osan päivästä sisätiloissa ja on aika iso lämpötilan lasku mennä ulos pienempäänkin pakkaseen.

Kong Safestix meni muuten lopulta rikki tuossa joku aika sitten, vedettiin sitä Sirrionin kanssa kilpaa ja sitten mulla olikin enää pääty kädessä :D Mutta kauan se kesti! Pitää katsoa myydäänkö niitä vielä että saataisiin uusi tilalle, se on ollut ehdottomasti kestävin lelu mitä meillä on ollut ja silti sellainen mistä koirat tykkää kun esim. tavan Kongit on noista vähän tylsiä. Vaikka leikitään meillä kyllä niilläkin :D

Päätön setteri :D

Danya naurattaa kun sille kertoo vitsin...

"Eikun hetkinen... en tajunnutkaan??" xD

Maailman komein 

Höyrypäällä on vaatteet omasta takaa, herra ei edelleenkään palele vaikka ikää tulee lisää mutta en kyllä ihmettele, sillä on niin paksu turkki että kampaaminenkin on tosi vaikeaa kun kampaa ei vaan tahdo saada ujuettua pohjavillan läpi ihan ihoon asti... 

2018

Uusi vuosi vaihtui melkein rauhallisesti. Sirrion edelleen hermostuu raketeista mutta katseltiin Netflixiä sen verran kovalla että osa pamahtelusta peittyi sen alle ja lopuista selvittiin kieltämällä ikkunassa rääkyminen jolloin herra tyytyi makoilemaan patjallaan ja syömään luitansa. Toisaalta vähän ärsyttävää kun on aina omistanut vain äänivarmoja elukoita mutta toisaalta voisihan asiat olla huonomminkin, ainakaan Sirrion ei hysteerisesti pelkää. Käytiin pikaisella ulkoilullakin (isot luut => jano => pissahätä) eikä Sirrion sielläkään reagoi raketteihin muuten kuin haukkumalla isoimmille / lähimmille pamauksille - ei siis yritä pakoon, ole liian peloissaan (tai ollenkaan?) käydäkseen hädillään tai totellakseen ihan normaalisti tai mitään muuta sellaista.

Edellisvuoden käänteisiin kuuluu vielä se että Danyn menneisyys yms. on tullut tietooni. Silloin kun Danyn ostin yritin aluksi etsiskellä vastauksia neidistä parin setteriryhmän kautta mutta vaikka englanninsettereitä ei kovin paljoa ole niin kukaan ei silti tiennyt mitään tällaisesta pentueesta ja ajattelin jo että mysteeriksi taitaa jäädä. Mutta sitten Danyn kasvattaja/alkuperäinen omistaja ottikin minuun yhteyttä joku aika sitten ja asiat on selvinneet. Ja hyvä niin :)

Edelliseen löyhästi liittyen, monet kanakoiraihmiset ovat kyselleet onko Dany mitä linjaa ja kun olen sanonut etten oikeastaan tiedä on asiasta heitelty omia arvioita, suurimman osan mielestä se on selvästi näyttelylinjainen mutta osa on vakaasti uskonut neidin metsästyslinjaisuuteen. Nyt voi sitten sanoa että molemmat ryhmät ovat olleet oikeassa... tai väärässä, miten sen nyt ottaa ;) Tyttö kun on tasan 50/50 molempia eli siis sekalinjainen :D

Seuraavalle vuodelle toiveisiin kuuluu Danskun kanssa juoksukisoihin osallistuminen olettaen että koira sekä hihnan tämä pää (se selvästi heikompi lenkki) pysyvät juoksukuntoisina ja myös sen mukaan miten niitä järjestetään tässä lähistöllä. Eli yhdet keväällä ja yhdet syksyllä :D ...no voi niitä olla vähän useammatkin ehkä, sen näkee sitten myöhemmin. Mutta mihinkään Rovaniemelle en kyllä lähde 10 minuutin suorituksen vuoksi :D Sitten Sirrionin kanssa pitäisi käydä kokeilemassa MH kuvaus nyt vielä kun se ei ole ihan ikäloppu papparainen ;) Saas vaan taas nähdä mitä siitäkin tulee vai tuleeko mitään... Haurun tavoitteina on vain pysyä terveenä (kuten tietty muillakin) ja opetellaan uusia temppuja jos enää keksin mitään mitä se ei jo osaa.

Sirrion olisi myös periaatteessa ihan koekelpoinen useammassakin lajissa mutta tällä hetkellä ei ole mitään intoa ilmoittaa sitä yhtään mihinkään. En muutenkaan erityisemmin tykkää käydä kokeissa, mikä näkyykin siinä kuinka "paljon" mun koirani niissä käyvät, ja lisäksi Sirrionin kanssa ei ole ihan sellaista kivaa tekemisen fiilistä mitä kaipaisin. En tiedä oikein miksi koska se tekee tosi hyvin eikä sen kanssa ole mitään isoja ongelmia mutta jotenkin vaan ei. Rohanin kanssa käytiin vain yksissä virallisissa kokeilemassa jos tuurilla tulisi ykkönen kun tiesin ettei se osaa paikalla makuuta mutta sen lisäksi sitten useissa möllikisoissa koska Roon kanssa kokeissa oli kivaa ja rento meininki kun jotenkin pystyin luottamaan Rohanin tekemiseen. En tiedä miten sellaisen luottamuksen saisi Sirrionin kanssa aikaiseksi kun Sirrioninkaan tekemisessä ja olemisessa ei oikeasti ole vikaa, vika on ihan ohjaajan pään sisällä. Mutta niin kauan kun sitä ei ole en usko että kokeissa käydään vaikka se onkin harmi sen puolesta että Sirrion on hieno harrastuskoira jolle kyllä saisi oikeitakin tuloksia jos sillä ei olisi tällainen vähän hullu omistaja. Onneksi tähän uuteen lisenssiin sentään tuli kertamaksu (vaikka sekin on suht kallis) koska muuten oltaisiin ihan tasan jätetty koekentät täysin jo pelkän hinnan vuoksi, niin iso hinnankorotus olisi ollut ostaa koko vuodeksi lisenssi kun käy vain yhdessä kokeessa. Ja maksaa se vielä ihan turhasta, paljon mieluummin maksan valjakkopuolen lisenssin (vaikkei kovin monissa kisoissa sielläkään käydä) jonka vakuutus kattaa kisojen lisäksi kaikki treeneissä sekä treenimatkoilla tapahtuvat vahingot. Ja valjakkolajit on "hieman" vaarallisempia kuin toko niin vakuutus ei senkään puolesta tunnu tyhmältä ajatukselta.

Hyvää vuotta 2018 kaikille!