5kk

 

Y'ffre on nyt 5kk ja noin 2,4 kiloa. Etuhampaat on jo kaikki pudonneet ja osa pysyvistä on kasvanut tilalle, poskihampaat on putoamassa. Kulmurit on vielä tiukasti kiinni mutta eipä pysyvistäkään näy vielä merkkiäkään joten odotellaan. Tyyppi on edelleen melkoinen maanvaiva, aina touhuamassa jotain tuhmuutta :D Ainoa ero on että pikkupentuna se sentään nukkui enemmän niin kakara ei ollut ihan koko ajan tuhmailemassa, nythän sillä riittää energiaa kuin keskikokoisessa kylässä :p 

Noin mielenkiinnon vuoksi vertailuna, Nessulta lähti maitohampaat tässä samassa iässä ja se painoi vajaat 1,7 kiloa. Jos ajattelee Nessun kasvua (siis paljonko sille tuli painoa lisää vielä tähän 5kk painoon) niin Y'ffrestä on tulossa reippaasti yli kolmekiloinen ja heittämällä kolmikon isoin. Onneksi maltoin mieleni enkä ostanut sille etukäteen talvitakkia (olisin halunnut että se saisi samanlaisen kuin Nessulla, kun ipana on kasvunsa kasvanut samaa väriä ei hyvin mahdollisesti ole enää saatavilla), en varmaan olisi osannut ostaa tarpeeksi isoa :D Kakarahan nykyään jo käyttää ongelmitta Nessun ja Pojun vaatteita... 

Hampaidenvaihtoviikot

 

Eilen illalla koirien hampipesun yhteydessä huomasin että Y'ffreltä puuttuu osa hampaista, osa heiluu ja uusiakin on jo puskemassa esiin. Toivottavasti hampaiden vaihtuminen tarkoittaisi että se kohtaa lakkaa puremasta :D Odotan innolla koska tämäkin pikkuipana on aikamoinen piraija.

Tästä oli koirapalstalla mielenkiintoista luettavaa kun löytyi porukkaa jotka saarnasi kuinka jos pentua ei opeta olemaan purematta siitä tulee aikuisena vihainen eikä sitä pysty hoitamaan yms. kun se puree heti jos ei saa tahtoaan läpi. En ole ikinä kieltänyt mun pentuja, vähän rajoittanut kyllä riippuen pennusta. Esim. Y'ffre kun tykkää purra sormia niin kovaa että se sattuu niin laitan käden nyrkkiin = se kyllästyy aika äkkiä kun sormet on piilossa. Ja toki tarjotaan lelua suuhun käden sijasta yms. Mutta aina ne on sen puremisen lopulta lopettaneet vaikka en siihen erityisemmin puutukaan. Eikä yksikään pure hoitotilanteissa tai missään muussakaan. En tajua miksi purisi. Pentupureminenhan on leikkiä ja ehkä huomionhakua, ei niillä ole mitään varsinaista pyrkimystä sen puremisen takana. Ei ne opi että puremalla pääsee pois inhottavista tilanteista kun a) ne ei tosiaan sitä edes yritä (ei Y'ffrekään ole missään vaiheessa purrut hoitotimenpiteissä, nehän on sille pienestä opetettu rauhallisessa mielentilassa) ja b) kun en juurikaan reagoi puremiseen niin eihän ne saavuta sillä mitään. Ehkä voisi vääntää niinkin että ne juuri oppii ettei kannata purra kun ei mamma välitä siitä mitään :P (En siis usko tähänkään mutta...)

Ja toki asia olisi eri jos olisi vaikka lapsia joiden nyt ei voi olettaa sietävän ranteessa roikkuvaa ipanaa tai jos ihan vaan ei halua itsekään sitä sietää. Mutta tämä on mun tyyli, jokaisella on omansa. Hassua on vain lähinnä se varmuus millä jotkut tyypit näköjään tietää että puremisen sallimalla koirasta tulee varmuudella kokonaan kouluttamaton huonostikäyttäytyvä elukka :D 

Ps. sormet ja varpaat ristissä että Ippen hampit lähtee yhtä kivuttomasti (eli ilman eläinlääkärin apua) kuin isälläänkin 

Iso kasa lisää sadesääkuvia

 

Minikoirat on nyt syöneet Profine lammas-perunaa pari säkkiä ja se on ollut ihan ok, huomattavasti parempi kuin Britin lammasruoka. Mutta ei ihan täydellinen kuitenkaan ja tuossa on sitä maissia kuitenkin niin ajattelin vielä testata Platinum Iberico & Greens ruuan. Protsku vaihtuu possuun, se on kysymysmerkki, mutta tuossa ei ole riisiä eikä mitään viljoja ja noi perunaruoat nyt vaan on sopineet Pojulle parhaiten vaikka muuten en ehkä pitäisi perunaa minään huippuvalintana. Sitä ei ole mennyt vielä kauaa mutta toistaiseksi vaikuttaa hyvältä. Ja koirathan tykkää kun se on tuollainen "puolikostea", Nezumi on ihan sitä mieltä että jos tämä ei käy Pojulle niin myydään Pojjo ja pidetään ruoka xD Rasvaa on kyllä aika vähän (ja niin on näiden penturuoassakin muuten, mikä ei kyllä kävisi muutenkaan riisin vuoksi) että nähtäväksi jää mitä noiden turkit ja iho sanoo. Profinessa oli tosin vielä tuostakin vähän vähemmän. Miinusta myös siitä että puolikostea ruoka mutta pussissa ei ole mitään suljentamekanismia??

Y'ffren kyynelkanava on nyt pysynyt paikoillaan jo yli viikon joten ehkä se on nyt kokonaan parantunut ja ihan itsestään, onneksi. Tai siis tipat oli silmätulehdukseen mutta kyynelkanavalle ei varsinaisesti tarvinnut tehdä mitään. Ilmoitin myös molemmat pojat nyt sitten kuitenkin erkkariin kun halvempaa ilmoittautumisaikaakin oli pidennetty. Ihan jännä nähdä mitä Y'ffrestäkin sanotaan kun sitä on jo useampi koiraihminen luullut venäjäntoyksi xD Sillä on myös turkki edelleen aika huonossa kunnossa mutta sille nyt ei oikein mahda mitään. Nessun karvanvaihto on jo valmis.

Y'ffre on viimeaikoina ollut kovin innostunut kepeistä ja risuista, eiköhän se mene ohi ajan kanssa kuten muillakin pennuilla on mennyt kun ei mene siihen mukaan. En siis kauheasti tykkää että leikitään kepeillä kun turvallisempiakin leluja löytyy mutta en nyt varsinaisesti ole sitä koskaan kieltänytkään. Koitan vaan ohjata koirat muunlaisiin touhuihin.

Tässä on just sellainen keppi että tuon kanssa kun juoksee niin äkkiä pää tökkää maahan kiinni ja sitten se toinen pää tökkää kitalakeen ja jos vauhtia on tarpeeksi niin läpihän se menee...

Olisin halunnut taas ryhmäkuvan mutta Y'ffrellä oli muut hommat mielessä :D

Tämä oli ainoa missä Y'ffre poseeraa kunnolla mutta sitten noi kaksi muuta on jo ihan tympääntyneitä...

Y'ffren 4kk paino oli muuten hieman päälle 2 kiloa. Se on vielä ruippanan pennun näköinen (tietty koska se on pentu) mutta ei oikeasti ole enää paljoa Nessua pienempi.

Ei uskalla varkaat tulla kun on näin hurjat vahtikoirat ;)