lauantai 27. heinäkuuta 2019

perjantai 12. heinäkuuta 2019

Puolen kilon ero

Toinen katsoo että joko saa syödä, toinen että joko saa häipyä paikalta :D


Punnitsin molemmat minit, tosin ihmisvaa'alla joka ei ole pienten lukujen kanssa ihan niin tarkka mitä talousvaaka jota yleensä käytän. Ihmisten kanssa ei vissiin ole niin gramman tarkkaa ;) Mutta herroja on vaikea saada pysymään pienemmällä talousvaa'alla niin en jaksanut alkaa leikkiä sen kanssa :D Ei se nyt niin gramman tarkkaa ole noiden hihhujenkaan kanssa oikeasti. Minusta on vaan kiva seurata koirieni painoja + nyt on jonkunlainen vertailukohta Pojullekin.

En tiedä mitä Pojun pitäisi painaa, eli siis onko se vähän lihava tällä hetkellä, mutta ainakin nyt tiedän jos se alkaa kovasti paisumaan kun papalla on erittäin terve ruokahalu. Nessun kanssa olen vaan laittanut sille kuppiin ruokaa ja antanut sen syödä miten paljon se haluaa (kahdesti päivässä, ruokaa ei kuitenkaan ole koko ajan tarjolla kun täällä asuu muitakin eläimiä) eikä se ole ainakaan liikaa syönyt. Välillä on enempi ollut sitä ettei se syö mitään, mikä on sitten Nezumin oma murhe. Olen sitä mieltä ettei terve koira itseään ruokakupin ääreen tapa joten jos ei maistu niin on syömättä, syö sitten ensi kerralla. Mihinkään herkkujen viljelyyn tai muuhun ruoan kanssa pelleilyyn minä en lähde. (Poikkeus tietysti jos koira on kipeä, samoin jos se alkaa yllättäen muuttaa syömistottumuksiaan.)

Mutta en siis ole ihan varma paljonko chihuille yleensä annetaan ruokaa. Ruokapussin mukaan 2 desiä o.O Tähän en usko. Olen ihan varma että jopa Nessu lihoisi jos se vetäisi tätä ruokaa 2 desiä päivässä vaikka se on nuori ja aktiivinen. En tosiaan anna sitä määrää vanhukselle joka ei enää ole mikään ikiliikkuja. Yksi chihun omistaja sanoi antavansa koirilleen kaksi ruokalusikallista päivässä, se taas tuntuu aika vähältä vaikka nuo pieniä onkin... Lienee kuitenkin lähempänä totuutta, mulla on tapana liika syöttää "pikkukoiria"... eli kaikkia jotka painaa alle 30 kiloa :D Siksi on ehkä hyvä nyt aluksi vähän katsoa mihin suuntaan Pojun paino liikkuu vai liikkuuko mihinkään ja sitä kautta löytynee se oikea annostelu. Ei tosin auta että välillä Poju on syöpötellyt kahden edestä, kun Nezumi on vaan mietiskellyt syömisen sijasta ja mun huomio on ollut jossain muualla kuin Pojun vahtimisessa... Mutta olen alkanut jo oppia että meillä asuu koira joka ei osaa sitä että toisten kupeille ei mennä joten ei voi vaan laskea ruokia maahan ja unohtaa niitä sen jälkeen xD Ja Nezumikin on alkanut oppia että viimeistään siinä vaiheessa kun Pojun kuppi on tyhjä (eli noin nanosekunnissa) kannattaa alkaa lapata sitä omaa ruokaa napaansa tai se voi olla hyvin nopeasti mennyttä...

Ne painot, Nezumi painoi 2.3 kiloa (pentutaulukon mukaan sen maksimi-aikuispaino, saas nähdä jääkö se tähän oikeasti) ja Poju 2.8 kiloa. Aika pieni ero mutta kuitenkin tosi iso, Pojua on paljon raskaampi kannella mitä Nezumia. Hassua kun kyseessä on vaan puoli kiloa :D Ennen punnitsemista olisin arvannut eron vähän isommaksi vaikka ei Poju silmämääräisesti kauhean paljon Nezumia isompi olekaan.


torstai 4. heinäkuuta 2019

Nezumi 1 vuotta

Kukkuu!


Nezumin ekat synttärit, nyt jo! Kauhean äkillistä :D Paljon onnea maailman paras Nezumi!

Etukäteen kun chihuista tuli puhetta mulla oli kieltämättä useita ennakkoluuloja. Tämän videon chihu on aikalailla sitä mitä olen nähnyt... Toki vika on usein kasvatuksessa, tuon videon ihmisetkin käyttäytyy ihan ääliömäisesti anteeksi vaan, mutta on siinä koiran luonteellakin osuutensa. En voi kuvitella että esim. Danysta saisi tuollaista vaikka mitä tekisi.


Kävyt on ihan parhautta!


Nessu on kuitenkin ollut tosi helppo kouluttaa tavoille, ihan alusta alkaen. Se on tosi fiksu, tarkkailee koko ajan mitä ympärillä tapahtuu ja oppii ihan jo sen perusteella. Arkikoulutus onkin ollut tosi helppoa, kerran kun sille näyttää mitä haluaisin sen tekevän niin sitten tekee, välillä ei tarvi edes näyttää kun se on jo katsonut miten nuo muut toimii ja kopioi. Koskaan ei ole tarvinnut sen kanssa varsinaisesti vääntää mistään arjen asiasta. Temput yms. onkin sitten vähän hankalampia, Nessu toki oppii nekin mutta se tekeekö se niitä on vähän toinen juttu :D Nezumin motivointi mihinkään ylimääräisiin koukeroihin on vaikeaa mutta toisaalta eipä se tullut miksikään harrastuskoiraksi minulle enkä ole jaksanut asiaan kauheasti panostaakaan. Ei Rohankaan ollut mikään temppumaakari luonnostaan mutta siitä kehkeytyi tosi innokas tokoilija joten voihan se olla että Nezumistakin olisi saanut hyvän kun olisi tehnyt töitä asian eteen. Mutta ihan sama mulle jos se ei nyt istu käskystä, anna tassua tai osaa seurata "oikein" kun se on hyväkäytöksinen, ongelmaton ja mm. tulee luokse luotettavasti ja nopeasti.

Ihan pienenä poikkeuksena sen helppouteen oli tuossa noin 9kk iässä ollut joku haukkukausi missä se räksytti kaikelle mahdolliselle, myös lenkillä se vähän remmirähjäili ja välillä räkytti ihan tyhjääkin komennoista kauheasti välittämättä. Sitä kesti ehkä reilu viikon, hurja kapinakausi siis ;) Sen jälkeen Nessu on ollut aika hiljainen, se haukkuu leikkiessä, pihaa vahtiessa (vain silloin kun siellä oikeasti on jotain haukuttavaa) ja tietyissä tilanteissa kun se haluaa palvelua (esim. jos ulko-ovi ei ole auki) ja meillä näissä tilanteissa ääntely on sallittua, nuo muutkin tekee samaa. Mikään räksyttäjä se ei siis ole, onneksi :)


Kaikki postauksen kuvat on keväältä eli pikkuisen vanhoja mutta en ole ehtinyt niitä laittaa mihinkään niin laitan tähän :)


Nezumi on myös aina "kiltti" ja siinä mielessä luotettava vaikka se ei edelleenkään ole mikään maailman avoin mitä tulee ihmisiin. Mutta ei tarvitse yhtään olla huolissaan että se purisi ketään tai edes murisisi tms. Se ei ole mikään hirmuinen arkajalka myöskään vaikka ei vieraista niin tykkääkään ja yleensä tutustuu ihmisiin varsin nopeasti. Sitten se onkin niin iloinen ja syliin tunkeva pusupoika ettei mitään rajaa :D Sama koirien kanssa, kenellekään se ei ärhentele, ei vastaa haasteisiin ja menee kohteliaasti tervehtimään vaikka irlanninsusikoiraa. Halusin kiltin chihun, en terävää egoilijaa joten tältäkin osin herra on ihan täydellisesti sitä mitä toivoin.

Sisäsiisteys on kanssa sellainen asia mitä vähän mietin chihujen kohdalla mutta Nezumi oli melkein sisäsiisti jo luovutettaessa. Kiitos kasvattajalle opettamisesta :D Kotona se onkin ollut koko ajan ongelmaton tämänkin asian suhteen, mikä on minulle tärkeintä :P Ihan vaan kun kylässä sitä nyt voi vahtia jos olisi pakko, kotona en halua kytätä koiraani 24/7 ettei se ruiki nurkkiin. Nezumilla oli vaihe missä se vähän pyrki merkkailemaan vieraissa paikoissa (varsinkin jos niissä on tai oli ollut muita koiria) ja hommasin sille urosvyönkin vierailujen ajaksi jotta se ei varmasti pääse kuseskelemaan mihinkään. Tuo kun on niin nopea liikkeissään ja sen pissat on niin pieniä ettei niitä välttämättä huomaa ollenkaan... Mutta paristi kun se jäi kiinni itseteossa merkkailu vieraissakin paikoissa loppui. Ei se ole kuseskellut vääriin paikkoihin enää aikoihin, en edes muista milloin viimeksi.

Kaikenkaikkiaan Nezumi on siis juuri sellainen mitä toivoinkin ja tämän yksilön luonteen perusteella voi suositella muillekin :) Toki Nessu on tarvinnut koulutusta ja tämä on myös aika aktiivinen herra joten luulen että se keksisi kaikenlaista pientä pahantekoa jos se ei pääsisi kunnon lenkeille (Nessu myös tykkää tosi paljon paini-, taistelu- ja saalisleikeistä joilla sitä voi viihdyttää) mutta todella kiva ja kokonsa vuoksi hirmuisen kätevä seurakoira ihmiselle joka kuitenkin etsii KOIRAA, ei pehmolelua.



Kun on tosi pieni, metsä muuttuu esteradaksi

Yli vaan!
Ei ole normaaleilla lenkeillä tullut sellaisia esteitä vastaan mistä Nezumi itse olisi sitä mieltä ettei se pääse. Joskus autan nostamalla turvallisuuden vuoksi, en halua että se vahingossa loukkaa itseään hyppimällä mistään (chihun näkökulmasta) tosi korkealta tms. vaikka Nessu itse on sitä mieltä että hyvin se menee :D Nessulla on nimittäin ihan mieletön ponnistuskyky, se pystyy hypätä ylöspäin monta kertaa oman korkeutensa verran. 

Tuu jo, aina sua saa odottaa

Chihuista on tosi vaikea saada hyviä juoksukuvia :( Ne on niin pieniä ja kuitenkin nopeita että tarkennus on ihan sairaan vaikeaa

Mitähän kivaa toi jättiläinen on löytänyt???

Laitan tähän myös Sirrin kuvia samalta lenkiltä vaikka Nessun synttäripostaus onkin. Mutta menköön samaan rykelmään + tämä blogi on ollut niin chihupainotteinen viime aikoina että ehkä ei haittaa vaikka Sirrion vähän kuokkavierailee ;)