maanantai 17. kesäkuuta 2019

Pikkuiset uimamiehet

Yleensä Nezumi nukkuu pienellä kerällä mutta hellepäivinä tyyli on vapaampi :D


Käytiin minimiesten kanssa uimassa tänään. Oltiin jo aiemmin käyty isojen koirien, Nessun ja Pojun kanssa ja silloin chihuilla ei ollut pienintäkään intoa mennä veteen mutta ajattelin että ehkä ne menee mieluummin jos ovat ihan keskenään. Ainakin silloin kun Sirrion oli pieni pentu se ui mieluummin ilman Romppaa, kai se uiminen oli vähän jännää vaikka Pisuli olikin reipas uimari jo pentuna ja Roon iso koko ja riehuminen ei auttanut.

Sama ajatus tuntuikin vähän pätevän minimiehiin, kun päästiin rannalle Nezumi ekana kahlasi reippaasti veteen kuin ei mitään :D Kun jalat alkoi irrota pohjasta se mietti vähän mutta mun kannustamana teki pienen uimalenkin, sitten äkkiä rantaan. Samaan aikaan Pojukin kävi tekemässä pienen uimalenkin :) Lopuksi vielä Pontuskin ui muutaman vedon, tosin sitä jännitti selvästi noita kahta enemmän ja sen uimatyyli oli sellaista räpiköimistä mikä pitäisi opettaa siltä pois jos enemmänkin sitä aikoo uittaa. Olen huomannut että kauhominen usein liittyy jännitykseen, Haurunkin on vaikea uida nätisti kun se edelleen pelkää uimista vaikka tykkääkin siitä myös :D Kai se on vähän sama kuin joku benjihyppyharrastaja ;)

Lupaavan alun jälkeen kukaan kolmikosta ei kuitenkaan halunnut enää uida, nuo nuoremmat kyllä kahlaili rantavedessä (Poju pysyi tukevasti maan kamaralla) mutta ei mitään intoa varsinaisesti lähteä uimaan vaikka vähän koitin niitä houkutella. Kokeiltu on, ei ollut kivaa ilmeisesti ;D No, samanlainen Danykin oli aluksi eli voihan se olla että Nessun sisäinen uimamaisteri vielä herää. Tai sitten ei :D Ei sitä kuitenkaan ilmeisesti pelota kun se niin reippaasti ja oma-aloitteisesti meni veteen.

Pojusta kerrottiinkin että se olisi uimamiehiä xD No menihän sekin uimaan, ei voi kieltää vaikka ei nyt tullut ihan sitä fiilistä että Pojukaan olisi hommasta kauheasti tykännyt :D Poju osaa myös tokojuttuja ja niistä se sen sijaan tykkää, se oli ihan innoissaan kun ekan kerran pyysin sitä tulemaan sivulle :D Kokeiltiin kaikenlaisia alempien luokkien liikkeitä, osan se osasi ja osaa ei (tai ei ymmärtänyt, en tiedä yhtään mitä käskyjä sillä on käytetty, olin oikeastaan yllättynyt että se noinkin hyvin tajusi) mutta hirveän iloisena se näytti temppujaan. Noin innostunut kun se on se varmasti myös oppisi äkkiä ne jutut mitä se (ehkä) ei osaa jos vaan haluaa opettaa.

Kuvia ei uimareissulta ole, ensinnäkin kaikkien uinnit oli sen verran lyhyet ettei siinä paljoa oltaisi kuvailtu mutta lisäksi kolmen koiran kanssa ei oikein kädet enää riitä kameralle.






perjantai 14. kesäkuuta 2019

Update



Nyt minimiehet on jo kovasti rauhoittuneet ja vaaleiden herrojen ärinätkin loppui oikeastaan silloin jo ekana päivänä :) Nyt enää ainoa vähän rasittava asia kolmikossa on Pojun into nylkyttää noita kahta muuta mutta sekin onneksi tottelee ihan suht hyvin kun sitä käskee lopettamaan. Pitää vaan koko ajan olla niin että Poju tietää että mä näen sen, muuten se ottaa heti tilaisuudesta vaarin :/ Vähän kyllä huvittavaakin kun toisinaan sille tulee mieleen että meniskö nylkyttämään ja sitten se käy vähän lämmittelemässä esim. Nessua ja sitten katsoo mua että huomaanko... ja kun huomaan niin sitten se tulee pois silleen "en mä mitään kunhan vähän tervehdin kaveria" :D Nezumi ja Pontus ei Pojun touhuista erityisemmin tunnu välittävän mutta kivempi niiden kuitenkin on olla ja leikkiä ilman että pappa roikkuu niiden selässä... Toivottavasti kun naapurin koiran juoksu menee kunnolla ohi Poju lopettaa moiset touhut kokonaan kun se ei kuulemma ole ollut tuollainen aikaisemmin. 

Lenkkeily näin monen koiran kanssa on kyllä ihan sanonko mistä :D Varsinkin alkulenkistä kun intoa on kaikilla kauheasti ja järkeä vähän vähemmän. Pidä siinä sitten hihnat jotenkin solmiintumatta ja ei elämä jos tulee ohitus ja ne pitäisi kerätä kaikki edes joten kuten pieneen kasaan :D Onneksi nämä on kaikki sentään kilttejä ja enempi tai vähempi hyvin käyttäytyviä. Ja onneksi asutaan maalla niin ei niin haittaa, jossain keskustassa olisi pakko viedä ne erikseen pienissä ryhmissä. Ja eiköhän sekä mun että koirien laumalenkkeily- taidot parane pikapuoliin :) 


tiistai 11. kesäkuuta 2019

Chihut kertaantuu

Niin montako chihua meillä olikaan?

Nezumi ja Poju 
(Poju on pitkäkarvainen mutta on nyt kesätukassa)


Su-Ma välisenä yönä meille saapui 10 vuotias Poju chihu Nezumin kaveriksi. Minimiehet tuli heti alusta alkaen varsin hyvin toimeen keskenään, vähän liiankin... Ei meinaan sinä yönä ihan kauheasti nukuttu :D Poju on tosi vireä ja hyväkuntoinen vaikka onkin aika iäkäs joten herrat jaksoi bilettää kunnes lopulta mä sanoin että nyt on pakko mennä nukkumaan. Laitoin ne vähäksi aikaa erilleen rauhoittumaan ja sitten molemmat alkoikin nukkumaan ihan suht kiltisti. Paristi yöllä ne meinasi alkaa riehumaan mutta lopettivat kun sanoin että pää takas tyynyyn ;)





Seuraavana aamuna meno jatkui taas ja esittelin Pojun kunnolla myös Sirrionille ja Danylle, ei mitään ongelmaa vaikka isot olikin vähän sen näköisiä että ei ne välttisti olisi kaivanneet meille lisää chihuja :D Yön ne nukkui nyt hyvin, ei tarvinnut herätä herroja ojentamaan. Ja tänään ne alkoi selvästi jo hieman rauhoittua... kunnes myös Pontus liittyi joukkoon omistajansa reissun ajaksi ja riehuminen alkoi alusta xD


"Ei *******.... toinen tommonen.... MIKSI??" sanoo pilkut :D

Pontus iz in da house!


Kolmistaankin nämä tulevat aika hyvin juttuun, tosin Pontusta ja Pojua saa välillä vähän komentaa käyttäytymään, kun molemmat on kilttejä poikia mutta vähän sellaisia ärisijöitä niin yhdessä ne sitten innostaa toisiaan. Taitaa herroilla olla myös aikeena vähän katsella kumpi onkaan se isompi chihu talossa, pappa 10 v vai teinix ei vielä vuottakaan. Mutta se on pelkkää ääntä ja patsastelua eli ei mitään vakavaa ja kunhan tilanne vähän rauhoittuu niin uskoisin että tuo vähäinenkin ärhentely jää pois.





Nessu ei noiden pöllöilyistä tunnu paljoa tajuavan, se häärii vaan siellä seassa ihan innoissaan "en tiedä mitä me tehään mutta JEEEE!!!!!" meiningillä :D Se on niin kiltti höpsö eikä sitä kiinnosta mikään arvojärjestysten selvittäminen kun kavereitahan tässä ollaan kaikki? Jokatapauksessa nyt Nessu ei ainakaan hetkeen voi valittaa että on tylsää kun ei ole pienikokoisia leikkikavereita :P


"Ootko muuten pappa huomannut että mä olen sua isompi? (Kaikin tavoin 😉)"

"Kuules kakara mulla on enempi vuosia kun sulla kuukausia että niin."


Ei kyllä ihan kaikissa roduissa voisi laittaa kolmea urosta yhteen näin helpolla :) Ja naapurissa on vielä juoksunarttu jolla on vissiin parhaat päivät ja sen kyllä jätkien käytöksestä huomaa... silti ei mitään tappeluita. Ja Sirrionkin ❤️ Toki asiaan vaikuttaa ettei Sirri ihan laske chihuja oikeiksi koiriksi/uroksiksi - en ehkä toisi esim. vieraita dallu-uroksia tänne ainakaan juoksuaikaan - mutta ei kaikki ottaisi minimiehiäkään kattonsa alle noin vain.












Tuli väsy









sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Valjaita ostamassa



Nyt kun Nezumi on jo iso poika ja isoin kasvu on jo ohi oli herran aika saada kunnolliset valjaat. Mieluiten olisin halunnut sille jotkut verkkovaljaat, esim. nämä olisi olleet kivat, mutta arvasin että niiden kanssa voi tulla ongelmia kun niitä ei oikein pysty säätämään ja chihun rakenne ei ole se kaikista helpoin... Ja niinhän siinä sitten kävi että vaikka koitettiin lukemattomia eri merkkejä ja malleja oli niissä kaikissa jotain vikaa. Aina joko liian iso kaula-aukko, liian lyhyt rintaosa tai liian leveä rintaosa :( Höh. Yhdetkin oli aivan ihanat, täydellinen ulkonäkö ja melkein täydellinen istuvuus, olisin niiiin halunnut ne mutta rintaosa oli aavistuksen lyhyt - niin vähän että voi olla että se ei olisi hangannut mutta... pakko oli laittaa nekin takaisin hyllyyn. Ihan epäreilua ;) Ja lopulta piti alkaa käydä läpi muunlaisia malleja kun ei noista kertakaikkiaan löytynyt Nezumille sopivaa.

Monien olen nähnyt käyttävän chihuilla Tre Pontin valjaita ja niitä suositteli Nessun kasvattajakin, ne olisikin varmaan tosi kätevät erityisesti talvella kun "koiran" koko vaihtelee jopa päivittäin vaatteiden vuoksi. Mä kuitenkin haluan Y- mallin valjaat, uskon että ne ovat koirille mukavammat ja vähemmän niiden luontaista liikettä rajoittavat. Halusin myös sellaiset valjaat joista Nezumia voi tarvittaessa vähän nostaa, jos tulee joku hätätilanne, mutta myös ihan vaan lenkillä kun joskus liikutaan aika hankalassa maastossa ja vaikka Nessu on hyvin kykenevä ja ketterä niin joskus se tarvii hieman avustusta. (Tosin niin tarvii nuo isommatkin koirat toisinaan.) Eli valjaat saisi olla tukevat, leveät ja paikoillaan hyvin pysyvät.


Muunlaisistakin valjaista oli tosi vaikea löytää sopivaa, ensinnäkin monista malleista ei ollut riittävän pientä kokoa olemassa ja ne mistä oli olivat ihan samalla lailla väärin istuvia mitä nuo verkkovaljaatkin. Yksi iso ongelma on chihujen verrattaen iso pää, valjaan pitäisi mahtua päästä läpi mutta ei silti valua lapojen päälle... mission impossible :D Lisäksi oli joitain valjaita jotka olivat jo liiankin tukevia noin pienelle koiralle, tarkoitus ei ole kääriä sitä mihinkään kivikovaan, painavaan ja kömpelöön panssariin kuitenkaan :D

Lopulta löytyi Hurtta Adventure valjas. Siinä on aika leveä tuo rintaosa joten sopii nostamiseen mutta myös säädettävä kaula-aukko! Hieman vaattii työtä tietysti mutta valjasta pukiessa/riisuessa vähän isonnan sitä ja sitten päällä ollessa tiukennan sen niin pieneksi kuin pystyy. Rintamus ei ole liian leveä eikä myöskään liian lyhyt eli se ei hankaa kainaloihin mistään kohdasta. Valjas on kuitenkin pienimmilleenkin säädettynä hieman liian iso Nessulle mutta kokeilujen ja pähkäilyjen jälkeen tultiin siihen tulokseen että tällä mennään, sitä väljyyttä on sen verran vähän että ei sen käytännössä luulisi olevan ongelma. Lisäksi Nessu on kuitenkin vasta 11 kuukautta joten jos se tuosta vielä saa hieman massaa niin sittenhän valjas on täydellinen :) Valjas on näin uutena ehkä himpun turhan jäykkä mutta pehmenee käytössä kivaksi, myyjällä on sama malli ja hän suositteli sitä kovasti. Tähän saa myös saman merkin valon kiinnitettyä selkään mikä on tosi kiva, Nezumi todellakin tarvitsee valon talvella mutta senkin kanssa on ollut vähän ongelmaa että mihin sen laittaa noin pienellä otuksella niin että se näkyy eikä kuitenkaan ole tiellä. Niin tämä valjas ehkäpä ratkaisee senkin ongelman :D Sitä valoa en kuitenkaan vielä ostanut eli se on testaamatta.




Lenkeillä valjas on vaikuttanut tosi hyvältä, se on helppo pukea ja Nessu tuntuu tykkäävän siitä eikä vastustele sen päälle pukemista nyt kotona mikä on jo aika iso suositus tuotteelle :D Yleensä kun se inhoaa kaikkea uutta jo periaatteesta :P Kaupassa Nessu ei ollut valjaisiin niin ihastunut mutta koska se joutui sovittamaan miljoonaa eri tuotetta se kypsyi shoppailuun sen verran jo ensimmäisen 20 minuutin jälkeen ettei sitä varmaan olisi ilahduttanut minkäänlainen talutusverme siinä vaiheessa. Hieman liian isosta koosta ei ainakaan toistaiseksi ole ollut havaittavaa käytännön haittaa, tosin Nessu ei olekaan mikään karkailijatyyppi. Jos Danylla olisi edes tämän verran liian isot vermeet se melko varmasti onnistuisi vapautumaan niistä ja katoaisi taivaanrantaan.

Ja kiitokset myyjille jotka jaksoi esitellä koko valjasvalikoimansa xD

En ehtinyt tarkentaa enkä muutakaan mutta jotenkin tykkään tästä kuvasta silti. Sirri halusi toimia apumiehenä kuvauksissa ja olikin oikein hyvä apumies, taitavasti houkutteli Nessua olemaan aloillaan että sain kuvata rauhassa mutta pysyi pääasiassa silti itse poissa kuvista :) Joskus se on niin fiksu, ihan kun se olisi tiennyt että nyt kuvataan vaan Nössykkää ja Sirrionin vuoro on sitten seuraavaksi.



keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Järvihirviö

Iloinen trio metsälenkillä


Kauhean huonosti tulee ulkoilutettua kameraa nykyään kun Danya ei voi laskea lenkeillä yhtään irti. Vaikea kuvata mitään kun on yksi hilluva setteri siinä tiellä, aina joko sen häntä on kuvassa tai se tönäisee/nykäisee juuri kun painan laukaisinta tai sitten se on löytänyt jonkun iiihanan hajun eikä voida siirtyä niin että saisin hyvän kuvakulman. Ja kun voidaan siirtyä tilanne mitä halusin kuvata on jo auttamatta ohi :/

Lisäksi kevät ilmeisesti sai Danyn taas innostumaan pihalta karkailusta ja se saikin aidan revittyä rikki yhdestä kohtaa. Laitoin siihen niin paljon tukipuita että enää sitä ei revitä mutta sitten se pääsi niiden tukien avulla kiipeämään aidasta yli... nyt siinä on lisäksi sellainen diy-kiipeämisenestolirpake mikä lie nimeltään :D Dansku on pysynyt taas pihassa mutta eiköhän se keksi jotain muuta jossain vaiheessa... Meidän aita näyttää nykyään ihan joltain wt- kyhäelmältä kun sitä on niin paljon paikattu ja lisäilty kaikenlaisia viritelmiä että neiti pysyisi siellä missä pitääkin. Niin kaunista, niin kaunista... Mutta pääasia että Danskua pystyy pitämään pihassa.



Sirrion on aloitti uimakauden tuossa joku aika sitten. Se on halunnut jäiden lähdöstä asti käydä päivittäin tsekkaamassa järven lämpötilan (Sirri ei ui ihan jääkylmässä vedessä, toisin kuin Romppa ja Max) ja voi sitä riemua kun vihdoin se totesi veden olevan uimakelpoista :D 

Nezumista uiminen vaikuttaa kiinnostavalta mutta myös idiotismilta

"Hei tuu säkin uimaan pikkukaveri! Mä voin vaikka auttaa vähän, odotas..."

"Ei ikinä! Haneen!!!"

Tätä läheisempää tuttavuutta Nessu ei järven kanssa tee :D Eikä vaikuta yhtään siltä että se alkaisi uida myöhemminkään vaikka eihän sitä varmuudella voi sanoa. Mutta minimies on sen verran hienopylly että ei taida järvivesi sille kelvata. Sinänsä Nezumi ei kuitenkaan inhoa vettä, kunhan se vain on riittävän lämmintä ja puhdasta, että jossain kunnolla lämmitetyssä altaassa se varmaan voisikin uida :D







Danskukin oli paikalla mutta hihnassa tietty niin ei oikein tullut neitiä kuvattua. Lisäksi tämä sankari rikkoi valjaansa yrittäessään karkuun niin se ei nyt pääse edes fleksissä uimaan. En viitsi laittaa fleksiä kaulapantaan kuitenkaan kun sitten jos se saa jonkun idean (ja sehän saa) niin 8 metrin hihnassa saa jo otettua melkoisen vauhdin ja sitten pahan nykäyksen kaulalle :/